V2.fi testasi: Razer Blackshark V2 Pro (2023) -kuulokkeet
Hintaa löytyy, mutta niin myös laatua
Joku voisi opettaa laitevalmistajia nimeämään vekottimensa paremmin. Jos joku lähtee tältä istumalta googlailemaan arvostelussa olevia Razer Blackshark V2 Pro -pelikuulokkeita, hän löytää paitsi muutaman melkein samannimisen headsetin, myös identtisesti nimetyn, mutta noin 100 euroa halvemman vaihtoehdon. Tämä johtuu tietenkin siitä, että Blackshark V2 Pro ei ole mikään täysin uusi tuote, vaan jo olemassa olevien kuulokkeiden päivitetty versio.
En itse koskaan testannut alkuperäisiä Blacksharkeja, mutta nettipuheiden perusteella ne olivat äänenlaadultaan hyvät pelikuulokkeet, joissa oli kuitenkin pieniä valmistusongelmia ja hintaluokkaan nähden yllättävän kehno mikrofoni.
Razerin mukaan nämä ongelmat on nyt korjattu ja päivityksen yhteydessä mukaan on lyöty paljon muitakin uusittuja ominaisuuksia, joten kaiken järjen mukaan lopputuloksena pitäisi olla erinomaiset pelikuulokkeet.
Blackshark V2 Pro -kuulokkeet tekivät minuun vaikutuksen ulkonäöllään välittömästi. Vaikka kyseessä on selvästi pelaajille tarkoitettu headset, sitä ei ulkoasusta uskoisi. Yksinkertaisen tyylikkäät linjat tuovat enemmän mieleen kuppikuulonsuojaimet kuin kuulokkeet. Kuulokkeista on saatavilla kaksi versiota, joista toiset ovat täysin mustat, toiset taas täysin valkoiset. Testiin saaduissa mustissa kuulokkeissa ainoa väriläiskä on mikrofoninapin vihreä varsi, ja tämäkin ratkaisu on funktionaalinen: jos näkyy vihreää, mikrofoni on päällä.
Kuulokekupeissa ja päänauhassa on runsaasti pehmustusta jonkinlaisen pehmeän, mutta silti jämäkän vaahtomuovin muodossa, ja tämän päällä taas hyvin pehmeää ja miellyttävän tuntuista kangasta. Kupit ovat päässä jämäkät, mutta eivät paina ikävästi tai tunnu rasittavilta pitkissäkään pelisessioissa. Ilmakin kiertää suljetuista kupeista huolimatta sen verran hyvin, että iho tai korvat eivät tuntuneet hikisiltä.
Kupit ovat kiinni päänauhassa metallisten varsien avulla ja ne liikkuvat muovisissa tupissaan pehmeästi ja mukavasti. Kuulokkeet saa säädettyä oikealle korkeudelle todella kevyesti, mutta ne pitävät paikkansa hyvin. Tämä oli erittäin tervetullutta esimerkiksi PlayStation 5:n tilaäänen puolesta, sillä kun kupeissa on paljon pystysuunnan säätövaraa, äänilähteen saa säädettyä oman korvan muodolle sopivaan paikkaan helposti.
Vaikka kupit ovat täysin suljetut, niiden äänieristys ei ole mitenkään ylitseampuva. Korkeammat taustaäänet vaimenevat kyllä selkeästi vaikka kuulokkeista ei kuuluisi mitään ääntä, mutta jos yrittää kuunnella vaikka audiokirjoja äänekkäässä ympäristössä, taustamelua kyllä tulee läpi. Toisaalta kun kuulokkeet olivat aktiivisemmassa pelikäytössä, äänimaailma oli niin tiivis, että en olisi huomannut voimakasta ovikellon soimista, elleivät kissanpentuni olisi säikähtäneet siitä hereille. Ulospäin menee yhtä hyvin, sillä ääni ei sen perinteisen “luurit reiden ympärille” -testin perusteella vuoda juuri lainkaan.
Kuulokkeiden mikrofoni on täysin irroitettava. Varsi on joustava, mutta pitää muotonsa sen verran hyvin, että kun olin itse säätänyt mikrofonin melkoiselle S-mutkalle yhtä työpalaveria varten, se oli pitänyt muotonsa sohvapöydällä vielä parin viikon päästä. Ei siis tarvitse enää pelätä, että mikrofoni tunkisi iholle (tai turhan kauas, pään muodosta riippuen), kuten ilmeisesti alkuperäisten Blacksharkien mikrofonilla oli tapana tehdä. Ainoa valituksen aihe tällä saralla onkin, että kuulokkeiden mukana ei tullut mitään tuppea, jolla avoimen 3,5mm liittimen voisi suojata, kun mikrofoni ei ole käytössä.
Mikrofonin ohella kuulokkeista löytyy vain yksi liitäntä: C-tyypin USB-liitin, jolla luurien lataus tapahtuu. Edeltäjissä oli ilmeisesti myös mahdollisuus kytkentään 3,5mm audiokaapelilla, mutta moinen ei enää ole mahdollista. Tämän vastapainona akkujen kesto on kasvanut runsaasti ja Razer mainostaa, että Blacksharkit jaksavat yhdellä latauksella noin 70 tuntia. Vain 15 minuutin latauksella taas saadaan jopa kuusi tuntia peliaikaa. Uskon nämä väitteet hyvin, sillä latasin itse kuulokkeet kerran ne saatuani, ja olen sen jälkeen pelannut niillä aktiivisesti joka päivä yli kahden viikon ajan, eivätkä luurit ole vielä valittaneet virran vähyydestä.
Ominaisuuslista viimeistellään liitännöillä, jotka siis onnistuvat vain langattomasti. Mukana tulee Razerin oma 2,4GHz taajuudella toimiva Hyperspeed-lähetin, mutta luurit tukevat myös Bluetooth-yhteyksiä. On harmi, että erillisestä lähettimestä huolimatta Blacksharkeja ei saa kytkettyä Xbox Series X:ään vaikka tekisi mitä, joten lähetin onkin tarkoitettu PlayStation 5:n ohella sellaisiin PC:ihin, joissa ei ole Bluetooth-lähetintä.
Kokeilin itse molempia liitäntätapoja ja kummatkin toimivat hyvin. Bluetoothia käytettäessä vastaan voivat toki tulla sen toisen laitteen tukemat koodekit, sillä esimerkiksi Ubuntu-läppärilläni ääni oli selkeästi suttuisempaa kuin vaikka PlayStation 5:llä Hyperspeedin kautta. Kannattaakin varmistaa, että on mahdollista käyttää niitä parempia koodekeja tai kytkeä lähetin läppäriin, sillä voin sanoa, että siitä äänikokemuksesta en kyllä olisi maksanut yli 200 euroa.
En ole mikään maailman suurin hifistelijä, mutta sen verran kylläkin, että vaadin kuulokkeiltani ja muilta audiolaitteiltani luonnollista ja laadukasta ääntä. En esimerkiksi ottaisi Beats-kuulokkeita edes ilmaiseksi ja useimmat pelikuulokkeiksi kehutut luurit saavat myös niskavillani pystyyn, koska niiden kehittäjät tuntuvat painottavan bassoa ja alataajuuksia kaiken muun kustannuksella. Päivittäisessä käytössäni ovat beyerdynamicin erinomaiset DT-990 Pro X:t, joiden luonnollinen ja tilava ääni hurmasivat minut aivan ykkösellä.
Olin ennakkoon hyvin skeptinen Blacksharkien suhteen, sillä odotin niidenkin tarjoavan hirmuista bassotykitystä ja tukkoisempia keski- ja ylätaajuuksia. Tämäkin kyllä onnistuu, jos sellaisesta sattuu pitämään, sillä PC-käyttäjät voivat Razerin oman softan avulla muokata EQ:lla äänen haluamansa kaltaiseksi. Meille muille tarjolla on kolme muuta pikasäädettyä taajuusaluetta pelejä, musiikkia tai elokuvia varten.
Uutena ominaisuutena Razer palkkasi myös pinon eSports-ammattilaisia suunnittelemaan taajuuskäyrät, jotka sopivat täydellisesti juuri heidän peleihinsä – tai ainakin heidän korvaansa. Pienen kokeilun jälkeen löysin itsekin pikavalintojen joukosta muutamiakin ääniavaruuksia, jotka miellyttivät korvaani suuresti (“Music”, “Valorant” ja “Apex Legends”, jos joku pitää kotona kirjaa).
Jos Blacksharkien ääntä pitäisi kuvailla lyhyesti, sanoisin, että ne kuulostavat tasapainoisilta, mutta silti iskeviltä. Pelailin kuulokkeilla useita pelejä (Horizon: Forbidden West, Like a Dragon: Ishin!, World of Warships, Pizza Tower, Returnal), katsoin elokuvia nVidia Shield TV:n kautta sekä suoratoistopalveluista että Plexin kautta, sekä kuuntelin musiikkia. Kuulokkeet selvisivät kaikista testeistä erinomaisesti. Niiden äänimaailma on miellyttävä, luonnollinen ja yllättävän tilava, mikä johtunee Razerin päivitetyistä Triforce Titanium -äänielementeistä. Bassoa kyllä löytyy riittämiin, mutta se ei hautaa alleen muita taajuusalueita. Kaikki kuuluu selkeästi ja puhtaasti. Helposti pelikuulokkeiden parhaimmistoa – ainakin minun korvaani.
On myös todella mukavaa, että tämä kaikki onnistui ilman mitään pakollisia softa-asennuksia. On aika harvinaista, että pelikuulokkeiden omat äänisäädöt on saatu jo tehtaalla niin hyvin kohdalleen, ettei niitä tarvitse säädellä valmistajien omilla, usein kankeilla ja suurikokoisilla softapaketeilla.
Myös mikrofoni on jopa hämmentävän laadukas. En nyt lähtisi mitään ammattitason studionauhoituksia sillä tekemään, mutta jos tarkoituksena on jutella pelikavereiden kanssa tai osallistua etäpalavereihin, tarjolla on todella selkeää ja puhdasta ääntä, josta lähtee vielä heittämällä iso osa taustahälystä.
Kaikella on hintansa ja tässä tapauksessa se hinta on 239 euroa. Suositushinta on kohtalaisen jäätävä, eikä siitä oikein pääse mihinkään. Esimerkiksi Sennheiserin erinomaiset GSP 370 -kuulokkeet ovat suositushinnaltaan 40 euroa halvemmat ja tarjoavat myös todella laadukasta ja miellyttävää ääntä, vaikkakin sitten kiinteällä mikrofonilla ja minun silmiini rumemmalla ulkoasulla. Halvempia, mutta silti laadultaan hyvin vertautuvia vaihtoehtoja on siis tarjolla.
Toisaalta on vaikea väittää, että hintalappua olisi mitenkään suunnattomasti paisuteltu, sillä Blacksharkit ovat kaikilta ominaisuuksiltaan vähintään laadukkaat kuulokkeet. Ne tuntuvat käytössä miellyttäviltä, niiden rakenne vaikuttaa lujalta ja materiaalit korkealaatuisilta. Äänen miellyttävyys on tietenkin aina hyvin henkilökohtainen mielipidekysymys, mutta itse pidin Blacksharkien äänestä niin paljon, että ne saivat vihdoin jättämään beyerdynamicin DT-990 Pro X:t vain pöytä-PC:n puolelle ja unohtamaan 3,5 mm -kaapelin kytkemisen ohjaimiin.
Itse siis kyllä maksaisin kokemuksesta 239 euroa, vaikkakin ehkä hampaat irvessä.
Razer Blackshark V2 Pro 2023
Hintaluokka: 239 euroa
Lisätietoja: Razer
En itse koskaan testannut alkuperäisiä Blacksharkeja, mutta nettipuheiden perusteella ne olivat äänenlaadultaan hyvät pelikuulokkeet, joissa oli kuitenkin pieniä valmistusongelmia ja hintaluokkaan nähden yllättävän kehno mikrofoni.
Razerin mukaan nämä ongelmat on nyt korjattu ja päivityksen yhteydessä mukaan on lyöty paljon muitakin uusittuja ominaisuuksia, joten kaiken järjen mukaan lopputuloksena pitäisi olla erinomaiset pelikuulokkeet.
Tyylikäs ulkoasu, kovat ominaisuudet
Blackshark V2 Pro -kuulokkeet tekivät minuun vaikutuksen ulkonäöllään välittömästi. Vaikka kyseessä on selvästi pelaajille tarkoitettu headset, sitä ei ulkoasusta uskoisi. Yksinkertaisen tyylikkäät linjat tuovat enemmän mieleen kuppikuulonsuojaimet kuin kuulokkeet. Kuulokkeista on saatavilla kaksi versiota, joista toiset ovat täysin mustat, toiset taas täysin valkoiset. Testiin saaduissa mustissa kuulokkeissa ainoa väriläiskä on mikrofoninapin vihreä varsi, ja tämäkin ratkaisu on funktionaalinen: jos näkyy vihreää, mikrofoni on päällä.
Kuulokekupeissa ja päänauhassa on runsaasti pehmustusta jonkinlaisen pehmeän, mutta silti jämäkän vaahtomuovin muodossa, ja tämän päällä taas hyvin pehmeää ja miellyttävän tuntuista kangasta. Kupit ovat päässä jämäkät, mutta eivät paina ikävästi tai tunnu rasittavilta pitkissäkään pelisessioissa. Ilmakin kiertää suljetuista kupeista huolimatta sen verran hyvin, että iho tai korvat eivät tuntuneet hikisiltä.
Kupit ovat kiinni päänauhassa metallisten varsien avulla ja ne liikkuvat muovisissa tupissaan pehmeästi ja mukavasti. Kuulokkeet saa säädettyä oikealle korkeudelle todella kevyesti, mutta ne pitävät paikkansa hyvin. Tämä oli erittäin tervetullutta esimerkiksi PlayStation 5:n tilaäänen puolesta, sillä kun kupeissa on paljon pystysuunnan säätövaraa, äänilähteen saa säädettyä oman korvan muodolle sopivaan paikkaan helposti.
Vaikka kupit ovat täysin suljetut, niiden äänieristys ei ole mitenkään ylitseampuva. Korkeammat taustaäänet vaimenevat kyllä selkeästi vaikka kuulokkeista ei kuuluisi mitään ääntä, mutta jos yrittää kuunnella vaikka audiokirjoja äänekkäässä ympäristössä, taustamelua kyllä tulee läpi. Toisaalta kun kuulokkeet olivat aktiivisemmassa pelikäytössä, äänimaailma oli niin tiivis, että en olisi huomannut voimakasta ovikellon soimista, elleivät kissanpentuni olisi säikähtäneet siitä hereille. Ulospäin menee yhtä hyvin, sillä ääni ei sen perinteisen “luurit reiden ympärille” -testin perusteella vuoda juuri lainkaan.
Kuulokkeiden mikrofoni on täysin irroitettava. Varsi on joustava, mutta pitää muotonsa sen verran hyvin, että kun olin itse säätänyt mikrofonin melkoiselle S-mutkalle yhtä työpalaveria varten, se oli pitänyt muotonsa sohvapöydällä vielä parin viikon päästä. Ei siis tarvitse enää pelätä, että mikrofoni tunkisi iholle (tai turhan kauas, pään muodosta riippuen), kuten ilmeisesti alkuperäisten Blacksharkien mikrofonilla oli tapana tehdä. Ainoa valituksen aihe tällä saralla onkin, että kuulokkeiden mukana ei tullut mitään tuppea, jolla avoimen 3,5mm liittimen voisi suojata, kun mikrofoni ei ole käytössä.
Mikrofonin ohella kuulokkeista löytyy vain yksi liitäntä: C-tyypin USB-liitin, jolla luurien lataus tapahtuu. Edeltäjissä oli ilmeisesti myös mahdollisuus kytkentään 3,5mm audiokaapelilla, mutta moinen ei enää ole mahdollista. Tämän vastapainona akkujen kesto on kasvanut runsaasti ja Razer mainostaa, että Blacksharkit jaksavat yhdellä latauksella noin 70 tuntia. Vain 15 minuutin latauksella taas saadaan jopa kuusi tuntia peliaikaa. Uskon nämä väitteet hyvin, sillä latasin itse kuulokkeet kerran ne saatuani, ja olen sen jälkeen pelannut niillä aktiivisesti joka päivä yli kahden viikon ajan, eivätkä luurit ole vielä valittaneet virran vähyydestä.
Ominaisuuslista viimeistellään liitännöillä, jotka siis onnistuvat vain langattomasti. Mukana tulee Razerin oma 2,4GHz taajuudella toimiva Hyperspeed-lähetin, mutta luurit tukevat myös Bluetooth-yhteyksiä. On harmi, että erillisestä lähettimestä huolimatta Blacksharkeja ei saa kytkettyä Xbox Series X:ään vaikka tekisi mitä, joten lähetin onkin tarkoitettu PlayStation 5:n ohella sellaisiin PC:ihin, joissa ei ole Bluetooth-lähetintä.
Kokeilin itse molempia liitäntätapoja ja kummatkin toimivat hyvin. Bluetoothia käytettäessä vastaan voivat toki tulla sen toisen laitteen tukemat koodekit, sillä esimerkiksi Ubuntu-läppärilläni ääni oli selkeästi suttuisempaa kuin vaikka PlayStation 5:llä Hyperspeedin kautta. Kannattaakin varmistaa, että on mahdollista käyttää niitä parempia koodekeja tai kytkeä lähetin läppäriin, sillä voin sanoa, että siitä äänikokemuksesta en kyllä olisi maksanut yli 200 euroa.
Olivatko nämä muka pelikuulokkeet?
En ole mikään maailman suurin hifistelijä, mutta sen verran kylläkin, että vaadin kuulokkeiltani ja muilta audiolaitteiltani luonnollista ja laadukasta ääntä. En esimerkiksi ottaisi Beats-kuulokkeita edes ilmaiseksi ja useimmat pelikuulokkeiksi kehutut luurit saavat myös niskavillani pystyyn, koska niiden kehittäjät tuntuvat painottavan bassoa ja alataajuuksia kaiken muun kustannuksella. Päivittäisessä käytössäni ovat beyerdynamicin erinomaiset DT-990 Pro X:t, joiden luonnollinen ja tilava ääni hurmasivat minut aivan ykkösellä.
Olin ennakkoon hyvin skeptinen Blacksharkien suhteen, sillä odotin niidenkin tarjoavan hirmuista bassotykitystä ja tukkoisempia keski- ja ylätaajuuksia. Tämäkin kyllä onnistuu, jos sellaisesta sattuu pitämään, sillä PC-käyttäjät voivat Razerin oman softan avulla muokata EQ:lla äänen haluamansa kaltaiseksi. Meille muille tarjolla on kolme muuta pikasäädettyä taajuusaluetta pelejä, musiikkia tai elokuvia varten.
Uutena ominaisuutena Razer palkkasi myös pinon eSports-ammattilaisia suunnittelemaan taajuuskäyrät, jotka sopivat täydellisesti juuri heidän peleihinsä – tai ainakin heidän korvaansa. Pienen kokeilun jälkeen löysin itsekin pikavalintojen joukosta muutamiakin ääniavaruuksia, jotka miellyttivät korvaani suuresti (“Music”, “Valorant” ja “Apex Legends”, jos joku pitää kotona kirjaa).
Jos Blacksharkien ääntä pitäisi kuvailla lyhyesti, sanoisin, että ne kuulostavat tasapainoisilta, mutta silti iskeviltä. Pelailin kuulokkeilla useita pelejä (Horizon: Forbidden West, Like a Dragon: Ishin!, World of Warships, Pizza Tower, Returnal), katsoin elokuvia nVidia Shield TV:n kautta sekä suoratoistopalveluista että Plexin kautta, sekä kuuntelin musiikkia. Kuulokkeet selvisivät kaikista testeistä erinomaisesti. Niiden äänimaailma on miellyttävä, luonnollinen ja yllättävän tilava, mikä johtunee Razerin päivitetyistä Triforce Titanium -äänielementeistä. Bassoa kyllä löytyy riittämiin, mutta se ei hautaa alleen muita taajuusalueita. Kaikki kuuluu selkeästi ja puhtaasti. Helposti pelikuulokkeiden parhaimmistoa – ainakin minun korvaani.
On myös todella mukavaa, että tämä kaikki onnistui ilman mitään pakollisia softa-asennuksia. On aika harvinaista, että pelikuulokkeiden omat äänisäädöt on saatu jo tehtaalla niin hyvin kohdalleen, ettei niitä tarvitse säädellä valmistajien omilla, usein kankeilla ja suurikokoisilla softapaketeilla.
Myös mikrofoni on jopa hämmentävän laadukas. En nyt lähtisi mitään ammattitason studionauhoituksia sillä tekemään, mutta jos tarkoituksena on jutella pelikavereiden kanssa tai osallistua etäpalavereihin, tarjolla on todella selkeää ja puhdasta ääntä, josta lähtee vielä heittämällä iso osa taustahälystä.
Ostaisinko?
Kaikella on hintansa ja tässä tapauksessa se hinta on 239 euroa. Suositushinta on kohtalaisen jäätävä, eikä siitä oikein pääse mihinkään. Esimerkiksi Sennheiserin erinomaiset GSP 370 -kuulokkeet ovat suositushinnaltaan 40 euroa halvemmat ja tarjoavat myös todella laadukasta ja miellyttävää ääntä, vaikkakin sitten kiinteällä mikrofonilla ja minun silmiini rumemmalla ulkoasulla. Halvempia, mutta silti laadultaan hyvin vertautuvia vaihtoehtoja on siis tarjolla.
Toisaalta on vaikea väittää, että hintalappua olisi mitenkään suunnattomasti paisuteltu, sillä Blacksharkit ovat kaikilta ominaisuuksiltaan vähintään laadukkaat kuulokkeet. Ne tuntuvat käytössä miellyttäviltä, niiden rakenne vaikuttaa lujalta ja materiaalit korkealaatuisilta. Äänen miellyttävyys on tietenkin aina hyvin henkilökohtainen mielipidekysymys, mutta itse pidin Blacksharkien äänestä niin paljon, että ne saivat vihdoin jättämään beyerdynamicin DT-990 Pro X:t vain pöytä-PC:n puolelle ja unohtamaan 3,5 mm -kaapelin kytkemisen ohjaimiin.
Itse siis kyllä maksaisin kokemuksesta 239 euroa, vaikkakin ehkä hampaat irvessä.
 |
Razer Blackshark V2 Pro 2023
Hintaluokka: 239 euroa
Lisätietoja: Razer
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti