Kun kuulokkeita, hiiriä, näppäimistöjä ja puhelimia ramppaa työpöydällä kuukaudesta toiseen, välillä sitä unohtaa, mitä on jo tullut testattua. Siksi katsaus aiempiin Stealth-kuuloketesteihimme aiheutti itselleni pientä hämmennystä, kun pöydällä koreilivat Turtle Beachin Stealth 600 -kuulokkeet, jollaiset olemme arvioineet jo monta kertaa. Tottakai kyseessä on tällä kertaa kesän kynnyksellä julkaistut, vuoden 2024 versiot. Käytännössä testiin saapui siis “Gen 3”-sukupolvi, vaikkei sitä mainitakaan kuin kannen sisäpuolella olevassa pienessä tarralapussa. V2.fi:n arvioissa Stealthit ovat saaneet enimmäkseen neljää tähteä, joten katsotaan, miten tällä kertaa käy, viime kerrasta onkin jo aikaa.


Spekseiltään Stealth 600 Gen 3:t näyttävät melko perinteisiltä -

Yhteensopivuus: Xbox, Playstation, PC, Switch, mobiili
Yhteydet: Bluetooth 5.2 ja 2,4 GHz
Akkukesto: luvattu 80 tuntia, pikalataus
Mikrofoni: A.I.noise-vaimennus
Elementit: 50 mm Nanoclear
Taajuusvaste: 20Hz - 20 kHz

Sekin ihmetytti hetken, että kun kuulokkeet yhdisti langattomalla palikalla PC-koneeseen, Windows tunnisti ne Xbox-ohjaimeksi. Hetken pohdittuani huomasin palikassa [USB-XBOX]-kytkimen, joka korjasi asian. Se kannattaakin aina muistaa, mikäli kuulokkeita käyttää ristiin PC:n ja konsolin kanssa. Muuten Swarm-ohjelmistokaan ei niille oikein mitään voi tehdä. On kuitenkin hienoa, että Stealth 600 -sarjalaisiinkin on nyt saatu sekä Bluetooth- että viiveettömämpi yhteys, vaikka hinta hintaluokka on pysynyt samana - nyt kuulokkeet voi kytkeä melkoiseen laiteparveen.

Päässä Stealth 600:t tuntuvat keskimääräistä jämäkämmiltä, mutteivat liikaa painaa silmälasitkaan päässä. Niiden tyynyt ovat varsin pehmeää muistivaahtoa ja kuulokkeet venyvät isompaankin päähän. Säilytykseen tyynyt taittuvat tasaisiksi, eikä vääntelykään aiheuta huolta siitä, että ne heti rikkuisivat, vaikka metalliosia ei näykään. Kuulokekupit ovat hieman “tontunkorvanmuotoiset”, tai miten sitä kuvailisi, eivät aivan perinteiset ja muutenkin kokonaisuus on tyylikkään oloinen ylös-sisään-taittuvine (joka siten myös kytketään pois päältä) mikrofoneineen. Laatikossa saapuu langattomien kuulokkeiden lisäksi USB-lähetin, sekä 70 cm pitkä USB-A-USB-C-latauskaapeli.


Painikkeita ja rullia Stealth 600:sta löytyy myös monen monta, mikä onkin konsolisuunnatuille luureille paras ja ainoa tapa. Virtanäppäimestä olen muistaakseni ennenkin maininnut, se on vähän hankalasti löydettävä ja painettava. Näissä kuulokkeissa sille on myös toinen toiminto, sillä lyhyellä painalluksella se kytkee käyttöön Superhuman Hearing -ääniprofiilin, joka korostaa tiettyjä taajuuksia räiskintäpelaamisen ja joukkuekumppaneiden kanssa kommunikoinnin kohentamiseksi. Äänenvoimakkuudelle ja game/chat-suhteelle/itsensä mikrofonista kuulemisella on molemmille omat, vähän halvan tuntuiset mutta toimivat rullat. Ne olivat jostain syystä itselleni “väärin päin”, eli haroin aina väärää rullaa - mielestäni äänenvoimakkuuden pitäisi olla se isompi ja alempi. Omat painikkeet on myös EQ-tilan vaihtamiselle (niitä on vakiona neljä), yhteystilan vaihtamiselle lennosta, sekä Bluetooth-monikäyttöpainike, jossa on parituksen lisäksi mediakontrollit ja puheluihin vastaaminen/sulkeminen. Kontrolleja löytyy siis suoraan luureista monipuolisesti.

Lisäkontrollia löytyy sitten Swarm-ohjelmiston puolelta (Windows, mobiili), joka sekin on toki nykyään Turtle Beach -brändätty ja jonka muistan olleen alkuaikoinaan melko karu. Enää ei ole. Mikrofonista voi säätää herkkyyttä, monitorointia ja noise gatea, taajuuskorjainpuolelta löytyy kymmenen säätöaluetta, ja profiileja sekä esiasetuksia voi tallentaa. Swarmin kautta käy myös yhden rullan ja painikkeen toimintojen säätäminen.

Musiikin kuuntelussa 600:lla pärjää kyllä vallan hyvin ns. “Signature sound” -perusasetuksellakin - itse asiassa muut valmisasetukset kuulostivat testisoittolistallani huonommilta. Päivästä toiseen ihmettelin kuulokkeiden äänenlaatua hintaluokkaansa nähden. Hifielämyksistä ei tietenkään ole kyse, mutta perus-soundiltaan ne ovat pelikuulokkeiden parhaasta päästä. Äänikuva on ilmavahko ja bassot sopivan muhkeita, vaikka kappaleesta riippuen kaipasin ehkä vähän lisääkin alapäätä. Keski- sekä ylä-äänet ovat pelikuulokemaisen tarkkoja, mutta eivät niin päällekäyviä kuin monissa muissa - se on jätetty Superhuman Hearingin vastuulle. Uudet 50 mm elementit on siis hyvin säädetty ja hyvin soivaksi esimerkkikappaleeksi suosittelen vaikkapa Everything But the Girlin “Caution to the Wind”:ia.

Alla pieni mikrofonitesti. Ääni tuntui nauhoittuvan aika hiljaisena, mutta kaikenlainen taustamelu katosi tallennuksesta aivan tyystiin.



Akkukestoksi Turtle Beach lupaa 80 tuntia, ja vaikka mitään laboratoriotestejä en suorittanutkaan, en myöskään luureja puolentoista viikon testailun aikana ensimmäisen latauskerran jälkeen kertaakaan ladannut. Arvioisin, että käyttötunteja tuli ainakin yli 60 ja edelleen kuulokkeet lähtevät tykittelemään, kun ne pöydän kulmalta päähäni laitan ja päälle pistän. Noin 100 euron hintaluokassaan uudet Stealth 600:t ovat monipuolisimmasta päästä, miellyttävät ainakin omaan päähäni ja soveltuvat mainiosti myös musiikin kuunteluun. Siksi nostan tähtimäärääkin korkeammalle.



Turtle Beach Stealth 600 (Gen 3, 2024)
Hintaluokka: 110 eur
Lisätietoa: Turtle Beach