Super Mario Galaxy 2
Ennakkokatsaus uuteen galaksiin
Nintendon Suomen maahantuoja, Amo Oy, tarjosi tiloissaan ennakkomaistiaiset 11.6. ilmestyvästä Super Mario Galaxy 2:sta. Lyhyehkössä tilaisuudessa ei ehtinyt paljon uutuutta pelata, mutta sen uusista ominaisuuksista tarjottiin perusteellinen esittely.
Super Mario Galaxy 2 jatkaa mariomaisen yksinkertaista juonikaavaa. Tähtifestivaali on jälleen käynnissä, ja prinsessa Peach houkuttelee Mariota linnaansa lupaillen vastaleivottua kakkua. The cake is a lie! Jotta seikkailu saadaan nopeasti käyntiin, Bowser palaa jälleen pilaamaan juhlat kaappaamalla Peachin. Tälläkin kerralla tavoitteena on kerätä kymmenittäin tähtiä ja tuhansia tähtipaloja, jotta Marion pärstän muotoisessa avaruusaluksessa riittäisi polttoainetta Bowserin piilopaikkaan saakka. Avaruusalusta voi myös tutkia – se toimii hiekkalaatikkomaisena planeettana, johon avautuu uusia alueita ja ilmestyy galakseissa tavattuja apureita pelin edetessä.
Avaruusalus on kuitenkin todella pieni, eikä sitä tarvitse enää ravata ympäriinsä eri galakseihin päästäkseen. Aluksen ruorilta pääsee käsiksi tasovalikkoon, joka on Mario Bros 3:sta ja New Super Mario Brosista tuttu puurakenne. Ensimmäisen Galaxyn konkari on galakseihin lentäessään välittömästi kotonaan, sillä peli noudattaa edeltäjänsä hyväksi havaittua kaavaa. Marion kontrollit ovat täsmälleen samat kuin ennen, eikä graafinen tyyli ole muuttunut yhtään. Ikävästi 480p–resoluution karkkimaailma on edelleen häiritsevän sahalaitainen.
Efektiryöppy ja kirkkaiden värien häpeilemätön käyttö ovat edelleen erinomaista ja sulavaa. Taustalla pauhaa tuttuun tapaan loistava orkestraalinen musiikki sekä sovituksia nostalgisimmista melodioista. Ensisilmäyksellä peli on niin samanlainen edeltäjäänsä verrattuna, että voisi uskoa pelaavansa ensimmäistä Galaxya. En kuitenkaan ole pettynyt, vaan peli tarjoaa lisää ihastuttavan leppoisaa ja pirteää tasohyppelyä, jota pelaa mielellään ilman liikoja turhautumisia.
Kun pelin lähtöasetelmia ja alkua oli hetken tuumailtu, härnäsi esittelijä Marion uusilla voimilla. Uudistuksia on vähänlaisesti, mutta riittävästi, jotta mielenkiinto ja uutuuden tunne pääsee heräämään. Mariolla on nyt käytettävissään kaksi uutta pukua: Toisessa puvussa Mario pyyttyy muuttumaan kivikuulaksi, mikä helpottaa esteiden tuhoamista ja Marion laukaisemista ramppien yli alustalta toiselle. Jälkimmäinen uusi puku antaa Mariolle mahdollisuuden kävellä pilvien päällä ja Mario voi myös luoda Wiimotea heilauttamalla maksimissaan kolme pilveä väliaikaisiksi tasohyppelyalustoiksi, jotka liikkuvat tuulten mukana.
Ensimmäisestä osasta tuttu jääpuku ja vapaan lentämisen mahdollistanut tähti on hylätty, mutta kaikki muut ensimmäisestä Galaxysta tutut power-up –puvut ovat mukana. Lisäksi putkimies rassaa röörejä jättimäisellä poralla, jota käyttämällä voi porautua kokonaan pienempien planeettojen läpi. Toisinaan porautua voi myös planeettojen sisälle pakollisille tai salaisille alueille.
Kenties odotetuin uutuus on kuitenkin ensimmäisessä osassa täysin unohdettu Yoshi. Yoshi palaa lähes heti ensimmäisistä tasoista lähtien auttamaan Marion urakkaa. Yoshin selässä Marion korkeat ja pitkät hypyt ovat estetty, eikä tähtipaloja (ensimmäisestä osasta tuttu starbitit) pysty ampumaan. Vastaavasti Yoshi voi, kuten aikaisemminkin, leijua hetken aikaa ilmassa, syödä esineitä sekä vihollisia ja keinua kielellään tasanteelta toiselle. Syöminen ja kielellä tarrautuminen hoidetaan wiimotea ruudulle osoittamalla.
Myös Yoshille on annettu erikoisvoimia kolmen syötävän kasvin muodossa. Vegaani-liskon saa paisumaan kuin ilmapallon lentämistä varten, mikä vastaa jokseenkin Marion ampiaispukua ja tulinen pippuri saa Yoshin kirjaimellisesti ravaamaan seinillä sekä veden yli. Hedelmä taas tuottaa Yoshin ympärille pikku hiljaa katoavan, taskulamppumaisen valokeilan, joka paljastaa näkymättömiä alustoja ja mahdollistaa niiden päällä kävelyn. Kaikki Yoshin voimat kestävät vain muutamia sekunteja, mutta niitä tarjotaan tehtävissä runsaasti.
Yoshi sekä Marion uudet välineet mahdollistavat entistä mielikuvituksellisempaa kenttäsuunnittelua ja lyhyen ennakon perusteella sitä on tarjolla runsaasti. Kuten arvata saattaa, ei Super Mario Galaxy 2 tue millään tavalla uutta MotionPlus–lisäpalikkaa ja pelissä on edeltäjänsä tapaan vain muutamia lyhyehköjä tasoja, joissa harjaantuneella ranneliikkeellä ohjataan esimerkiksi Sonic–tyyliin viilettävää Mariota tai lentävää lintua. Normaalit tasoloikittavat kentät vaikuttivat aikaisempaa hieman pidemmiltä, minkä vuoksi niissä on nyt myös tallennuspisteitä, joihin Mario palaa epäonnistuessaan.
Etenkin nuorempia ja kokemattomampia pelaajia silmällä pitäen pelissä on myös kaksi uutta, kädestä pitäen ohjaavaa avustusta. Pelistä löytyy pakollisten liikkeiden demonstroimiseen tarkoitettuja tv-tauluja, jotta dementoitunutkaan ei unohtaisi vaadittavaa liikettä Marion liikearsenaalista. Lisäksi yli viisi kertaa vaikeissa tasoissa epäonnistunut pelaaja saa pahoihin tilanteisiin apua Cosmic Guidelta. Guide toimii hieman New Super Mario Brossin Super Guiden tapaan, näyttäen videomaisen, koska tahansa pysäytettävän tehokkaan ohjastuksen suoraan tason loppuun. Jos tason ohittaa guidea käyttämällä, jää lisähaasteita avaavat komeettamitalit saamatta ja peli tarjoaa tehtävästä ainoastaan pronssisen tähden tavallisen kultaisen sijaan. Opastusta käyttämällä osa pelin bonuksista jää näkemättä. Peli ei siis suoranaisesti rohkaise Cosmic Guiden käyttöön, mutta varmistaa, ettei kokemattomammilta pelaajalta jää pelin loppupää näkemättä liiallisen vaikeuden vuoksi.
Viisi kuolemaa kuitenkin viittaa siihen, etteivät Mario–konkarit välttämättä tapaa läpivedon aikana kertaakaan erehdyttävästi Galaxyn Rosalinaa muistuttavaa Cosmic Guidea. Vaikuttaa lisäksi siltä, että pelintekijät ovat saattaneet nostaa loppupään vaikeustasoa casual-pelaajista murehtimatta. Avukseen voi pyytää myös toista pelaajaa, mutta uusittuun kahden pelaajan yhteistyöhön ei tilaisuudessa tutustuttu.
Super Mario Galaxy 2 on siis ennakkomaistiaisen perusteella pohjimmiltaan lisää sitä samaa muutamalla uudistuksella. Vähäiset uudistukset kuitenkin mahdollistavat huisin paljon lisää mielikuvituksellisia seikkailuja aina viidakoista pilvilinnoihin ja kummitusmaisemiin. Tasohyppelyiden kärkeä oleva monipuolinen kenttäsuunnittelu takaa, että vaihtelua ja uutuuksia näyttäisi riittävän toisenkin täysihintaisen seikkailun verran. Rehellisesti Super Mario Galaxy 2 on ensimmäinen Galaxy uusilla puvuilla, tehtävillä ja hahmoilla. Se ei tarjoa riittävästi uutta kiinnostaakseen ensimmäistä Galaxya inhonneita. Vaikka uudistusten vähyys hienoisesti harmittaakin, on erinomaisesta vaikea parantaa, eikä Galaxy 2 tule pettämään faneja.
Turhan lyhyt ennakkohärnäys puri liiankin kovaa, sillä myönnän odottavani peliä kesän julkaisuista eniten. Super Mario on galaksin loistavin tähti.
Tero Huomo
Missä olen kuullut tämän ennen?
Super Mario Galaxy 2 jatkaa mariomaisen yksinkertaista juonikaavaa. Tähtifestivaali on jälleen käynnissä, ja prinsessa Peach houkuttelee Mariota linnaansa lupaillen vastaleivottua kakkua. The cake is a lie! Jotta seikkailu saadaan nopeasti käyntiin, Bowser palaa jälleen pilaamaan juhlat kaappaamalla Peachin. Tälläkin kerralla tavoitteena on kerätä kymmenittäin tähtiä ja tuhansia tähtipaloja, jotta Marion pärstän muotoisessa avaruusaluksessa riittäisi polttoainetta Bowserin piilopaikkaan saakka. Avaruusalusta voi myös tutkia – se toimii hiekkalaatikkomaisena planeettana, johon avautuu uusia alueita ja ilmestyy galakseissa tavattuja apureita pelin edetessä.
Avaruusalus on kuitenkin todella pieni, eikä sitä tarvitse enää ravata ympäriinsä eri galakseihin päästäkseen. Aluksen ruorilta pääsee käsiksi tasovalikkoon, joka on Mario Bros 3:sta ja New Super Mario Brosista tuttu puurakenne. Ensimmäisen Galaxyn konkari on galakseihin lentäessään välittömästi kotonaan, sillä peli noudattaa edeltäjänsä hyväksi havaittua kaavaa. Marion kontrollit ovat täsmälleen samat kuin ennen, eikä graafinen tyyli ole muuttunut yhtään. Ikävästi 480p–resoluution karkkimaailma on edelleen häiritsevän sahalaitainen.
Efektiryöppy ja kirkkaiden värien häpeilemätön käyttö ovat edelleen erinomaista ja sulavaa. Taustalla pauhaa tuttuun tapaan loistava orkestraalinen musiikki sekä sovituksia nostalgisimmista melodioista. Ensisilmäyksellä peli on niin samanlainen edeltäjäänsä verrattuna, että voisi uskoa pelaavansa ensimmäistä Galaxya. En kuitenkaan ole pettynyt, vaan peli tarjoaa lisää ihastuttavan leppoisaa ja pirteää tasohyppelyä, jota pelaa mielellään ilman liikoja turhautumisia.
Vanha koira oppii uusia temppuja
Kun pelin lähtöasetelmia ja alkua oli hetken tuumailtu, härnäsi esittelijä Marion uusilla voimilla. Uudistuksia on vähänlaisesti, mutta riittävästi, jotta mielenkiinto ja uutuuden tunne pääsee heräämään. Mariolla on nyt käytettävissään kaksi uutta pukua: Toisessa puvussa Mario pyyttyy muuttumaan kivikuulaksi, mikä helpottaa esteiden tuhoamista ja Marion laukaisemista ramppien yli alustalta toiselle. Jälkimmäinen uusi puku antaa Mariolle mahdollisuuden kävellä pilvien päällä ja Mario voi myös luoda Wiimotea heilauttamalla maksimissaan kolme pilveä väliaikaisiksi tasohyppelyalustoiksi, jotka liikkuvat tuulten mukana.
Ensimmäisestä osasta tuttu jääpuku ja vapaan lentämisen mahdollistanut tähti on hylätty, mutta kaikki muut ensimmäisestä Galaxysta tutut power-up –puvut ovat mukana. Lisäksi putkimies rassaa röörejä jättimäisellä poralla, jota käyttämällä voi porautua kokonaan pienempien planeettojen läpi. Toisinaan porautua voi myös planeettojen sisälle pakollisille tai salaisille alueille.
Kenties odotetuin uutuus on kuitenkin ensimmäisessä osassa täysin unohdettu Yoshi. Yoshi palaa lähes heti ensimmäisistä tasoista lähtien auttamaan Marion urakkaa. Yoshin selässä Marion korkeat ja pitkät hypyt ovat estetty, eikä tähtipaloja (ensimmäisestä osasta tuttu starbitit) pysty ampumaan. Vastaavasti Yoshi voi, kuten aikaisemminkin, leijua hetken aikaa ilmassa, syödä esineitä sekä vihollisia ja keinua kielellään tasanteelta toiselle. Syöminen ja kielellä tarrautuminen hoidetaan wiimotea ruudulle osoittamalla.
Myös Yoshille on annettu erikoisvoimia kolmen syötävän kasvin muodossa. Vegaani-liskon saa paisumaan kuin ilmapallon lentämistä varten, mikä vastaa jokseenkin Marion ampiaispukua ja tulinen pippuri saa Yoshin kirjaimellisesti ravaamaan seinillä sekä veden yli. Hedelmä taas tuottaa Yoshin ympärille pikku hiljaa katoavan, taskulamppumaisen valokeilan, joka paljastaa näkymättömiä alustoja ja mahdollistaa niiden päällä kävelyn. Kaikki Yoshin voimat kestävät vain muutamia sekunteja, mutta niitä tarjotaan tehtävissä runsaasti.
Apuva, apuva, aapuuuva
Yoshi sekä Marion uudet välineet mahdollistavat entistä mielikuvituksellisempaa kenttäsuunnittelua ja lyhyen ennakon perusteella sitä on tarjolla runsaasti. Kuten arvata saattaa, ei Super Mario Galaxy 2 tue millään tavalla uutta MotionPlus–lisäpalikkaa ja pelissä on edeltäjänsä tapaan vain muutamia lyhyehköjä tasoja, joissa harjaantuneella ranneliikkeellä ohjataan esimerkiksi Sonic–tyyliin viilettävää Mariota tai lentävää lintua. Normaalit tasoloikittavat kentät vaikuttivat aikaisempaa hieman pidemmiltä, minkä vuoksi niissä on nyt myös tallennuspisteitä, joihin Mario palaa epäonnistuessaan.
Etenkin nuorempia ja kokemattomampia pelaajia silmällä pitäen pelissä on myös kaksi uutta, kädestä pitäen ohjaavaa avustusta. Pelistä löytyy pakollisten liikkeiden demonstroimiseen tarkoitettuja tv-tauluja, jotta dementoitunutkaan ei unohtaisi vaadittavaa liikettä Marion liikearsenaalista. Lisäksi yli viisi kertaa vaikeissa tasoissa epäonnistunut pelaaja saa pahoihin tilanteisiin apua Cosmic Guidelta. Guide toimii hieman New Super Mario Brossin Super Guiden tapaan, näyttäen videomaisen, koska tahansa pysäytettävän tehokkaan ohjastuksen suoraan tason loppuun. Jos tason ohittaa guidea käyttämällä, jää lisähaasteita avaavat komeettamitalit saamatta ja peli tarjoaa tehtävästä ainoastaan pronssisen tähden tavallisen kultaisen sijaan. Opastusta käyttämällä osa pelin bonuksista jää näkemättä. Peli ei siis suoranaisesti rohkaise Cosmic Guiden käyttöön, mutta varmistaa, ettei kokemattomammilta pelaajalta jää pelin loppupää näkemättä liiallisen vaikeuden vuoksi.
Viisi kuolemaa kuitenkin viittaa siihen, etteivät Mario–konkarit välttämättä tapaa läpivedon aikana kertaakaan erehdyttävästi Galaxyn Rosalinaa muistuttavaa Cosmic Guidea. Vaikuttaa lisäksi siltä, että pelintekijät ovat saattaneet nostaa loppupään vaikeustasoa casual-pelaajista murehtimatta. Avukseen voi pyytää myös toista pelaajaa, mutta uusittuun kahden pelaajan yhteistyöhön ei tilaisuudessa tutustuttu.
Enemmän, lisää, paremmin
Super Mario Galaxy 2 on siis ennakkomaistiaisen perusteella pohjimmiltaan lisää sitä samaa muutamalla uudistuksella. Vähäiset uudistukset kuitenkin mahdollistavat huisin paljon lisää mielikuvituksellisia seikkailuja aina viidakoista pilvilinnoihin ja kummitusmaisemiin. Tasohyppelyiden kärkeä oleva monipuolinen kenttäsuunnittelu takaa, että vaihtelua ja uutuuksia näyttäisi riittävän toisenkin täysihintaisen seikkailun verran. Rehellisesti Super Mario Galaxy 2 on ensimmäinen Galaxy uusilla puvuilla, tehtävillä ja hahmoilla. Se ei tarjoa riittävästi uutta kiinnostaakseen ensimmäistä Galaxya inhonneita. Vaikka uudistusten vähyys hienoisesti harmittaakin, on erinomaisesta vaikea parantaa, eikä Galaxy 2 tule pettämään faneja.
Turhan lyhyt ennakkohärnäys puri liiankin kovaa, sillä myönnän odottavani peliä kesän julkaisuista eniten. Super Mario on galaksin loistavin tähti.
Tero Huomo
Keskustelut (13 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
10.05.2010 klo 12.25
Lisäkysymyksiä saa esittää ja otan mielelläni vastaan myös kritiikkiä ennakosta, ensimmäisiä (mutta toivottavasti en viimeisiä) kertoja näitä kirjoitan.
Manulle kiitokset oikoluvusta ja pienistä korjailuista.
- Tero H
Rekisteröitynyt 04.11.2007
10.05.2010 klo 13.02
Rekisteröitynyt 19.04.2010
10.05.2010 klo 13.37
Vaikuttaa kyllä aika SMG 1.5:ltä ja ekan Galaxyn kohdallakin alkoi vanha suola janottaa. Super Mario pääsarja kaipaisi jo kipeästi kunnon uudistuksia. Kyllähän Galaxy oli aika erilainen Sunshineen verrattuna, mutta silti kaikki perusjutut ovat pysyneet samana Mario64:sta asti. Ei ne muutama uusi vihollinen, jippo ja puku jaksa pitää omaa mielenkiintoa yllä. Kokonaan uusia vihollisia ja Browser kilpikonnineen ja tatteineen eläkkeelle, sekä uudistuksia pelimekaniikkaan, kiitos. Lisäksi peliin voitaisiin keksiä joku muu juonikuvio välillä kuin se iänikuinen prinsessan kaappaus.
Niin, itseäkkin alkaa tympiä tämä vanhan toisto pienillä parannuksilla. Ja tämä juoni. Bowser kaappaa prinsessan, mario lähtee pelastamaan.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
10.05.2010 klo 15.37 1
Juonesta minun ei ole koskaan tehnyt mieli Mariossa valittaa, koska se on pelisarjalle selvästi ihan toissijainen juttu, ja ns. pakollinen paha hyvän tasohyppelyn edellytykseksi. Olisihan mielenkiintoista nähdä jotakin hyvin mielikuvituksellista ja uutta juonena, mutta toimii se näinkin. Ainakin hyvin nuorien lapsien peli-intokin säilyy, kun välivideoiden tarkka seuraaminen ei ole edellytys pelin ymmärtämiselle. Tavoite on kuitenkin koko ajan sama - etsi tasosta tähti, kerää se.
Väitän, että pelasin tätä silkasta tasosuunnittelun ilosta. Ainakin kaikki pelaamani tasot olivat erinomaisia. Sunshine on Galaxy -kokonaisuuteen verrattuna mielestäni floppi, vaikka vesiletku ja juonen alustus olivatkin mukavan erilaisia.
10.05.2010 klo 18.09 2
Jos kerran porukka on kyllästynyt Marioiden kaavaan, niin kummasti silti SMG1 nousi parhaiten arvosteltujen pelien top10:een. Pointti siis, että miksi korjata jos se ei ole rikki.
Tähän väliin voisi todeta, että Sunshine yritti poiketa SM64:n asettamasta linjasta aika paljonkin, ja miten kävi? Peli ei yltänyt lähellekään edeltäjänsä suosiota. Galaxy taas palasi juurille, teki saman mitä SM64 mutta paremmin ja suuremmin, ja jättimenestys oli taattu.
SMG2 on ensimmäinen suora jatko-osa 3D-Mario-tasoloikalle, joten sen uudistuksiksi odotankin vain pikkujippoja sinne tänne, enkä hyppyä tyyliin Sunshine -> Galaxy. Katson tätä kuin lisäpäkkinä vanhaan SMG1:een.
Nämä tasoloikka-Mariot ovat pelejä perinteisimmillään, ne tekevät loistavasti sen mitä pelien pitääkin tehdä. Viihdyttää ja rentouttaa.
10.05.2010 klo 23.00 2
Pointti siis, että miksi korjata jos se ei ole rikki
Tähän virkkeeseen tiivistyy minunkin mielipiteeni.
11.05.2010 klo 00.46 2
Mariossa pitäisi munkin mielestä olla paljon enemmän uudistuksia - kunnolla dialogia ja kässäriä, verta ja seksiä! Ja bullettime!
Ja vihollisina vaikka jotain nymfejä, ei mitään fucken kilpikonnia. Verisiä alastomia nymfejä! Ja Mario vois vaihtaa nimensä joksikin coolimmaksi, vaikka Gorgothiksi! Ja sen typerän hyppimisen vois muuttaa enemmän sellaiseksi Max Paynemaiseksi - Mar...eiku Gorgoth vaan kävelis coolisti huoneeseen ja sitten niittaisi ne veriset nymfit AK-47:lla! Ja sit ei mitään ampparipukuja - kun Gorgoth söis sieniä, niin se saisi sieniangstin ja riisuisi itsensä munasilleen! Olis heti niin vtusti parempi! Olis ainakin SMG 5.0 jo tolla!
Rekisteröitynyt 04.11.2007
11.05.2010 klo 15.03
Tagman, Joo, loistoidea!!!
Mariossa pitäisi munkin mielestä olla paljon enemmän uudistuksia - kunnolla dialogia ja kässäriä, verta ja seksiä! Ja bullettime!
Ja vihollisina vaikka jotain nymfejä, ei mitään fucken kilpikonnia. Verisiä alastomia nymfejä! Ja Mario vois vaihtaa nimensä joksikin coolimmaksi, vaikka Gorgothiksi! Ja sen typerän hyppimisen vois muuttaa enemmän sellaiseksi Max Paynemaiseksi - Mar...eiku Gorgoth vaan kävelis coolisti huoneeseen ja sitten niittaisi ne veriset nymfit AK-47:lla! Ja sit ei mitään ampparipukuja - kun Gorgoth söis sieniä, niin se saisi sieniangstin ja riisuisi itsensä munasilleen! Olis heti niin vtusti parempi! Olis ainakin SMG 5.0 jo tolla!
En nyt ihan tuota tarkoittanut:) En kaipaa Mario -peleihin mitään syvällistä juonta pitkine välipätkineen, vaan jotain uutta. Saisivat ottaa mallia vanhoista Spyro -peleistä niin tarinan kuin hahmojenkin osalta. Mario -pelien sivuhahmot ovat olleet Nes -ajoista samat, eivätkä ne ole kehittyneet mihinkään.
11.05.2010 klo 17.50 2
11.05.2010 klo 19.57 2
En nyt ihan tuota tarkoittanut:) En kaipaa Mario -peleihin mitään syvällistä juonta pitkine välipätkineen, vaan jotain uutta. Saisivat ottaa mallia vanhoista Spyro -peleistä niin tarinan kuin hahmojenkin osalta. Mario -pelien sivuhahmot ovat olleet Nes -ajoista samat, eivätkä ne ole kehittyneet mihinkään.
Tjahas, vai ei Gorgoth kelpaa? ;)
Ehh, "sivuhahmot olleet Nes-ajoista samat"? Hahhah, mitä ihmettä? Tuo Mario universumihan on paisunut koko ajan, uutta sivuhahmoa on tullut vuosien mittaan tolkuton määrä...
Tuo kehitys ei oikein aukene tällaisessa kontekstissa. Ei minua Disneynkään hahmojen kehittymättömyys häiritse - Aku Ankka, Roope, Karhukopla ja muut jatkavat samaa rataa vuodesta toiseen - ja hyvä niin. Toivottavasti Nintendo ei koskaan saa päähänsä mitään Marvelin harrastamaa hölmöyttä, "kehitä" hahmojaan ja boottaile sitten sen seurauksena sarjoja muutaman vuoden välein.
Millaista kehitystä haet takaa? Luigi menettää jalkansa Bowserin hyökättyä? Wario laihduttaa? Mario iskee Rosabelin baarista ja jatko-osassa seikkailevat hairahduksesta syntyneet äpärät? :)
Spyroista en sano mitään - omat kokeilut muinoin jäivät hyvin lyhyeen, mutta Spyro-sarjan menestys ei ainakaan puhu mielettömän onnistuneiden tarinoiden ja hahmojen puolesta. ;)
11.05.2010 klo 21.18 2
Mariot ovat helvetin hyviä tasoloikkia - ja nostalgikko arvostaa joka kerta, kun Nintendo muovaa vanhat tutut kuviot ja hahmot uuteen uskoon. Turha tuohon on mitään tarinaa kammeta kylkeen tai sen kummemmin vaihtaa ydinhahmoja. Peach nyt on aina ollut turha vässykkä, mutta Bowser on mainio pahis, rivivihukatraasta puhumattakaan.
SMG2 tulee todennäköisesti olemaan tämän vuoden pelatuin pelini, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa.
Rekisteröitynyt 24.06.2008
13.05.2010 klo 20.16 1
15.05.2010 klo 00.41 3
Ja mitä tulee SMG2:een, tämä saa nyt mielestäni turhan paljon kritiikkiä noista vähistä uudistuksista. Tätähän ne jatko-osat muilla konsoleilla ovat pitkälti olleet; MW2 ja Bioshock 2 esimerkiksi, eipä noissa hirveästi ole lähdetty kaavaa muuttamaan, vaan tyydytty pieniin lisäyksiin. Vaan kun kyseessä on Nintendo, niin jostain syystä oletetaan että kaikkien tulevien pelien pitäis kirjoittaa koko systeemi uusiksi.
Odotan peliä innolla ja ostan satavarmasti julkaisussa.
Kirjoita kommentti