Listasunnuntai #7
Pirun pelottavat pelit
Tällä kertaa listasimme pelejä, jotka ovat saaneet toimituksen jäsenten sukat tutisemaan.
Doom
Cyberdemonin karmea karjaisu selän takaa muistuu mieleen vielä 15 vuoden kuluttuakin. Myös pimeydestään parjattu kolmososa onnistui muutaman kerran hyppäyttämään penkissä.
Eternal Darkness
Kiitettävän vähän perinteistä PÖÖ-kauhua sisältänyt Silicon Knightsin mestariteos valitsi säikäytyshetkensä huolella ja iski suoraan ytimeen. Älä katso ammeeseen!
Alien vs. Predator (Atari Jaguar)
Kenties Atari Jaguarin paras peli antoi pelaajalle kolme eri roolivaihtoehtoa. Avaruussoltun roolissa pelättävänä oli sekä happoverisiä alieneita että piilotteleva Predator naksuttavine äänineen. Jos lounaan virka alkoi tympiä, saattoi pelihahmokseen vaihtaa jomman kumman saalistajista ja pistää jenkkipojut lihoiksi.
Tomb Raider
Tämän löytyminen listalta kaivannee lisäselvitystä. Tomb Raider oli ensimmäinen PSX-pelimme, jota pelasimme aikana, jolloin nuorilla toimittajanaluilla ei ollut edes varaa ostaa muistikorttia. Kuoleman lopullisuus johti tilanteeseen, jossa selän taaksen hiipinyt susi sai koko sohvakunnan loikkaamaan ilmaan.
Silent Hill
Rätisevä radio, heikkotehoinen taskulamppu, sumuiset maisemat ja epätietoisuus siitä, mitä tuleman pitää loivat tunnelman, jota ei monessa pelissä ole tämän jälkeenkään pystytty saamaan aikaiseksi. Nyyhkivä lapsi hylätyssä verisessä koulussa. Hrrbbrbrbbrrhrhhh!
Dead Space
Varsinkin jos Event Horizon -leffa on palanut aivojen muistinystyröihin, herätti Dead Space enemmän kylmänväreitä, kuin mihin moni peli on pystynyt. Yöllä yksin pelatessa pelin äänimaailma aiheutti satunnaista halua katsella välillä telkkarista vaikkapa jotain herttaista komediaa.
Condemned: Criminal Origins
Tässäkin pelissä on saatu tunnelma kohdilleen. Pimeitä ympäristöjä, synkistelyä, säikyttelyä - valot piti pitää päällä, ellei halunnut liikaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä.
System Shock
Mutanttien asuttamalla, mielipuolen tekoälyn hallitsemalla avaruusasemalla panokset ovat jatkuvasti kortilla, eikä muista ihmisistä ole jäljellä kuin epätoivoisia äänimuistioita. Pimeillä ja kolkoilla käytävillä harvakseen vastaan tulevista hirvityksistä jokainen pompauttaa pelaajalta sydämen kurkkuun.
Doom
Cyberdemonin karmea karjaisu selän takaa muistuu mieleen vielä 15 vuoden kuluttuakin. Myös pimeydestään parjattu kolmososa onnistui muutaman kerran hyppäyttämään penkissä.
Eternal Darkness
Kiitettävän vähän perinteistä PÖÖ-kauhua sisältänyt Silicon Knightsin mestariteos valitsi säikäytyshetkensä huolella ja iski suoraan ytimeen. Älä katso ammeeseen!
Alien vs. Predator (Atari Jaguar)
Kenties Atari Jaguarin paras peli antoi pelaajalle kolme eri roolivaihtoehtoa. Avaruussoltun roolissa pelättävänä oli sekä happoverisiä alieneita että piilotteleva Predator naksuttavine äänineen. Jos lounaan virka alkoi tympiä, saattoi pelihahmokseen vaihtaa jomman kumman saalistajista ja pistää jenkkipojut lihoiksi.
Tomb Raider
Tämän löytyminen listalta kaivannee lisäselvitystä. Tomb Raider oli ensimmäinen PSX-pelimme, jota pelasimme aikana, jolloin nuorilla toimittajanaluilla ei ollut edes varaa ostaa muistikorttia. Kuoleman lopullisuus johti tilanteeseen, jossa selän taaksen hiipinyt susi sai koko sohvakunnan loikkaamaan ilmaan.
Silent Hill
Rätisevä radio, heikkotehoinen taskulamppu, sumuiset maisemat ja epätietoisuus siitä, mitä tuleman pitää loivat tunnelman, jota ei monessa pelissä ole tämän jälkeenkään pystytty saamaan aikaiseksi. Nyyhkivä lapsi hylätyssä verisessä koulussa. Hrrbbrbrbbrrhrhhh!
Dead Space
Varsinkin jos Event Horizon -leffa on palanut aivojen muistinystyröihin, herätti Dead Space enemmän kylmänväreitä, kuin mihin moni peli on pystynyt. Yöllä yksin pelatessa pelin äänimaailma aiheutti satunnaista halua katsella välillä telkkarista vaikkapa jotain herttaista komediaa.
Condemned: Criminal Origins
Tässäkin pelissä on saatu tunnelma kohdilleen. Pimeitä ympäristöjä, synkistelyä, säikyttelyä - valot piti pitää päällä, ellei halunnut liikaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä.
System Shock
Mutanttien asuttamalla, mielipuolen tekoälyn hallitsemalla avaruusasemalla panokset ovat jatkuvasti kortilla, eikä muista ihmisistä ole jäljellä kuin epätoivoisia äänimuistioita. Pimeillä ja kolkoilla käytävillä harvakseen vastaan tulevista hirvityksistä jokainen pompauttaa pelaajalta sydämen kurkkuun.
Keskustelut (48 viestiä)
Rekisteröitynyt 11.04.2007
04.10.2009 klo 12.48
Itse kyllä komppaan SIlent Hilliä, kun joskus pienenpänä tuli pelattua tuota ykköstä.:D Myös jatko-osien tunnelma on aika rankkaa.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
04.10.2009 klo 12.57
Amiga-ajoilta mieleen nousee seikkailupeli Dark Seed, jossa päänsärystä kärsivä päähenkilö seikkailee jo muutenkin synkän reaalimaailman ja itsensä alien-taiteilija Gigerin kuvittaman muukalaismaailman välillä.
Pientä kutkutusta ovat aiheuttaneet myös Quest for Glory 4 ja niinikään Sierran seikkailu Laura Bow: Colonel's Bequest lähinnä tyylikkäiden maisemiensa ja sopivasti rikotun puhtaan hiljaisuuden yhdistelmillään. Ei pelin tarvitse olla jatkuvaa efektisoppaa ollakseen pelottava.
Sitten on liuta pelejä, joissa on jokin pelottava kohta, hieman QfG:n ja Laura Bow'n tapaan. Itselleni lähestulkoon kaikki pelit, joissa pitää sukeltaa veden alle jättimäisten vihujen sekaan ovat aina aiheuttaneet kammoa. Sukellusvenepelejä ei kuitenkaan tähän sarjaan lasketa ;)
04.10.2009 klo 14.20
04.10.2009 klo 14.20
Uudemmista ehdottomasti pelottavin on ollut Call of Cthulhu: Dark corners of the Earth, päivällä piti pelata kun ei yöllä uskaltanut.
04.10.2009 klo 14.23
Resident Evil 1
http://www.youtube.com/watch?v=8fEVuHIKbcY
Harmi että ylläolevassa pelataan liian nopeasti eli juostaan vaan läpi kun osataan ulkoa. mm. 7:30 eteenpäin kohta oli säikähdyksen arvoinen kun käveli eikä juossut, videossa sitä tuntumaa ei enää ole.
Rekisteröitynyt 03.04.2009
04.10.2009 klo 14.23
Olin erityisen kehno miekkailussa, se oli sellaista yksi-risti-kaksi -menoa selviääkö hengissä vai saako taas nähtäväkseen raflaavan kuolinkuvan.
Myös pelottavaa tunnelmaa luovalle musiikille pitää antaa propsit.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
04.10.2009 klo 14.59
Dead Spacea olen pelannut lähinnä kaverin luona, mutta jostain syystä pelon hetket kaikkosivat heti, kun alkutussarikin paljastui meheväksi tappokoneeksi. Mörkökolotkin olivat suhteellisen ennalta-arvattavia. Pari pikkusäkäytystä, mutta tunnelma ei erityisemmin hyytänyt.
Itse lisäisin mukaan Resident Evil Remaken, jonka alkupuoli on minulle omiaan pistämään jalat veteliksi ja vatsan heittämään kuperkeikkaa. Ensimmäistä kertaa pelatessani en pystynyt pelaamaan kuin päivällä, hyvin valaistuissa huoneissa.
Toinen on Project Zero 2, jota olen pelannut myös kaverin luona, mutta jouduin myöntämään, että nyt on toistaiseksi liian hyytävä peli minulle. Pakko oli lopettaa siinä vaiheessa, kun ringmäinen tyttöhaamu alkoi kömpimään arkusta ulos.
04.10.2009 klo 15.05
04.10.2009 klo 15.23
Rekisteröitynyt 21.04.2007
04.10.2009 klo 15.45
Dead Spacea olen pelannut lähinnä kaverin luona, mutta jostain syystä pelon hetket kaikkosivat heti, kun alkutussarikin paljastui meheväksi tappokoneeksi. Mörkökolotkin olivat suhteellisen ennalta-arvattavia. Pari pikkusäkäytystä, mutta tunnelma ei erityisemmin hyytänyt.
Pelaapas illalla pimeessä yksin alusta loppuun. Kauhupelejä on ihan erilaista pelata kaverin kanssa kuin yksin.
04.10.2009 klo 15.54
Rekisteröitynyt 25.03.2008
04.10.2009 klo 16.15
Rekisteröitynyt 27.05.2007
04.10.2009 klo 16.32
mutta pelottavimman pelin titteli menee mielestäni resident evil 2:lle. varsinkin se kohta oli kauhistuttava, jossa normaalin oven avaus latausruudun kohdalla zombeja tulikin yhtäkkiä ovesta ja musiikki vaihtui. ei enää sen jälkeen tuntenut latausruutuja turvallisiksi
04.10.2009 klo 16.37
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
04.10.2009 klo 16.38
04.10.2009 klo 16.40
Rekisteröitynyt 23.04.2007
04.10.2009 klo 16.57
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
04.10.2009 klo 17.01
Pelaapas illalla pimeessä yksin alusta loppuun. Kauhupelejä on ihan erilaista pelata kaverin kanssa kuin yksin.
Käytännössä tämä tarkoittaa kohdallani aina sitä, että kaveri yleensä hoitaa sillä aikaa jotain muuta toisessa huoneessa tai keittiössä ja on suht hiljaa, kun pistää minut pelaamaan jotain jännää peliä "yksin" pimeässä. Hänen mielestään on huvittavaa siinä ruuanlaiton ohessa vilkuilla, kun minä hytkähtelen ja nytkähtelen television ääressä. :P
Ongelma vaan on ihan totta se, että minua ei onnistu pelottamaan pelit, jossa mönkiäisiä puskee useita kerralla, joka kolosta, ennalta-arvattavasti ja omistan itse tykit, jotka räimivät viholliset kuoliaaksi parilla ammuksella. Bioshockiakin pidin hyytävänä, kunnes sain revolverin käteen. Sen jälkeen ei jaksanut kamalasti pelottaa, vaikka peli ärsyttävästi heittikin kaikki sittisontiaiset selän taakse, kattoon ja kaikkialle muualle, josta ne hyppäävät päälle aiheuttaen pienen reaktiosäikähdyksen. Se on aivan eri asia, kuin mielestäni pelottava ja ahdistava tunnelma, joka tuottaa minulle pahimmillaan painajaisia tai vaikkapa todella ikävän tuntuisen kotimatkan, jossa vilkuilee taakseen ja odottaa jokaisessa pimeässä ikkunassa tai kujanpäässä näkevän vilauksen jostain yliluonnollisesta.
Rekisteröitynyt 13.08.2007
04.10.2009 klo 18.07
Se oli paljon verisempi ja sairaampi ulkoasultaan.
04.10.2009 klo 18.14
04.10.2009 klo 18.27
04.10.2009 klo 19.00
04.10.2009 klo 19.06
Penumbra puuttuu
Piti juuri sanomani. Ja olenko oikeasti ainoa jonka mielestä Dead Space oli tylsä ja yhtä pelottava kuin BF 1942. Ja ei, siihen ei auttanut sekään että pelasin yöllä yksin pimeässä. Penumbrassakin sentään pelkäsin vaikka tiesin ettei ole mitään pelättävää, Dead Spacessa pelko loppui heti kun sain ensimmäisen aseen (eli hyvin alussa)
Rekisteröitynyt 28.07.2009
04.10.2009 klo 19.25
Tomb Rider
Dead Space
Condemned: Criminal Origins
Ja luojan kiitos ette tehneet verkkomedioiden toimitusten vakio mokaa joka on F.E.A.R.in listaaminen "pelottavien pelien" listalle. F.e.a.r.issa kun ei ole mitään mikä olisi millään tavalla pelottavaa. Doomistakin saa enemmän irti. Joka ei sekään kovin pelottava peli ole nykyään.
Sitten pelejä joita listalla olisi saanut olla:
Resident Evil
Silent Hill 2
Clock Tower
7th Guest
Alone in the Dark
Fatal Frame 2
The Thing
Cold Fear
Dark Seedin joku mainitsikin jo.
Call of Cthulhu
Phantasmagoria
Siinä on toimitukselle vähäksi aikaa pelattavaa. Tehkää jonain tulevana sunnuntaina sitten uusi lista "pelottavista" peleistä. :)
04.10.2009 klo 19.35
Omalla kohalla laittaisin listaan vielä Moonstonen. Klassikkopeli jossa ei periaatteessa ollu mitään pelättävää paitsi jos joutui taisteluun suoalueella. Pikkunassikkana hyppäs metrin ilmaan ku siellä hyökkäsi kimppuun mörkö suosta varoittamatta ja se oli aina kerrasta poikki jos ökö sai vietyy mukanaa.
System Shockia (molempia) muistelen vieläkin lämmöllä, niissä ei jääny ihan yhteen kertaan kun meinas olla jännäkakka housussa.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
04.10.2009 klo 20.02
Resident Evil oli itselleni pahimman luokan esimerkki PÖÖ-kauhusta. Kammottavinta siinä oli liikkuminen, itembox-systeemi ja lataustauot.
Phantasmagoria ei ollut kauhea, se oli vain kauhean huono. 7th Guest on FMV-näytös, joka ei hirveästi alkua pitemmälle kiinnostanut.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
04.10.2009 klo 21.13
Yksi minkä nostaisin myös näin jälkeenpäin mieleen tulleena listalle on PC:lle 1996 julkaistu Harvester, jossa oli kaikenlaista kauhistelua kannibalismista alkaen. Se, että kaikki kauhupelit eivät ole listalla, ei johdu siitä, etteikö toimituksen jäsenet olisi pelanneet muita alan pelejä, tähän valittiin vain ne mieleenpainuneimmat. Kommenttipuolelle on suorastaan suotavaa jokaisen rakentaa oma kärkilistansa pelottavimmista pelikokemuksistaan :)
Rekisteröitynyt 17.03.2009
04.10.2009 klo 21.21
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
05.10.2009 klo 00.20
Doom 3sen alku taas oli aikanaa iha jänskä, joskin se sitten vähän vesitty kun peli muuttu adrenaliinintäytteiseks mörköräiskinnäks. Alkuperäistä Doomia taas en koskaa etes osannu ajatella pelottavana. Olin jotain 7 ku sitäki ekan kerran pelasin.
AvP varmaa se yks jännimmistä. Kerranki vaikeustasolla oli jotai merkitystä pelin pelottavuuteen. Usein kun se on lähinnä rasite.
F.E.A.R. ia en kyl myöskää mainittais. Jotai nii tuubaa sekin kauhu siinä ja räiskintä ihan hyvintoteutettua mutta kaikki kusi surkeaan kenttäsuunnitteluun ja kolmeen erilaiseen vastustajaan.
Rekisteröitynyt 03.07.2008
05.10.2009 klo 08.57
Koko ajan vaan tuntuu siltä että siitä puuttuu jokin. Itsellä peli eteni aika pitkälti Halki, poikki, pinoon ja jatketaan -meiningillä ilman kummempia fiiliksiä.
Harmi kun tuosta listasta puuttuu RE2. Itsellä on kallon pohjukoille palanut se zombien örinä palavien autojen keskellä. En uskaltanut sitä koko peliä pentuna pelata ensimmäistä kenttää pidemmälle. Tiedä sitten onko se enää nykyisin niin pelottava kuin muistaa.
05.10.2009 klo 12.08
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
05.10.2009 klo 12.20
Dead Spacen pelaamista odotan innolla, lukemastani ja kuulemastani päätellen peli saattaa hyvinkin pistää puntin tutisemaan, äänet ovat aina olleet minulle tärkeässä osassa kun peleihin luodaan pelottavaa tunnelmaa. AvP:n tutkapiipitykset vainoavat minua edelleenkin unissani.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
05.10.2009 klo 13.35
Rekisteröitynyt 28.07.2009
05.10.2009 klo 14.39
Tomb Raiderin pelottavuuden syy mainittiinkin erikseen... Resident Evil oli itselleni pahimman luokan esimerkki PÖÖ-kauhusta... Phantasmagoria ei ollut kauhea, se oli vain kauhean huono. 7th Guest on FMV-näytös, joka ei hirveästi alkua pitemmälle kiinnostanut.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että syy miksi Tomb Rider listattiin ei ole riittävän hyvä. ;)
"Pöö kauhusta" puheen ollen. En listannut Doom 3:a siksi, että se haisi olemalla "ei pelottava", mutta hiton "painostava". Pelaajaa painostetaan niin paljon, että lopulta "kauhu" menettää merkityksensä pelin aikana. Resident Evil on taas hyvä esimerkki kuinka "pöö kaappi kauhu" toteutetaan joskaan yhden peluu kerran jälkeen sillä ei ole mitään uutta tarjottavanaan kuin vaihtoehtoinen versio samasta tarinasta.
7th Guest oli aika surkea aluksi puzzle näpyttely, mutta se paranee loppua kohti oikeasti aika paljon. Jos jostain sen saat käsiisi niin huonon alun jälkeen kun tarina lähtee kehittymään se on ihan jännä ja loppu oli ainakin jokseenkin loistava. Musiikithan tässä pelissä olivat sitä parasta antia.
Phantasmagorian myönnän paskaksi. Listasin sen tähän koska se vain tuli jostain mieleen kun 7th Guestinkin muistin. Phantasmagoriassa erityisesti CD levyjen määrä jolla se tuli oli hämmentävä, puhumattakaan nyt laite vaatimuksista silloin joskus... :D
Infogramesin Call of Cthulhu: Shadow of the Colossus -seikkailupeli...
Tarkennan sen verran, että tarkoitin "Call of Cthulhu - Dark Corners of the Earth":ia... :P
Ja Harvesterin surullisena myönnän missanneeni.
Kaikella kunnioituksella, Dekonega, mutta mitä The Thing -pelissä ja Cold Fearissa oli sellaista, jota Fearissä (pisteillä) ja Dead Spacessa ei ollut?
Pakokauhun tunne, painostus, tunnelma, huikeasti parempi ääninäyttely, mielenkiintoisempi tarina, pelonilmapiiri, gore/guro, ... ja paljon muuta sellaista mikä tekee pelistä pelottavan. Minua ei saanut verenpunaisessa mekossa luurankojen kanssa tanssiva lolita yksinkertaisesti mitenkään liikkeelle. Sitä paitsi joka ikinen kohtaus jossa Alma esiintyi oli puhtaasti sirkusta joka oli vain vaihtelua perus ammuskeluun jota F.E.A.R.issa on enemmän kuin tarpeeksi. Sitä paitsi pelin nimikin jo tarkoittaa pelaajaa jota muiden pelissä olevien hahmojen tulisi "pelätä". Eikä päin vastoin. ;)
Fear oli vain niin keskinkertainen perus ammuskelu okultistisella teemalla (vähän kuin jerico tai undying, mutta huonompi) kuin vain voi olla ja dead space taas kaatuu vähän siihen, että siinä ei pääse yksinkertaisesti syntymään pelkoa vaikka se yrittääkin pyrkiä siihen. Äänimaailmakin oli Dead Spacessa vähän tylsä verrattuna esim. Doom 3:n kohtalaisen makeaan vuodatukseenkin. Ehkä lähin vertailu kohta Dead Spacelle ja F.E.A.R.ille minkä tiedän on vuoden 1999 "Aliens versus Predator"-peli Windowsille. Ja siinäkin on pirusti enemmän munaa kuin mitä kolmessa edellä mainitsemassani "kauhu" pelissä.
Tosin tämä tulee kaverilta joka on jokseenkin kauhupelien ystävä. En sitten tiedä olenko liian turtunut pelotteluun ja tarvitsen vahvempia ärsykkeitä kauhun ja pelon tunteiden syntymiseen. On olemassa vain yksi peli jota pelaan edelleen ihan kusi sukassa vaikka olisi kymmenes läpipeluu kerta menossa. Ja se peli on "Silent Hill 2 Director's Cut". :/
Pelko nyt on niin subjektiivinen asia kuin olla ja voi, keskustelu siitä mikä on "oikeasti pelottavaa" on aivan turhaa. Toisen huipputunnelma on toisen haukotusputki, niin elokuvissa kuin peleissäkin.
Seconded. Se on tullut huomattua aika usein.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 02.04.2007
05.10.2009 klo 15.09
System Shock 2 oli myös omalla tavallaan pelottava kun ykköstä en koskaan pelannut.
Thief 3 laiva- sekä mielisairaalakohtaukset sai sydämenlyönnit myöhemmin kovenemaan.
Kaikkeen silti tottuu. Moni peli osaa olla jännä muttei ihan pelottava.
05.10.2009 klo 15.21
Moderaattori
Rekisteröitynyt 02.04.2007
05.10.2009 klo 18.37
Rekisteröitynyt 14.10.2008
05.10.2009 klo 23.07
Rekisteröitynyt 28.07.2009
05.10.2009 klo 23.10
Ite heittäsin tähän villinäkorttina Vampire: The Masquerade - Bloodlines...
Vaikka peli nyt ei noin muuten mitenkään pelottava ollutkaan niin ai sitä ihanuutta kun piti sen aution puoliksi palaneen ränsistyneen hotellin läpi vaeltaa sitä kelloa etsien. Pelin helpoin tehtävä, mutta noin tunnelmaltaan ihan parasta antia. Nautin suunnattomasti siitä kun kyseisessä tehtävässä ei voinut vastaan tulevia "pahoja henkiä" tuhota. Siinä meni muutama luoti ihan hukkaan kun ei sitä ymmärtänyt. Puhumattakaan nyt hotellin kellarin pesutuvasta jossa se muija viuhahtaa sillä välin kun sähköt pitää kytkeä päälle. Ihan puhdasta kultaa. :D
06.10.2009 klo 09.57
Ei siinä nyt mitään pelottavaa olekaan, jos easylla tai normalilla vääntää ja sitten toteaa pelin lössöksi.
07.10.2009 klo 13.29
Rekisteröitynyt 18.09.2009
11.10.2009 klo 23.00
14.10.2009 klo 10.18
23.03.2010 klo 00.19
04.04.2010 klo 17.34
04.04.2010 klo 18.22
09.04.2010 klo 18.25
Residen Evil puuttuu listalta. Huh, muistan kun pelasin sen ekan kerran läpi 8 vanhana, eli julkaisuvuotena.
Itsellekkin resident evil jäänyt mieleen. Eritoten ressa 3 ja nemesis. Painajaisia näin tästä pelistä koko lapsuuden ja öisin en uskaltanut nukahtaa. Mutta nyt jälkeenpäin nautin sen pelaamisesta ja sen tunnelmasta.
25.04.2010 klo 19.07
Kirjoita kommentti