NHL-sarjan pelit ovat ehdottomasti eniten pelaamiani urheilupelejä ja yhteenlaskettuna muutenkin varmaan eniten pelaamieni pelien top-10-listalla. En ole niissä silti keskitasoa kummempi, mutta illan päätteeksi tai kaverin kanssa verkossa matsi silloin tällöin on hyvää ajanvietettä. Olen ollut myös aina innokas puolustamaan pelisarjaa kommenteissa, kun joku onneton on mennyt toteamaan, että "täsmälleen samasta" pelistä pyydetään 50-60 euroa vuoden välein. Tänä vuonna … minunkin on vaikea uudistuksia löytää - ainakaan sellaisia, joista ei jää fiilistä siitä, että ne olisi voinut ympätä mukaan ladattavana päivityspakettina vuoden 24 versioon.


Totta on, että EA Sports NHL 25 on ensimmäinen sarjan peli, joka on tehty kokonaan uuden (kohta vanhenevan) sukupolven konsoleille - peliä ei julkaistu lainkaan PS4:lle, X1:lle tai PC:lle. Asian huomaa sieltä täältä hieman paremmissa naamoissa, hieman tuunatuissa grafiikoissa sekä vähän enemmän niin sanotuissa reaktiivissa animaatioissa, jotka saavat pelin näyttämään ja tuntumaan entistä realistisemmalta. Bongasin useita hetkiä, joissa pelaajat käyttäytyivät “oikein” kentän tilanteisiin nähden, sen sijaan että olisivat vain liukuneet masentuneina kohti laitaa, kuten on menneisyydessä tapahtunut. Paras graafinen uudistus tapahtui kuitenkin otteluiden pistetaulun sijoittelussa ja koossa, siitä peukku ylös.


NHL-peleissä pelaan satunnaisten kaverimatsien lisäksi enimmäkseen Be A Pro -tilaa, joka on ties monetta kertaa putkeen käytännössä täysin sama. Se oikeastaan masensi, ja vaikka jaksoinkin jonkin aikaa illasta toiseen hahmoani NHL-liigassa luotsata, innostus alkoi loppua jo viikon jälkeen. Franchise-tilaan ei ole myös juurikaan jaksettu kajota ja hyvin vähän HUT-tilaan tai World of Cheliinkään. HUT-tilassa on uusi Wild Card -ominaisuus ja muutakin kätevämmäksi virtaviivaistettua, siitä kiinnostuneet voivat suunnata tänne.


Pelitiloja ei ole uusia, eikä juuri mitään kokonaan uutta ole innovoitu tai edelliseen osaan nähden poistettu, hiottu vain sieltä ja täältä. Katsomossakin on jälleen tuttuja “random”-naamoja vieri vieressä, vaikka sielläkin on ehkä vähän kauneuskirurgin kautta käyty. Tekoälyn ohjastamat pelaajat tuntuvat toimivan myös inasen aiempaa tekoälykkäämmin eri tilanteissa, vaikka välillä ajatukset menevätkin ristiin - ehkä sekin on realismia. Pieni uutuus on “Grudge Match”, eli kun kyseessä on kaksi joukkuetta, joista on tullut toistensa rakkaita vihollisia (ajatelkaa vaikka Ilvestä ja Tapparaa), matsin aluksi kerrotaan tiimien historiasta ja kohtaamisista tunnelmaa nostattavalla animaatiolla. Lisäksi Grudgeissa yksi pelaaja per joukkue saa lisä-X-factor-kykyjä edellisen matsin suorituksensa perusteella.


Ilokseni pieniä ärsyttävyyksiä sieltä täältä pelistä on korjattu, mikä tosin tarkoittaa myös sitä, että ne jäljelle jääneet vielä pienemmät lapsukset ärsyttävät vähän enemmän, varsinkin kun kyse on pohjimmiltaan realistisesta simulaatiosta. Selostajat puhuvat edelleen välillä puutaheinää jään tapahtumista - tosin uusiakin sanontoja tuntui olevan mukana. Kerran tai kaksi onnistuin saamaan pelin jumiinkin. Be a Prossa valmentajan kommenteissa ei ole useimmiten mitään järkeä, mutta siihenhän ei tosiaan ole koskettukaan. Toisaalta viime vuoden Änärin uudistukset (pressure, syöttökohteen valinta) tuntuvat nyt jotenkin paremmilta, osittain ehkä koska niihin on jo ehtinyt tottua. Taklatuksi tuleminen vei useimmiten pelaajalta mehut hyväksi toviksi.


EA Sports osaa säilyttää hyvin tasapainon pelattavuuden ja simulaation välillä ja Änäri on edelleen pätevä sekä hauska jääkiekkopeli, ja inasen hiotumpi kuin viime vuonna. Edelleen toivon sitä, että jonain vuonna versio jätettäisiin kokonaan väliin ja uusi NHL-peli julkistettaisiin vasta kahden vuoden tuunailun lopuksi. Ellei sitten jo kohta loikata siihen vääjäämättömään tulevaisuuteen, jossa pelaajat ostavat vain peruspelin ja siihen “vuosipassin” tms. jolla saa seuraavan vuoden päivityspaketin… ja joka ei toivottavasti maksa 50 euroa.

PS. Kiitos taas Predatorsien Juuso Pärssiselle siitä, että selostajat kutsuvat minua sukunimelläni - se tuo aina vähän lisäfiilistä. Ja kiitos Darude.