GT Academy 2010
Sohvalta superauton rattiin
Sonyn ja Nissanin GT Academy 2010 on sarjassaan toinen autopelaajien kilpailu, jossa virtuaalisuhareiden Euroopan eliitillä on mahdollisuus nousta sohvakuskista oikeaksi kilvanajajaksi. Joulukuun puolella julkaistu Gran Turismo 5 Time Trial Demo antoi pelaajille kaksi eritehoista Nissan 370Z -autoa sekä Indianapolis GP -kilparadan, jolle PAL-televisiostandardin alueella eli käytännössä Euroopassa ja Australiassa parhaat ajat ajaneet kutsuttiin lopulta viisipäiväiseen ajokoulutuskilpailuun Ison-Britannian legendaariselle Silverstonen moottoriradalle. Myös V2.fi käväisi Silverstonessa katsomassa mikä aika-ajohaasteen Pohjoismaiden mestaria, Marko Moisiota ajokoulutuksessa odotti. Muista katsoa myös video artikkelin lopusta!
Syystä tai toisesta Pohjoismaista tämän vuoden GT Academyyn huolittiin ainoastaan yksi kilpailija ja voitto lankesi tamperelaiselle Marko Moisiolle helmikuun alussa Helsingissä järjestetyssä Pohjoismaiden mestaruusottelussa. Neljästä PM-finaaliottelijasta peräti kolme oli suomalaisia, mikä kertoo omaa kieltään 'Maailman nopeimman kansan' virtuaalisista ajotaidoista. Ne jättivät ainakin tällä kertaa ruotsalaiset, norjalaiset, islantilaiset ja tanskalaiset kilpakumppanit puremaan rengaspölyä.
GT5 Time Trial Demo oli ladattavissa ilmaiseksi PlayStation Networkista 17. joulukuuta alkaen ja kuka tahansa PlayStation 3:n omistaja saattoi osallistua kotoaan käsin autourheilu-unelman tavoittelemiseen. Pad-ohjaimella ei pitkälle aika-ajoissa pötkitty, sillä Pohjoismaiden kovimmat kierrosajat oli saavutettu rattiohjaimilla ja jopa kymmenien tuntien ajolinjojen viilaamisella ja sekunnin murto-osien hiomisella. Periaatteessa kuitenkin jokaisella oli mahdollisuus nousta mestariksi, joka saakin kilpailuun mukavasti amerikkalaishenkistä ryysyistä rikkauksiin -tunnelmaa.
Itse PM-finaali ajettiin Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevalla Speed Clubilla, jossa radalle pääsi neljä virtuaalikuljettajaa yhtä aikaa vierekkäin sijoitetuilla huippuluokan peli-istuimilla Logitechin parhaita peliratteja vääntäen. Finaalissa ajettiin kahden kierroksen kilpailu pitkällä Nürburgringin radalla, jota pelaajat eivät Gran Turismo 5:ssä olleet aiemmin voineet harjoitella. Kilpailijat pysyivät radalla kuitenkin pääasiassa hyvin ja finaali oli erittäin tiukka. Virtuaalikisasta oli kuitenkin luvassa melkoinen loikkaus todellisuuteen kun Pohjoismaiden mestari Marko Moisio yhdessä 17 kilpailijansa kanssa matkusti Englannin Northamptoniin ja Silverstonen äärelle 25. helmikuuta.
Ensimmäinen ilta prameassa Whittlebury Hall -hotellissa kului kuljettajien tervetulotoivotuksiin ja seuraavan päivän tapahtumien ylimalkaiseen esittelyyn. Ensimmäisenä sateisena, mutta huomattavasti suomalaista helmikuuta lämpimämpänä iltana oli luvassa myös kuljettajien ja paikalle saapuneiden median edustajien yhteinen illallinen hotellin Bentleys-ravintolassa. Soppakuppilan nimi juontuu tietenkin brittien alullepanemasta Bentley-automerkeistä ja salin seinillä olevat klassisten Bentley-mallien kuvat herättivätkin vilkasta keskustelua pöytäseurueissa. Markoa seuraavana toimittajana istuin toki samassa pöydässä, jossa mukana oli myös PlayStation Nordicin edustaja, oppaamme ja tukihenkilömme Allan Steen Hansen. Allanille kuuluukin suurkiitos kaitsemisestamme. Kokin herkullisista antimista samassa pöydässä kanssamme nauttivat myös edellisen GT Academyn espanjalainen voittaja Lucas Ordoñez, läpi 90-luvun Formula 1 -autoja ajanut Johnny Herbert, saksalainen Nürburgring-radan erikoistuntija ja vihreää helvettiä Top Gear -televisio-ohjelmassa Ford Transitilla kiertänyt Sabine Schmitz sekä Lucasin ja vuoden 2010 GT Academyn voittajan ensimmäinen varsinainen työnantaja, Nissan/PlayStation -tiimin pääomistaja. Pöydän puheenaiheet pyörivät varsin tiiviisti autoissa ja autourheiluissa, saatiinpa keskustelua aikaan hieman myös historian lukuisista suomalaiskuljettajista.
GT Academyn ensimmäinen varsinainen harjoituspäivä oli pehmeä pudotus itse osallistujille ja virtuaalimestareiden aika kuluikin pitkälti median hampaissa haastatteluja suuntaan ja toiseen jakaen. Kaikki kahdeksantoista kilpailijaa pääsivät kuitenkin jo aamupäivällä testaamaan GT5 Time Trial Demosta tuttuja Nissan 370Z -autoja ensimmäistä kertaa remontissa olevan Silverstonen keskellä olevalla pienoisradalla. Vauhti oli useimmilla ensin varsin varovaista, sillä etenkin aiemmin radalla käymättömille autojen kaarteissa kuljettajan niskaan heittämät G-voimat tulivat lievänä yllätyksenä. Kuljettajille järjestettiin myös kuntotesti, jossa kartoitettiin hieman osallistujien fyysisen kunnon tasoa. Pelaajista kuvitelluista ennakkokäsityksistä poiketen kukaan kilpailijoista ei ollut erityisen huonokuntoinen, vaan peräti päinvastoin - suuri osa kilpailijoista harrasti jonkinlaista liikuntaa vapaa-aikanaan.
Näin median edustajana päivän kohokohdaksi muodostui mahdollisuus tutustua kilpailijoiden työkaluihin ja ajaa Nissan 370Z:lla nasta laudassa ympäri aiemmin mainittua rataa Silverstonen uumenissa. Pahat kielet puhuvat, ettei autopeleillä ja oikealla autolla ajamisella ole todellisuudessa mitään yhteyttä, mutta totuus on se, ettei leveärenkaisen ja kevyen 370Z:n ja oikean auton ajamisella ole niilläkään juurikaan yhtäläisyyksiä. Nissan tottelee kuljettajan käskyjä viiveettä ja ajaminen ESP ja ABS kytkettyinä oli helppoa kuin videopelin pelaaminen. Vaihteet vaihdellaan kaasupoljinta nostamatta ratin takaa löytyvistä vaihdeläpistä ja läskirenkaat pitävät auton tiessä huomattavasti nopeammissa käännöksissä, kuin mihin muutaman kierroksen harjoittelulla auton uskaltaa syöstä. Keskittymistä vaativaa ajokokemusta haittasi ainoastaan ajokouluttajana toiminut Niki Faulkner, joka intoutui hehkuttamaan suomalaisia F1- ja rallikuljettajia ja spekuloimaan Mika Häkkisen paluulla Formula-ykkösiin. Mies kirjoitti lopulta, kiitos kansallisuuteni, Markku Alénin tunnetuksi tekemän "Maximum Attack!" -fraasin ajoarviointilomakkeeseeni. Huonomminkin olisi siis voinut mennä!
Seuraavaksi siirryimme avoimemmalle asfalttialueelle toiselle puolen Silverstonen rata-aluetta. Täällä meitä odottivat uudet ajokouluttajat ja kaksi uunituoretta Nissan GT-R -urheiluautoa. Alueelle oli rakennettu liikennekeiloista kaksi pujottelurataa, jotka olivat toistensa peilikuvia. Mediaväestä tehtiin nyt parit ja jokainen kaksikko pääsi vuorollaan ottamaan toisistaan mittaa pujotteluradalle GT-R:llä. Tiesin jo matkalle lähtiessäni, että luvassa oli koeajoa 370Z:lla ja GT-R:llä, mutta oletin median pääsevän ajelemaan unelma-autoilla hissukseen tarkasti valvovien silmien alla. Kissan viikset - jo harjoituskierroksella vieressä istuva ajokouluttaja käski polkaista kaasupolkimen samantien pohjaan. Silmämääräisesti pitkältä tuntunut lähtösuora muuttui noin kahden sekunnin murisevaksi spurtiksi ja äkkijarrutukseksi. Verrattuna siron ninjamaiseen 370Z:aan GT-R oli kuin Godzilla Tokion yllä. Raaka voima kuului ja ennenkaikkea tuntui koko kehossa. Valitettavasti GT-R ei mahtunut käsimatkatavaroihini, joten jouduin jättämään parin pujottelukierroksen jälkeen hyvästit tälle tuttavuudelle - todennäköisesti ikuisiksi ajoiksi.
Mediapäiväksi ristityn ensimmäisen harjoituspäivän ilta kuluikin sitten lähistöllä sijainneella Daytona-nimisellä ulkoilma-karting-radalla. Kahden tunnin kestävyyskilpailussa olivat mukana jälleen varsinaisten kilpailijoiden lisäksi median edustajat. Meidän pyöriessämme GT-R:llä pitkin parkkipaikkaa, olivat Marko ja muut kilpailijat saaneet teoriaoppeja kestävyysajojen taktiikoista. Tässä kilpailussa Markon joukkuetoverina oli irlantilainen Daniel Collins ja kilpailuun kuului aika-ajojen lisäksi kuljettajan vaihto ja välitankkaus. Collinsin mukaan Suomi-Irlanti-tiimi oli koottu tuomariston toimesta sillä perusteella, että molemmissa maissa kulutetaan tunnetusti reilusti alkoholia. Yli sata kilometria tunnissa kulkevat karting-autot pysyivät kuitenkin hienosti alkoholitiimin hyppysissä ja tuloksena oli hieno viides sija.
Kun meidät median edustajat saatiin sitten toisen harjoituspäivän aamuna pois tieltä, alkoi todellinen treenaus ja kilpailu. Toisena päivänä kilpailijat ajoivat jo lisää kilpaa 370Z:lla ja päivän päätteeksi 18 kilpailijasta jatkossa oli enää kahdeksan kaikkein nopeinta ja kehityskelpoisinta. Valitettavasti Suomen edustajamme putosi tässä ensimmäisessä karsinnassa, mutta syy ei suinkaan ollut Markon huonossa vauhdissa vaan lähinnä kilpailijoiden todella kovassa tasossa. Monella kilpailijalla oli aiempaa kokemusta mm. karting-autoista ja rata-ajosta, joka luonnollisesti helpotti vauhdin löytymistä. Lisäksi kilpailu suosi pääasiassa kuumaverisiä etelä-Eurooppalaisia, jotka tuntuivat jo ensimmäisenä päivänä ajavan radalla kuin reikä päässä. Markon lähestymistapa oli rauhallisempi ja karting-kilpailussakin kärkeä hipovat kierrosajat alkoivat löytyä vasta kymmenien ajettujen kierrosten jälkeen. Suomalainen rauhallinen tarkkuustyö ei nopeatempoisessa viisipäiväisessä kilpailussa tällä kertaa riittänyt voittoon.
Kolmantena päivänä osallistujat laitettiin rajuun fyysiseen testiin brittiarmeijan entisten kommandojen järjestämällä juoksulenkillä läpi mutaisten polkujen ja esteratojen. Välillä vastusta lisättiin antamalla osallistujille kannettavaksi iso bensakanisteri tai toinen kilpailija. Alle kymmenen asteen lämpötilassa nilkkoja myöten savivellissä hölkkääminen erotti taatusti jyvät akanoista ja yhdistettynä päivän ajoharjoitusten tuloksiin, kisassa oli jäljellä pian enää neljä osallistujaa. Yksi neljän kärjestä oli Markon karting-tallikaveri Collins, muiden kilpailijoiden ollessa Espanjasta, Italiasta ja Ranskasta.
Viisipäiväisen kilpailun aikana osallistujat pääsivät ajamaan radalla 370Z:n ja GT-R:n lisäksi täysin kilpakuntoisella 350Z-kalustolla sekä pikkuluokan formuloilla. Tiukan karsinnan jälkeen kansainvälisen C-kilvanajolisenssin pääsivät suorittamaan Ranskan Jordan Tresson ja Italian Luca Lorenzini. Näistä kahdesta voittajasta toiselle on myöhemmin luvassa tallipaikka Euroopan GT4-luokassa.
Oheisella videolla on hieman tunnelmia Silverstonen GT Academyn ensimmäiseltä harjoituspäivältä. Videon musiikista vastasi Jarkko Rotstén. Lue GT Academyn harjoituksista myös Markon omin sanoin V2.fi:n foorumilla.
Kotipojat ympäri Suomen maan
Syystä tai toisesta Pohjoismaista tämän vuoden GT Academyyn huolittiin ainoastaan yksi kilpailija ja voitto lankesi tamperelaiselle Marko Moisiolle helmikuun alussa Helsingissä järjestetyssä Pohjoismaiden mestaruusottelussa. Neljästä PM-finaaliottelijasta peräti kolme oli suomalaisia, mikä kertoo omaa kieltään 'Maailman nopeimman kansan' virtuaalisista ajotaidoista. Ne jättivät ainakin tällä kertaa ruotsalaiset, norjalaiset, islantilaiset ja tanskalaiset kilpakumppanit puremaan rengaspölyä.
GT5 Time Trial Demo oli ladattavissa ilmaiseksi PlayStation Networkista 17. joulukuuta alkaen ja kuka tahansa PlayStation 3:n omistaja saattoi osallistua kotoaan käsin autourheilu-unelman tavoittelemiseen. Pad-ohjaimella ei pitkälle aika-ajoissa pötkitty, sillä Pohjoismaiden kovimmat kierrosajat oli saavutettu rattiohjaimilla ja jopa kymmenien tuntien ajolinjojen viilaamisella ja sekunnin murto-osien hiomisella. Periaatteessa kuitenkin jokaisella oli mahdollisuus nousta mestariksi, joka saakin kilpailuun mukavasti amerikkalaishenkistä ryysyistä rikkauksiin -tunnelmaa.
Itse PM-finaali ajettiin Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevalla Speed Clubilla, jossa radalle pääsi neljä virtuaalikuljettajaa yhtä aikaa vierekkäin sijoitetuilla huippuluokan peli-istuimilla Logitechin parhaita peliratteja vääntäen. Finaalissa ajettiin kahden kierroksen kilpailu pitkällä Nürburgringin radalla, jota pelaajat eivät Gran Turismo 5:ssä olleet aiemmin voineet harjoitella. Kilpailijat pysyivät radalla kuitenkin pääasiassa hyvin ja finaali oli erittäin tiukka. Virtuaalikisasta oli kuitenkin luvassa melkoinen loikkaus todellisuuteen kun Pohjoismaiden mestari Marko Moisio yhdessä 17 kilpailijansa kanssa matkusti Englannin Northamptoniin ja Silverstonen äärelle 25. helmikuuta.
Pehmeä lasku
Ensimmäinen ilta prameassa Whittlebury Hall -hotellissa kului kuljettajien tervetulotoivotuksiin ja seuraavan päivän tapahtumien ylimalkaiseen esittelyyn. Ensimmäisenä sateisena, mutta huomattavasti suomalaista helmikuuta lämpimämpänä iltana oli luvassa myös kuljettajien ja paikalle saapuneiden median edustajien yhteinen illallinen hotellin Bentleys-ravintolassa. Soppakuppilan nimi juontuu tietenkin brittien alullepanemasta Bentley-automerkeistä ja salin seinillä olevat klassisten Bentley-mallien kuvat herättivätkin vilkasta keskustelua pöytäseurueissa. Markoa seuraavana toimittajana istuin toki samassa pöydässä, jossa mukana oli myös PlayStation Nordicin edustaja, oppaamme ja tukihenkilömme Allan Steen Hansen. Allanille kuuluukin suurkiitos kaitsemisestamme. Kokin herkullisista antimista samassa pöydässä kanssamme nauttivat myös edellisen GT Academyn espanjalainen voittaja Lucas Ordoñez, läpi 90-luvun Formula 1 -autoja ajanut Johnny Herbert, saksalainen Nürburgring-radan erikoistuntija ja vihreää helvettiä Top Gear -televisio-ohjelmassa Ford Transitilla kiertänyt Sabine Schmitz sekä Lucasin ja vuoden 2010 GT Academyn voittajan ensimmäinen varsinainen työnantaja, Nissan/PlayStation -tiimin pääomistaja. Pöydän puheenaiheet pyörivät varsin tiiviisti autoissa ja autourheiluissa, saatiinpa keskustelua aikaan hieman myös historian lukuisista suomalaiskuljettajista.
GT Academyn ensimmäinen varsinainen harjoituspäivä oli pehmeä pudotus itse osallistujille ja virtuaalimestareiden aika kuluikin pitkälti median hampaissa haastatteluja suuntaan ja toiseen jakaen. Kaikki kahdeksantoista kilpailijaa pääsivät kuitenkin jo aamupäivällä testaamaan GT5 Time Trial Demosta tuttuja Nissan 370Z -autoja ensimmäistä kertaa remontissa olevan Silverstonen keskellä olevalla pienoisradalla. Vauhti oli useimmilla ensin varsin varovaista, sillä etenkin aiemmin radalla käymättömille autojen kaarteissa kuljettajan niskaan heittämät G-voimat tulivat lievänä yllätyksenä. Kuljettajille järjestettiin myös kuntotesti, jossa kartoitettiin hieman osallistujien fyysisen kunnon tasoa. Pelaajista kuvitelluista ennakkokäsityksistä poiketen kukaan kilpailijoista ei ollut erityisen huonokuntoinen, vaan peräti päinvastoin - suuri osa kilpailijoista harrasti jonkinlaista liikuntaa vapaa-aikanaan.
Työkalut tarkastuksessa
Näin median edustajana päivän kohokohdaksi muodostui mahdollisuus tutustua kilpailijoiden työkaluihin ja ajaa Nissan 370Z:lla nasta laudassa ympäri aiemmin mainittua rataa Silverstonen uumenissa. Pahat kielet puhuvat, ettei autopeleillä ja oikealla autolla ajamisella ole todellisuudessa mitään yhteyttä, mutta totuus on se, ettei leveärenkaisen ja kevyen 370Z:n ja oikean auton ajamisella ole niilläkään juurikaan yhtäläisyyksiä. Nissan tottelee kuljettajan käskyjä viiveettä ja ajaminen ESP ja ABS kytkettyinä oli helppoa kuin videopelin pelaaminen. Vaihteet vaihdellaan kaasupoljinta nostamatta ratin takaa löytyvistä vaihdeläpistä ja läskirenkaat pitävät auton tiessä huomattavasti nopeammissa käännöksissä, kuin mihin muutaman kierroksen harjoittelulla auton uskaltaa syöstä. Keskittymistä vaativaa ajokokemusta haittasi ainoastaan ajokouluttajana toiminut Niki Faulkner, joka intoutui hehkuttamaan suomalaisia F1- ja rallikuljettajia ja spekuloimaan Mika Häkkisen paluulla Formula-ykkösiin. Mies kirjoitti lopulta, kiitos kansallisuuteni, Markku Alénin tunnetuksi tekemän "Maximum Attack!" -fraasin ajoarviointilomakkeeseeni. Huonomminkin olisi siis voinut mennä!
Seuraavaksi siirryimme avoimemmalle asfalttialueelle toiselle puolen Silverstonen rata-aluetta. Täällä meitä odottivat uudet ajokouluttajat ja kaksi uunituoretta Nissan GT-R -urheiluautoa. Alueelle oli rakennettu liikennekeiloista kaksi pujottelurataa, jotka olivat toistensa peilikuvia. Mediaväestä tehtiin nyt parit ja jokainen kaksikko pääsi vuorollaan ottamaan toisistaan mittaa pujotteluradalle GT-R:llä. Tiesin jo matkalle lähtiessäni, että luvassa oli koeajoa 370Z:lla ja GT-R:llä, mutta oletin median pääsevän ajelemaan unelma-autoilla hissukseen tarkasti valvovien silmien alla. Kissan viikset - jo harjoituskierroksella vieressä istuva ajokouluttaja käski polkaista kaasupolkimen samantien pohjaan. Silmämääräisesti pitkältä tuntunut lähtösuora muuttui noin kahden sekunnin murisevaksi spurtiksi ja äkkijarrutukseksi. Verrattuna siron ninjamaiseen 370Z:aan GT-R oli kuin Godzilla Tokion yllä. Raaka voima kuului ja ennenkaikkea tuntui koko kehossa. Valitettavasti GT-R ei mahtunut käsimatkatavaroihini, joten jouduin jättämään parin pujottelukierroksen jälkeen hyvästit tälle tuttavuudelle - todennäköisesti ikuisiksi ajoiksi.
Mediapäiväksi ristityn ensimmäisen harjoituspäivän ilta kuluikin sitten lähistöllä sijainneella Daytona-nimisellä ulkoilma-karting-radalla. Kahden tunnin kestävyyskilpailussa olivat mukana jälleen varsinaisten kilpailijoiden lisäksi median edustajat. Meidän pyöriessämme GT-R:llä pitkin parkkipaikkaa, olivat Marko ja muut kilpailijat saaneet teoriaoppeja kestävyysajojen taktiikoista. Tässä kilpailussa Markon joukkuetoverina oli irlantilainen Daniel Collins ja kilpailuun kuului aika-ajojen lisäksi kuljettajan vaihto ja välitankkaus. Collinsin mukaan Suomi-Irlanti-tiimi oli koottu tuomariston toimesta sillä perusteella, että molemmissa maissa kulutetaan tunnetusti reilusti alkoholia. Yli sata kilometria tunnissa kulkevat karting-autot pysyivät kuitenkin hienosti alkoholitiimin hyppysissä ja tuloksena oli hieno viides sija.
Kilpailuhengen pikakurssi
Kun meidät median edustajat saatiin sitten toisen harjoituspäivän aamuna pois tieltä, alkoi todellinen treenaus ja kilpailu. Toisena päivänä kilpailijat ajoivat jo lisää kilpaa 370Z:lla ja päivän päätteeksi 18 kilpailijasta jatkossa oli enää kahdeksan kaikkein nopeinta ja kehityskelpoisinta. Valitettavasti Suomen edustajamme putosi tässä ensimmäisessä karsinnassa, mutta syy ei suinkaan ollut Markon huonossa vauhdissa vaan lähinnä kilpailijoiden todella kovassa tasossa. Monella kilpailijalla oli aiempaa kokemusta mm. karting-autoista ja rata-ajosta, joka luonnollisesti helpotti vauhdin löytymistä. Lisäksi kilpailu suosi pääasiassa kuumaverisiä etelä-Eurooppalaisia, jotka tuntuivat jo ensimmäisenä päivänä ajavan radalla kuin reikä päässä. Markon lähestymistapa oli rauhallisempi ja karting-kilpailussakin kärkeä hipovat kierrosajat alkoivat löytyä vasta kymmenien ajettujen kierrosten jälkeen. Suomalainen rauhallinen tarkkuustyö ei nopeatempoisessa viisipäiväisessä kilpailussa tällä kertaa riittänyt voittoon.
Kolmantena päivänä osallistujat laitettiin rajuun fyysiseen testiin brittiarmeijan entisten kommandojen järjestämällä juoksulenkillä läpi mutaisten polkujen ja esteratojen. Välillä vastusta lisättiin antamalla osallistujille kannettavaksi iso bensakanisteri tai toinen kilpailija. Alle kymmenen asteen lämpötilassa nilkkoja myöten savivellissä hölkkääminen erotti taatusti jyvät akanoista ja yhdistettynä päivän ajoharjoitusten tuloksiin, kisassa oli jäljellä pian enää neljä osallistujaa. Yksi neljän kärjestä oli Markon karting-tallikaveri Collins, muiden kilpailijoiden ollessa Espanjasta, Italiasta ja Ranskasta.
Viisipäiväisen kilpailun aikana osallistujat pääsivät ajamaan radalla 370Z:n ja GT-R:n lisäksi täysin kilpakuntoisella 350Z-kalustolla sekä pikkuluokan formuloilla. Tiukan karsinnan jälkeen kansainvälisen C-kilvanajolisenssin pääsivät suorittamaan Ranskan Jordan Tresson ja Italian Luca Lorenzini. Näistä kahdesta voittajasta toiselle on myöhemmin luvassa tallipaikka Euroopan GT4-luokassa.
Oheisella videolla on hieman tunnelmia Silverstonen GT Academyn ensimmäiseltä harjoituspäivältä. Videon musiikista vastasi Jarkko Rotstén. Lue GT Academyn harjoituksista myös Markon omin sanoin V2.fi:n foorumilla.
Keskustelut (2 viestiä)
11.03.2010 klo 13.10
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
13.03.2010 klo 11.25
Sinne ei välttämättä parhaat kuskit päässeet vaan ne ketkä jaksoivat hioa videopelisuoritksen viimeisen päälle hyväksi. Se ei kerro sitä kenellä on oikeita lahjoja ja tuntumaa ajaakseen oikealla autolla kilpaa.
Parikin näistä GT Academyn kuskeista alitti karting-radalla brittien kansallisen kierrosennätyksen, eikä suht pitkällä radalla kukaan tainnut jäädä juuri yli kolmea sekuntia tästä ajasta. Kavereiden taitotaso oli todella yllättävän korkea, mutta toisaalta moni GT Academyyn päässeistä tuntui harrastaneen autoilua jossain määrin televisioruudun ulkopuolellakin.
Kirjoita kommentti