Ensimmäinen Trine-peli sai paljon huomiota maailmalla ja kotimaassa mm. kauniiden grafiikoidensa, fysiikkapuzzlejen ja co-op -pelin vuoksi. Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan, lähinnä yhteistyökumppaneista johtuen, joten Frozenbytelle jäi hampaankoloon intoa ja kunnianhimoa uuteen yritykseen. Nyt tekeillä on Trine 2 ja maailmanlaajuisena kumppanina Atlus USA. V2.fi kävi Helsingissä paikan päällä katsomassa uutuutta ja juttelemassa Frozenbyten liiketoiminnan kehitysjohtajan Joel Kinnusen sekä toimitusjohtajan Lauri Hyvärisen kanssa.



Trine 2:n traileri alkaa ja kertojan ääni kertoo ensimmäisestä pelistä tutun kolmikon käyvän taas seikkailuun. Graafinen loisto on entistäkin yksityiskohtaisempaa ja hiotumpaa (vaikka trailerin pelihahmot eivät olekaan lopullisia) ja mieleen jäävät maisemien lisäksi erityisesti uudet liikkeet, uudet viholliset, pomppualustana toimivat sienet ja isot pomo-otukset. Lopuksi paljastetaan pelin suurimmat uudistukset: verkko-co-op 2-3 pelaajalle ja “500% enemmän sateenkaaria”.







Kaikkia pelin versioita (siis ainakin PS3, X360 ja PC) työstetään samaan aikaan samalta pipelineltä, vaikka vielä ei ole varmuutta, mitkä kaikki versiot julkaistaan - aina voi sattua jotain, niinkuin ensimmäisestä pelistä opittiin. Mitään platformia ei suosita, mutta tehovaatimukset säädetään PS3:n mukaan, koska sen rauta on frozenbyteläisten mukaan haastavinta.

Uudistuksia on tehty joka rintamalla. Päähahmot saavat jatko-osassa uusia kykyjä (mm. ritari oppii heittämään vasaraansa) ja vanhojakin on viilailtu tiukempaan kuosiin. Co-opissa velho voi ottaa örkkiä jalasta kiinni ja ritari saa tällöin vapaat kädet mätkiä vihua pärstävärkkiin. Havaittuja pieniä fysiikkaongelmia esineiden käyttäytymisessä korjaillaan myös. Niinkuin traileristakin näkee, vihollisjoukkiot ovat tällä kertaa huomattavasti monipuolisempia.

Monipuolisempia Frozenbytellä on työstetty myös pelin puzzleista ja niiden ratkaisuista on tehty haastavampia. Pelintekijät kertovat, että joskus jokin pulma voi olla yksinpelissä helppo ja taas co-oppina pelatessa hankalampi, tai toisin päin. Co-op -tila on se asia, mihin Frozenbyte on uhrannut huomattavan määrän panostusta - Trine 2 rakennetaan kokonaan verkkopelin rungon päälle. Toimittajan kaipaamaa voicechattia ei luvattu vielä varmaksi, mutta se pyritään saamaan mukaan, ellei se vie paljon tehoja muulta peliltä.

Myös kaikki pelin ympäristöt on tehty uudelleen ja grafiikkatiimiin on lisätty tekijöitä, jotta Trinen sadunomainen, värikkään kaunis maailma saadaan entistäkin yksityiskohtaisemmaksi. Kaksikko teroittaa moneen kertaan, että projektin laatutavoitteet ovat korkealla.

Trine 2:n juoni jatkuu pari vuotta ensimmäisen pelin tapahtumien jälkeen ja sekä Lauri että Joel vakuuttavat, että tarinankerrontaan on panostettu tällä kertaa paljon enemmän. Mukaan on otettu käsikirjoittaja ja peliin on saatu selkeä juoni hyvän ja pahan vastakkainasettelusta. Enää kertojaäänen tarinointi ei ole pelkkää täytettä.





Nelisenkymmentä Trine 2:een tehtävää parannusta on tullut suoraan saadusta palautteesta. Joel kiteyttää, että oma visio on kuitenkin pidettävä mielessä. Siihen kun lisätään saadut palautteet ja peliarvioista saatu kritiikki, niin saadaan lopullinen peli.

“Trine 2:a on siinäkin mielessä helppo tehdä, että me oltiin itse samaa mieltä monesta asiasta, meiltä loppui vain aika kesken ensimmäisen Trinen kanssa. Kyllähän devaaja aina haluaisi tehdä täydellisen pelin, mutta silloinhan se ei valmistu koskaan. Ykkösen kanssa loppui ihan oikeasti aika, se oli oikein katastrofiprojekti”, huokaisee Lauri.

“Kuukautta ennen valmistusaikaa se oli vielä ihan kesken”, huikkaa väliin Joel, ja Lauri jatkaa: “Me leikattiin featureita kuukautta ennen valmistumista pois, koska todettiin että me ei voida tehdä näitä kun ei ole aikaa. Ja kyllähän se bugisuus sitten kostautui siinä Sonyn julkaisussa. Nobilis toimi niissä ongelmissa tosin suurena katalyyttina, ongelmat ei olisi ollut niin suuria, jos välissä olisi ollut joku asiantuntija. Meillä meni yhteensä kaikkien ongelmien fiksaamiseen alle kaksi päivää. Oliko se sen arvoista, että tuote viivästyy neljä kuukautta, en tiedä sitten...”



“Kaikki muut tekee asioista vaikeita, paitsi me. Me saadaan kuraa niskaan siitä, että missä jokin ominaisuus viipyy. Vähitellen ollaan kuitenkin opittu sanomaan, että ne on noi muut (julkaisijat, levittäjät), kysykää niiltä”, kertoo Hyvärinen pelinkehittämisen varjopuolesta.



Ensimmäisen Trinen PC-versioon tehdään 3D-tukea parhaillaan ja Trine 2:een PC:lle tulee 3D-tuki. Konsoliversioiden kanssa se on kuitenkin epätodennäköistä, koska jo nyt Trine 2 venyttää niiden suorituskykyä, varsinkin co-op-verkkotilassa. Kompromisseja resoluutiossa tai ruudun päivitysnopeudessa ei haluta välttämättä tehdä. Laurin mukaan ykkös-Trinekin käräytti PS3-konsoleita, vaikka sen tehonkäyttö määriteltiin Sonyn ohjeiden mukaan. Kaikkein kevyimmästä pelistä ei siis ole kyse.

“Kukaan ei sanonut meille, että ei saa käyttää noin paljon tehoja”, mies naurahtaa.

“Kun on tässä toisella puolella niin sen näkee, kuinka erilaista hardwarekin loppujen lopuksi on. Ekojen generaatioiden pleikkakolmoset rupee poksahteleen, kun taas Slimmeissä ei ole ollut mitään ongelmaa“, lisää Kinnunen.

Miehet kertovat palautteesta, jossa kerrottiin, että Rock Band -USB-palikan kiinni pitäminen vanhemman mallin PS3:een vie Trinen (ja parin muunkin pelin) frameraten erittäin hitaaksi. Hardwaressa on eroja.

Trine oli Frozenbyten ensimmäinen konsolipeli ja Lauri selittää, ettei siihen osattu ehkä suhtautua oikein ja konsolien toimivuudesta kuviteltiin vähän liikoja. Uusiin tekniikoihin (3D ja liikeohjaus) suhtaudutaan kuitenkin vastaanottavaisena. Toimistolta löytyy jo yksi PS3:n Move-ohjain, mutta koska Trine 2 käyttää ohjaimen kaikkia nappeja, mitään ei oikein päästä testaamaan, ennenkuin saadaan myös navigointiohjain. Microsoft Kinectiin peli sopii nappiongelman takia huonosti.

“Jos se mitenkään toimii järkevästi, ei esimerkiksi vaadi mitään älytöntä lisätehoa ohjaimen käyttö, niin kyllä me varmaan silloin tuetaan. Mutta jos se vie vaikka 10% tehoista, niin pitää vähän miettiä”, toteaa Lauri Movesta.

“Se on niin helppo sanoo että kyllä me tuetaan kaikkee, mutta sitten kun jengi pelaa tällee (Lauri heiluttelee käsiään ja vääntää itseään) niin ne huomaa että täähän on ihan arsesta kolmen sekunnin jälkeen. Ei me ehdoin tahdoin laiteta semmosta, mikä heikentäis pelikokemusta huomattavasti.”





“Ykkönen myi ja myy edelleen ihan hyvin. IP on jo vahva ja tunnettu ja me toivottavasti opittiin jotain matkan varrella“, vastaa toimitusjohtaja väliotsikon kysymykseen.

Shadowgroundsin jälkeen ja ennen Trineä Frozenbytella oli kova hinkua lähteä valloittamaan maailmaan. Työn alla oli kolmen platformin AAA-toimintapeli, uudenlaisen konseptin mukaan tuova Jack Claw -niminen projekti, jota kustantajat eivät kuitenkaan suhteessa tuntemattomien Shadowgrounds-pelien perusteella lähteneet tukemaan.

Trine on ollut Frozenbyten mittapuulla menestynyt ja taloudellisesti hyvä projekti. Kakkoseen ryhdyttiin siksikin, että ykkösestä jouduttiin leikkaamaan paljon ominaisuuksia, eikä sen julkaissut Nobilis panostanut markkinointiin juuri lainkaan. Sanan leviäminen oli Frozenbyten oman työn tulosta ja lehdistö lämpenikin pelille nopeasti. Nyt ovat asian toisin ja Atluksen kumppanuuteen ollaan todella tyytyväisiä, mutta Frozenbyte hoitaa PC-julkaisun itse kokonaan.

Trine 2:n parissa työskentelee Frozenbyten 29 työntekijästä 20 ja työn alla on ollut pitkään myös toinen, vielä julkistamaton pienempi projekti. Miesten mukaan Trine 2:n kehityksessä ollaan nyt noin puolivälissä ja pelin julkaisu sijoittuu ensi vuoden kevät-kesä -akselille.