Game Boy -vispilä on olemassa valitettavasti vain kuvittajan mielikuvituksessa.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Retro Rewindin numerossa 3/2020.

Internetissä kiertää tasaisella kierrolla tositarinoita siitä, kuinka eräs Commodore Amiga huolehtii michiganilaisen koulupiirin ilmastoinnista tai kuinka Commodore 64 on pitänyt puolalaista autokorjaamoa pyörimässä kaikki nämä vuodet. 80-luvun kotitietokoneet ovat tunnetusti työjuhtia, mutta astetta kummallisempaa on se, kuinka monta työtehtävää on potentiaalisesti sälytetty pienen käsikonsolin, Nintendo Game Boyn harteille.

Game Boyta ja sen jälkeläisiä on myyty maailmanlaajuisesti satoja miljoonia kappaleita. On siis luonnollista, että jossain vaiheessa joku pellepeloton on tuijottanut Tetris-laitettaan ja tuuminut, että vekottimella voisi tehdä jotain hyödyllistäkin. Suomenkin tapahtumissa kiertää elektronisen musiikin taitureita, jotka hoitavat illan viihdytyksen iskemällä pari Game Boyta kiinni äänentoistoon, mutta tähän artikkeliin olemme keränneet seitsemän ehkä vielä kummallisempaa käyttötarkoitusta.



Segan Game Gear- ja NECin PC-Engine GT (TurboExpress) -käsikonsoleille oli olemassa viralliset TV-virittimet, eli niiden ruuduilta pystyi analogiaikaan katsomaan myös televisiota. Vaan Nintendon pelilaitteelle ei julkaistu samanlaista lisälaitetta. Sen sijaan radioaaltojen ystävät pystyivät virittäytymään paikallisradioiden taajuudelle. Kiinalainen lisätarvike hyödynsi Game Boysta lähinnä paristoja, joten pelejä pystyi pelaamaan ysäridancea kuunnellen.



Uskollinen C64 saattaa avustaa autokorjaamoa Gdanskissa, mutta melkein kuka olisi voinut tarkistaa (yhteensopivan) autonsa vikakoodit iskemällä Game Boynsa kiinni OBD-kaapeliin. Touhuun vaadittiin kuitenkin teknistä tietämystä, silllä Cardiagnostic-firma kauppasi vain kaapelit sekä ohjelmiston. Käyttäjän piti koota laitteisto itse tarjottujen sähkö- ja liitinkaavioiden perusteella. Tarvittavan ohjelmiston saattaa yhä löytää internetin syvyyksistä.



“Isi, anna mun Game Boy takaisin, täällä on ihan tylsää”. Bandai toi markkinoille Japanissa ihan virallisen Game Boy Pocket Sonar -kalatutkan (1998). Sen luvattiin havaitsevan kaloja jopa 20 metrin syvyydestä, ja jos ei kalaonni ollut myötä, saattoi aikaansa kuluttaa mukana tulevan minipelin kanssa. Bandai julkaisi vastaavan laitteen myös omalle käsikonsolilleen Wonderswanille. Pocket Sonarin toimintaa käytännössä voi ihailla vaikkapa Gaming Historianin videolta osoitteesta youtu.be/5mHSHmk_UU4.



Mikään listan laitteista ei varmasti saanut osakseen ostorynnistystä, mutta iCardilla oli jokseenkin kapea kohderyhmä heti lähtöviivalla, vuonna 2003. Laite oli käytännössä radiovastaanotin, mutta iCardilla otettiin vastaan viikon listahittien sijaan NHRA:n kisojen sekä American Le Mans Series -kilpasarjan tuloksia datamuodossa. Game Boy sitten näytti kisafaneille ruudultaan muun muassa reaaliaikaisia kierrosaikoja, kokonaissijoituksia ja kisakalentereita. Laitteesta julkaistiin ainakin neljä hieman toisistaan eroavaa versiota, joiden hinnat olivat uutena 130 ja 200 dollarin välillä.



Tämän listan lisälaitteista – tai tässä tapauksessa Game Boy taitaa olla se varsinainen lisälaite – tunnetuin on Singer Izek 1500 -ompelukone. Siitä kirjoitettiin aikanaan Suomenkin pelijulkaisuissa ja muistan jopa nähneeni laitteen messuilla esiteltävänä kotomaassa. Game Boy ohjelmistoineen kytkettiin siis ompelukoneeseen ja käsikonsolin ruudulta saattoi valita, millaista tikkiä tai kuviota koneen halusi kankaaseen nakuttavan. Izek 1500:stä on tullut Game Boy -keräilijöiden graalin malja, josta saa pulittaa useita satoja euroja. Kaupasta ostettaessa Game Boy sisältyi hintaan.



Diabetes on alati yleistyvä kansantauti ja mikäli on diagnoosin saanut, on verensokeria syytä tarkkailla säännöllisesti. Game Boyhin liitettävä GlucoBoy vei motivoinnin seuraavalle asteelle, sillä käyttäjä ansaitsi Glucose Reward Pointseja pitäessään sen avulla kirjaa sokeritasoista. GLP:itä käytettiin sitten minipelien avaamiseen sekä pelien sisäisenä valuuttana. Käytännössä tämä on varmastikin ainoa konsolipeli, joka vaatii aitoa veren vuodatusta toimiakseen.



Lääketieteellisellä teemalla jatketaan myös tämän listan ykkössijalla, mutta tämä lisälaite vie pelaajansa unten maille. PediSedate yhdistää Game Boyn hammaslääkärin nukutuslaitteeseen, jotta (lapsi)potilas ei tilanteesta stressaannu. Pelatessa Game Boyhin liitetyn kuulokemaskin kautta annostellaan hengitystiehyihin ilokaasua, kunnes pikku potilas nukahtaa turvallisesti ja rauhallisesti. PediSedaten ohjelmisto tarkkailee järjestelmänsä kautta myös potilaan pulssia ja hapen saantia sekä säätelee ilokaasun annosta sen mukaisesti. Laitteen keksijä sai lähes kaksi miljoonaa dollaria ideansa toteuttamiseen, mutta kukaan ei tiedä, onko PediSedatesta olemassa muutamaa prototyyppiä enempää.

Nykyajan mobiililaitteet ovat täysin eliminoineet ylläolevan tapaisen kekseliäisyyden pelikonsolien lisälaitemarkkinoilta. Harmi?

Kuva: Manu Pärssinen

Julkaistu aiemmin Retro Rewindin numerossa 3/2020
Lisätietoa Retro Rewind -lehdestä: https://retrorewind.fi
Tilaa Retro Rewind osoitteesta https://tilaaskrolli.fi