V2.fi ennakoi: No Rest for the Wicked (PC)
Ori and the Blind Forestin kehittäjien toimintaroolipeli hurmaa, vaikka onkin vielä vaiheessa
Itävaltalainen Moon Studios tunnetaan kahdesta pelistä, jotka ovat saaneet yleismaailmallista ylistystä osakseen. Koska Ori and the Blind Forest ja Ori and the Will of the Wisps ovat myös tiimin ainoat pelit, tämä on aika pahuksen kova osumaprosentti. Niinpä kun tiimi tiedotti julkaisevansa kolmannen pelinsä, sitä voidaan pitää merkittävänä tapahtumana.
Tällä kertaa tarjolla ei kuitenkaan ole sivusta kuvattua, metroidvania-henkistä tasohyppelyä, vaan isometristä toimintaroolipelailua. Kuulostaako turhankin tyypilliseltä? Mitä jos sanoisin, että pelattavuus ei ole mitään Diabloa, vaan kuin suoraan FROM Softwaren soulsborne-peleistä nostettua?
Juuri tätä tarjoava No Rest for the Wicked paukahti Steamin early access -julkaisuohjelmaan huhtikuun lopussa ja on jo kerännyt runsaasti huomiota, valitettavasti ei kuitenkaan ainoastaan positiivisessa mielessä.
Fantasiamaailman menneisyydessä jonkinlainen outo rutto jyräsi läpi valtakunnan, muuttaen uhrinsa groteskeiksi hirviöiksi. Tauti saatiin lopulta taantumaan, mutta jotta se ei enää nostaisi päätään, sitä valvomaan perustettiin uskonnollinen veljeskunta. Kuten näissä tapauksissa vähän väliä käy, todellisen tekemisen puutteessa uskonnollinen veljeskunta käänsi huomionsa politiikkaan ja hallitsee nyt varjoista valtakuntaa, jonka valtaistuimella istuu helposti manipuloitava nuori ääliö.
Sitten kaukaiselta saarelta tulee karmea uutinen: tauti on palannut. Paikalle lähetetään paitsi se viimeinen niistä legendaarisista sotureista, jotka aikanaan selättivät mustan magian ja kukistivat taudin, myös uskonnollisten fanaatikkojen laivasto tehtävänään ratkaista tauti sillä klassisella tavalla: kurittamalla paikallista väestöä, joiden synnit tietenkin ovat tuoneet taudin takaisin.
Paljon tämän enempää tarinasta ei voikaan sitten vielä sanoa, sillä parhaillaan tarjolla oleva varhaisversio No Rest for the Wickedistä sisältää vain pienen kaistaleen pelin alusta. Pelattavaa kyllä riittää useamman tunnin verran, mutta tarinaa vain pieni maistiainen. Se on kuitenkin sanottava, että tämä taustatarina näkyy ja tuntuu myös pelin maailmassa. Jo aivan pelin alussa vastaan tulee lävistystolppia uhreineen, sekä suuria nuotioita, joissa on taudin uhrien ohella poltettu myös paikallista väestöä. Meno on todella synkkää, mutta myös hyvin kaunista, sillä No Rest for the Wicked on helposti yksi kauniimmista ikinä näkemistäni peleistä.
Tämä ei toki yllätä ketään Ori-peleihin tutustunutta, sillä nekin ovat uskomattoman nättejä pelejä. Nyt taidetyyli vain on täysin erilainen. Pelin hahmot ovat jo ennen sitä maagista ruttoaan sangen groteskin näköisiä sarjakuvahahmoja, joiden ylle on kasattu todella mielikuvituksellista varustusta. Yksi ensimmäisistä pelaajan löytämistä kypäristä esimerkiksi on kaulaan napsautettava häpeäpaalu. Pelimaailma puolestaan näyttää kuin elävältä öljymaalaukselta. Kaikki tekstuurit ovat sangen yksinkertaisia ja tuntuvat melkein sisältävän siveltimen jälkiä. Huonosti toteutettuna tämä tyyli saisi varmasti pelin näyttämään karmealta, mutta nyt sitä ei voi kuin hämmästellä. Kun päälle heitetään vielä todella komeita ja omaperäisen värikkäitä valoefektejä, lopputulos on huikea.
Tiimin taiteellinen silmä on selvästi muutenkin yhä paikallaan, koska mukana on paljon muitakin todella hienoja ratkaisuja. Pelimaailma kaareutuu hieman pelaajan ympärillä, joten esimerkiksi horisonttia kohti katselu korkeilta paikoilta näyttää erikoiselta ja veikeältä.
Tällä osa-alueella ei olekaan mitään huomautettavaa: jatkakaa valitsemallanne tavalla. Nostan hattua Moon Studiosin taidetiimille täysin varauksetta.
No Rest for the Wicked näyttää kuvakaappauksissa tyypilliseltä toimintaroolipeliltä. Kamera on yläviistossa, pelaaja juoksee pitkin maita ja mantuja kepittämässä turpaan vihollisia ja keräilemässä raaka-aineita. Näin todellakin on, mutta se pelattavuus on kaikkea muuta kuin tyypillistä.
Jo ensihetkillä huomaa, miten kontrollit ovat hyvin painokkaat. Kaikki hahmot liikkuvat kuin vedessä kahlaten ja esimerkiksi jokainen miekan sivallus kestää hetken jos toisenkin. Aktiivisten väistöjen ohella pelaaja voi horjuttaa vihollisiaan torjumalla näiden iskuja juuri ennen kuin omissa kolisee ja niin edelleen. Lähin vertailukohta onkin joku FROM Softwaren soulsborne-peleistä, joissa tällainen painokas taistelu on hurmannut pelaajia jo vuosien ajan. Mutta sekään ei ole täysin osuva vertaus, sillä pelin tuntuma on taiteellisen ilmeen tavoin hyvin persoonallinen. Ja tämä on ensimmäinen niistä osa-alueista, joissa peli selvästi kaipaa vielä tuunaamista.
Lyhyesti sanottuna juuri nyt myynnissä oleva peli kaipaa vielä runsaasti tasapainotusta, sillä monet viholliset ovat hyvin turhauttavia vastustajia ja esimerkiksi pelaajan oma kunto ei kestä kuin pari väistöä, ennen kuin on pakko vetää happea – yleensä kohtalokkain seurauksin. Juuri nyt homman nimi tuntuu olevan, että vain muutama tarjolla olevista erilaisista pelitavoista kannattaa, koska suuri osa on niin alakanttiin tuunattuja, että jos tekee sokkona väärän valinnan siitä suunnasta, mihin aikoo hahmoaan kehittää, tuloksena on turhautumista ja harmaita hiuksia.
Tämä ei tietenkään ole yllättävää, sillä peli on ilmestynyt early access -ohjelmaan vain muutama viikko sitten. Pelin alussa ruudulle lätkäistävä varoitus kertoo suoraan, että peli on vielä siinä vaiheessa, missä tiimi kokeilee hihasta vedettyjä ja hyvältä tuntuneita ideoita ja odottaa pelaajilta palautetta niiden toimivuudesta. Ensimmäisten parin viikon aikana peli on saanut parikin suurta päivitystä, jotka ovat muuttaneet monia mekanismeja merkittävästi ja lisää on tulossa.
Lopputulos onkin, että juuri nyt No Rest for the Wickedin ostaminen ei ole hyvä idea, ellei spesifisesti halua olla mukana pelin kehityksessä. Sisältöä on vielä sangen niukasti ja pelikokemus hämmentää vähän väliä. Puolen vuoden tai vuoden päästä tilanne on todennäköisesti jo hyvin toisenlainen. Mutta siinä missä en välttämättä ostaisi peliä vielä tällä hetkellä, niin odotuslistalle sen voi kyllä pistää aika varauksetta. Vaikka reunat repsottavat ja projekti on vielä täysin vaiheessa, jo nyt on hyvin selvää, että Moon Studios on tekemässä todella kaunista, kiehtovaa ja omaperäiseltä tuntuvaa toimintaroolipeliä, jolla tulee olemaan paljon annettavaa. Jos kaikki siis menee hyvin.
Tällä kertaa tarjolla ei kuitenkaan ole sivusta kuvattua, metroidvania-henkistä tasohyppelyä, vaan isometristä toimintaroolipelailua. Kuulostaako turhankin tyypilliseltä? Mitä jos sanoisin, että pelattavuus ei ole mitään Diabloa, vaan kuin suoraan FROM Softwaren soulsborne-peleistä nostettua?
Juuri tätä tarjoava No Rest for the Wicked paukahti Steamin early access -julkaisuohjelmaan huhtikuun lopussa ja on jo kerännyt runsaasti huomiota, valitettavasti ei kuitenkaan ainoastaan positiivisessa mielessä.
Voi rutto
Fantasiamaailman menneisyydessä jonkinlainen outo rutto jyräsi läpi valtakunnan, muuttaen uhrinsa groteskeiksi hirviöiksi. Tauti saatiin lopulta taantumaan, mutta jotta se ei enää nostaisi päätään, sitä valvomaan perustettiin uskonnollinen veljeskunta. Kuten näissä tapauksissa vähän väliä käy, todellisen tekemisen puutteessa uskonnollinen veljeskunta käänsi huomionsa politiikkaan ja hallitsee nyt varjoista valtakuntaa, jonka valtaistuimella istuu helposti manipuloitava nuori ääliö.
Sitten kaukaiselta saarelta tulee karmea uutinen: tauti on palannut. Paikalle lähetetään paitsi se viimeinen niistä legendaarisista sotureista, jotka aikanaan selättivät mustan magian ja kukistivat taudin, myös uskonnollisten fanaatikkojen laivasto tehtävänään ratkaista tauti sillä klassisella tavalla: kurittamalla paikallista väestöä, joiden synnit tietenkin ovat tuoneet taudin takaisin.
Paljon tämän enempää tarinasta ei voikaan sitten vielä sanoa, sillä parhaillaan tarjolla oleva varhaisversio No Rest for the Wickedistä sisältää vain pienen kaistaleen pelin alusta. Pelattavaa kyllä riittää useamman tunnin verran, mutta tarinaa vain pieni maistiainen. Se on kuitenkin sanottava, että tämä taustatarina näkyy ja tuntuu myös pelin maailmassa. Jo aivan pelin alussa vastaan tulee lävistystolppia uhreineen, sekä suuria nuotioita, joissa on taudin uhrien ohella poltettu myös paikallista väestöä. Meno on todella synkkää, mutta myös hyvin kaunista, sillä No Rest for the Wicked on helposti yksi kauniimmista ikinä näkemistäni peleistä.
Tämä ei toki yllätä ketään Ori-peleihin tutustunutta, sillä nekin ovat uskomattoman nättejä pelejä. Nyt taidetyyli vain on täysin erilainen. Pelin hahmot ovat jo ennen sitä maagista ruttoaan sangen groteskin näköisiä sarjakuvahahmoja, joiden ylle on kasattu todella mielikuvituksellista varustusta. Yksi ensimmäisistä pelaajan löytämistä kypäristä esimerkiksi on kaulaan napsautettava häpeäpaalu. Pelimaailma puolestaan näyttää kuin elävältä öljymaalaukselta. Kaikki tekstuurit ovat sangen yksinkertaisia ja tuntuvat melkein sisältävän siveltimen jälkiä. Huonosti toteutettuna tämä tyyli saisi varmasti pelin näyttämään karmealta, mutta nyt sitä ei voi kuin hämmästellä. Kun päälle heitetään vielä todella komeita ja omaperäisen värikkäitä valoefektejä, lopputulos on huikea.
Tiimin taiteellinen silmä on selvästi muutenkin yhä paikallaan, koska mukana on paljon muitakin todella hienoja ratkaisuja. Pelimaailma kaareutuu hieman pelaajan ympärillä, joten esimerkiksi horisonttia kohti katselu korkeilta paikoilta näyttää erikoiselta ja veikeältä.
Tällä osa-alueella ei olekaan mitään huomautettavaa: jatkakaa valitsemallanne tavalla. Nostan hattua Moon Studiosin taidetiimille täysin varauksetta.
Mutta sitten ne huonot uutiset
No Rest for the Wicked näyttää kuvakaappauksissa tyypilliseltä toimintaroolipeliltä. Kamera on yläviistossa, pelaaja juoksee pitkin maita ja mantuja kepittämässä turpaan vihollisia ja keräilemässä raaka-aineita. Näin todellakin on, mutta se pelattavuus on kaikkea muuta kuin tyypillistä.
Jo ensihetkillä huomaa, miten kontrollit ovat hyvin painokkaat. Kaikki hahmot liikkuvat kuin vedessä kahlaten ja esimerkiksi jokainen miekan sivallus kestää hetken jos toisenkin. Aktiivisten väistöjen ohella pelaaja voi horjuttaa vihollisiaan torjumalla näiden iskuja juuri ennen kuin omissa kolisee ja niin edelleen. Lähin vertailukohta onkin joku FROM Softwaren soulsborne-peleistä, joissa tällainen painokas taistelu on hurmannut pelaajia jo vuosien ajan. Mutta sekään ei ole täysin osuva vertaus, sillä pelin tuntuma on taiteellisen ilmeen tavoin hyvin persoonallinen. Ja tämä on ensimmäinen niistä osa-alueista, joissa peli selvästi kaipaa vielä tuunaamista.
Lyhyesti sanottuna juuri nyt myynnissä oleva peli kaipaa vielä runsaasti tasapainotusta, sillä monet viholliset ovat hyvin turhauttavia vastustajia ja esimerkiksi pelaajan oma kunto ei kestä kuin pari väistöä, ennen kuin on pakko vetää happea – yleensä kohtalokkain seurauksin. Juuri nyt homman nimi tuntuu olevan, että vain muutama tarjolla olevista erilaisista pelitavoista kannattaa, koska suuri osa on niin alakanttiin tuunattuja, että jos tekee sokkona väärän valinnan siitä suunnasta, mihin aikoo hahmoaan kehittää, tuloksena on turhautumista ja harmaita hiuksia.
Tämä ei tietenkään ole yllättävää, sillä peli on ilmestynyt early access -ohjelmaan vain muutama viikko sitten. Pelin alussa ruudulle lätkäistävä varoitus kertoo suoraan, että peli on vielä siinä vaiheessa, missä tiimi kokeilee hihasta vedettyjä ja hyvältä tuntuneita ideoita ja odottaa pelaajilta palautetta niiden toimivuudesta. Ensimmäisten parin viikon aikana peli on saanut parikin suurta päivitystä, jotka ovat muuttaneet monia mekanismeja merkittävästi ja lisää on tulossa.
Lopputulos onkin, että juuri nyt No Rest for the Wickedin ostaminen ei ole hyvä idea, ellei spesifisesti halua olla mukana pelin kehityksessä. Sisältöä on vielä sangen niukasti ja pelikokemus hämmentää vähän väliä. Puolen vuoden tai vuoden päästä tilanne on todennäköisesti jo hyvin toisenlainen. Mutta siinä missä en välttämättä ostaisi peliä vielä tällä hetkellä, niin odotuslistalle sen voi kyllä pistää aika varauksetta. Vaikka reunat repsottavat ja projekti on vielä täysin vaiheessa, jo nyt on hyvin selvää, että Moon Studios on tekemässä todella kaunista, kiehtovaa ja omaperäiseltä tuntuvaa toimintaroolipeliä, jolla tulee olemaan paljon annettavaa. Jos kaikki siis menee hyvin.
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti