Steamin heinäkuussa 2021 julkistama uutuus lykkääntyi komponenttipulan vuoksi pariinkiin otteeseen, mutta saapuihan se sieltä: Steam Deckin 512 GB:n malli, eli se tallennustilaltaan suurin versio. Todettakoon nyt heti alkuun, että tuote on itse ennakkotilattu ja ostettu, eikä siis Valven tarjoama. Tästä syystä en anna tähtiarviota laitteesta, vaan käyn jutussa läpi maallikkotasolla sen, millainen se on ja mitä sillä voi tehdä – etenkin siitä perspektiivistä, kun pari kuherruskuukautta kapineen kanssa on ohi ja varsinainen käyttötapa alkanut vakiintua.


Kuten availuvideostakin - katso täältä! - varmaankin välittyi, Steam Deck on mukavan lujaa tekoa. Deck on Nintendo Switchiin tottuneelle heti reilusti suurempi, leveämpi, painavampi ja jykevämpi kokemus. Muovinen kotelointi on paksu ja kauttaaltaan tukeva, eikä se anna periksi ohjaimienkaan kohdalta. Ilma-aukot on suojattu kennomaisella ritilällä, joka vähentää sisään kulkeutuvaa pölyä tai estää pikkutavaroiden päätymisen laitteen aukkoihin – kullanarvoista, jos Deckin hankkii lapsiperheeseen pelikoneeksi, tai jos kotona on karvaisia lemmikkejä. Laite on myös mukavan näköinen katsella aikuisen pelaajan silmin, sillä vaikka se onkin suuri, sen muotoilu on hillitty ja siisti.

Erot eri versioiden välillä ovat tallennustilan koossa ja nopeudessa sekä näytössä ja lisäherkuissa. Vertailua näistä en voi edes tehdä laiteversioita ollessa käsillä vain yksi, mutta jos asia kiinnostaa, lisää tietoa löytää sekä Valven verkkokaupasta että innokkaiden harrastajien YouTube-videoista. 512 GB malli sisältää suuren ja nopean tallennustilan lisäksi myös käsitellyn, heijastamattoman näyttölasin, joka tuntui mukavuuden kannalta hyvältä idealta. Etenkin kun kyseessä on kosketusta tukeva näyttö, on aivan mukavaa, etteivät sormenjäljet ainakaan korostu kiiltävää pintaa vasten. Mukana tulee kantokahvallinen kotelo laitteelle, mikrokuituliina, virtajohto ja pussi virtajohdolle, joka taas sujahtaa kotelon kylkeen talteen leveän kuminauhan alle. Mitään ylimääräistä ei siis anneta mukaan, mikä antaa kuvan täsmällisestä ja huolellisesta suunnittelusta.



AMD APU -linjan Zen 2 -neliydinprosessorille perustuva Deck toimii Arch Linux-käyttöjärjestelmäpohjalla, joka jakautuu SteamOS-ympäristöksi ja KDE Plasma-työpöytäympäristöksi. SteamOS toimii kuin Steam tietokoneella, mutta kohdentaen käytettävyyttä mobiilille laitteelle sujuvaksi, sisältäen myös sellaisia lisäominaisuuksia, joita PC:n Steam ei käytä. Plasman puolelta todellisia vahvuuksia ovat työpöytätilan selkeys, asetukset ja muokattavuus sekä Discover-ohjelmistokeskus ja KRunner-haku, joiden avulla vaikkapa emulaattorien ja kolmannen osapuolen launcher-sovellusten ja SteamOS:n ulkopuolisten Proton-versioiden hakeminen on nopeaa. Plasman skaalaus toimii myös hyvin ja kosketuslevyt toimivat näppärästi, vain virtuaalinäppäimistö tuntuu säännöllisen epäsäännöllisesti bugailevan.


SteamOS eli “gaming mode” on helposti lähestyttävä. Valikot on esimerkiksi jaettu intuitiivisesti ja selkeästi niin, että ruudun vasemmalta puolelta fyysisen Steam-painikkeen alta avautuvat Koti-valikko, pelikirjasto, kauppa, sosiaaliset toiminnot ja media, lataukset, asetukset sekä virtavalikko. Vastaavasti ruudun oikealla puolella on painike pikavalikolle, josta kaverilistaan pääsee käsiksi nopeammin ja josta pelien suorituskyky- ja virranhallinta-asetukset saa tehtyä samalla kun peli on käynnissä.

Steam Deckissä hienoa on se, kuinka helppoa koko perheen pelikirjasto on sitoa samaan laitteeseen kaikille sen jäsenille pelattavaksi. Etenkin indiepelejä on kertynyt varastoon valtavat määrät vuosien mittaan, mutta usein niihin tarttuminen koulu- tai työpäivän jälkeen on tuntunut PC-ympäristössä jotenkin tahmealta ja vaikealta. Pelattavien pelien haravoinnissa on ollut avuksi myös Great on Deck (Toimii hyvin Deckillä), joka on Steamin kaupassa oma luokkansa, johon lisätään jatkuvalla syötöllä Deckin kanssa yhteensopiviksi todettuja Steam-pelejä. Deckillä voi kokeilla myös niitä pelejä, joita Steam ei ole luokitellut toimiviksi, mutta on mahdollista, etteivät nämä joko toimi oikein tai ehkä pahimmillaan käynnisty ollenkaan. Innokkaimmat voivat kyllä kokeilla ja säätää SteamOS:n ulkopuolisten Proton-versioiden tai muiden työkalujen kanssa itsekin. Se, kuinka monelle pelille Deck-tuki löytyi jo pian julkaisun jälkeen ja millaisella tahdilla niitä on tipahdellut lisää erilaisille peleille on laskenut kynnystä tutustua myös niihin laarin pohjalle unohtuneisiin peliteoksiin. Paitsi, että Deckin suorituskyky ja akunkesto on parhaimmillaan balanssissa kevyempien pelien kanssa, säätämällä sekä peliasetuksia ja Deckin grafiikka-asetuksia esimerkiksi Remedyn Controlin peluu sai uutta tuulta alleen, vaikka pidempiä pelisessioita ei pelkästä akkuvirrasta irronnutkaan. Cloudista tallennukset kulkevat ristiin näppärästi eri laitteiden välillä ja peli jatkuu taas siellä, missä sitä ehtii jatkaa – kotona tai reissun päällä. Pelejä voi pelata myös ilman verkkoyhteyttä, mikä on hienoa.

Koska Deckiä ei ole lukittu pelkkään Steam-ympäristöön, se on oiva pieni mobiili-PC niin pelaajille kuin harrastelijoillekin. Laitteesta ja Steam-peleistä voi nauttia suoraan sellaisena kun paketti myyntikunnossaan on, mutta jos kiinnostusta ekstraäätämiseen on, Deckillä voi tehdä paljonkin. Linux-pohjaiset ympäristöt ja ohjelmat ovat laajalti muokattavissa ja asennettavissa, Proton pohjautuu Wineen ja harrastelijat internetissä jakavat ohjeita kaikkeen puuhailuun mielellään. Windowsinkin voi koneeseen asentaa, mutta se onkin jo hiukan isompi projekti. Kaikista helpoimpia elämänlaatua ja käyttökokemusta parantavat lisäykset ovat juurikin epäviralliset Proton-versiot ja muut apuohjelmat, joilla mieluisimmat pelattavat saa tuotua parin klikkauksen taakse SteamOS:n kautta käynnistettäviksi.



Laitteen keskellä sjaitseva 7-tuumainen IPS-näyttöpaneeli toimii 1280 x 800 -resoluutiolla. Värit ovat pelikäyttöön toimivat ja rikkaat ja 400 nitin kirkkaus palvelee useimmiten ulkonakin oleillessa. Näytön päivitystaajuus menee tosin vain 60 Hz saakka, mutta useimmat pelit asettuvatkin parhaiten joko 30 tai 60 fps:n kohdalle, kuten kannettavalta konsolilta onkin kohtuullista odottaa. Merkittävää ghostingia tai muuta erikoista ei näytössä ilmennyt, tosin välillä väriliu’uissa oli voimakasta porrastumista. Tästä päätellen näytön väriskaala on joko 8 bit tai 6 bit + FRC, johon ei HDR-kokemuksia saa. Kuva on yleisesti ottaen kiva katsella ja mukavan selkeä pienestä koostaan huolimatta, myöskin muistaen, että näyttö on valikoitu mukaan virrankulutus ja kokonaiskustannukset mielessä. Ainoa varsinainen ongelma ovat joidenkin pelien tekstit ja UI-elementit, jotka eivät skaalaudu hyvin pikselitiheyden ollessa hiukan väljä ja näytön pieni. Lukemiskokemusken arviointi on ilmeisesti osa myös Great on Deck-luokitusta, mutta aivan jokaisen pelin kohdalla tämäkään ei mennyt ihan oikein: vaikka valikot saattoivat olla luettavissa, pelinsisäinen teksti saattoi olla vaikeasti luettavaa mössöä. Jotkut pelit sallivat UI-skaalauksen omista asetuksistaan, jolloin ratkaisu saattoi löytyä sieltä, mutta liian suttuiset jäivät vain pelaamatta.


Näytön kosketustoiminto emuloi hiirtä eikä siksi käänny suoraan peleissä hyödynnettäväksi, mutta kosketusta natiivisti tukevien pelien kanssa kokemus on hyvä. Kosketus on hyödyksi myös virtuaalinäppäimistöä käyttäessä ja Deckin käyttöjärjestelmän puolella navigoitaessa. Samat asiat voi tehdä toki fyysisiä ohjaimia käyttämällä, mutta välillä näytön tökkiminen on vain sujuvamman tuntuista.

Ohjaimet suhteessa laitteen mittoihin olivat se, mikä minua käytettävyydessä jännitti eniten. Yllätys oli kuitenkin positiivinen: Deck sopii pienempäänkin käteen mukavasti. Lisäksi koko komeus muistuttaa tuntumaltaan läheisesti, osin jopa identtisesti Steam Controlleria, mistä pidin todella paljon. Mukana ovat nyt joystickit molemmin puolin sekä perinteinen ristiohjain vasemmalla puolella, Controllerista poiketen. Painikkeiden ja joikkarien asettelu tuntuu hyvältä, herkkyydestä puhumattakaan. Kaiuttimet jäävät myös sopivasti kosketuslevyjen alapuolelle, joten niitä ei tule vahingossa peittäneeksi peukaloillaan. Tuntumaa ja painikkeita on helppo kehua, kun uuteen ei tarvinnut varsinaisesti Controllerin omistajana totutella. Määrällisestikin nappuloita on hyvin, sillä taakse on saatu mahtumaan L4 / L5- ja R4 / R5 -painikkeet, joissa on onneksi myös jäykkyyttä sen verran, ettei niitä painele vahingossa. Jos valmiit ohjainmääritykset peleissä eivät miellytä, voi niitä muuttaa ja latailla samaan malliin kuin muillekin ohjaimille Steam-ympäristössä.



Äänien suhteen vaihtoehtoja on tarjolla. Sisäänrakennetut mikrofonit ja kaiuttimet ovat yllättävänkin hyvän kuuloiset kokoisikseen, joskin kaiuttimet ovat herkät kulman muutoksille. Kuulokkeet, joko mikrofonilla tai ilman, voi tuikata näppärästi CTIA-standardin mukaiseen 3,5 mm audioliittimeen. Myös Bluetooth-kuulokkeet tai muut laitteet parittuvat nopeasti, silloin kun parittuvat. Kaikki BT-kuulokkeeni eivät valitettavasti Deckille kelvanneet. SBC:n lisäksi tuki pitäisi olla myös LDAC:lle ja aptX:lle, mutta viive on ainakin tällä hetkellä sen verran suuri, ettei langattomien kuulokkeiden käyttö Deckin kanssa ole mikään nautinto. Bluetoothin viiveongelma ulottuu myös muihin sillä liitettäviin laitteisiin, kuten peliohjaimiin. Toiveissani olisi, että tätä parannettaisiin tulevissa päivityksissä.



Akunkesto vaihtelee yleensä parista tunnista noin kahdeksaan sen mukaan, mitä pelataan ja onko suorituskyky- ja näyttöasetuksia optimoitu. Oman kokemukseni mukaan akun voi painaa tyhjäksi runsaassa tunnissakin, mikä vaatii jo erityisen kovaa kyytiä, jättämällä vaikkapa pelinsisäiset grafiikka-asetukset oletuksena korkeimmille pykälille.
Koska pienemmän puoleinen näyttö ei muutenkaan voi esittää yhtä tarkkoja yksityiskohtia kuin suuremmat ruudut, suosittelen katsomaan asetukset tasapainoon sen välillä, mikä on itse kullekin visuaalisesti miellyttävää ja minkä mittaisia istuntoja akulta toivotaan kerrallaan. Deckille tärkein natiivi kikka sähkön venyttämiseen ovat skaalaukset ja niiden eri suodatustilat, joilla pienen resoluution pelikuva skaalataan laitteen näytölle sopivaksi. Siksi vähän rujompikin PC-pelin ulkoasu voi näyttää Deckin katseluetäisyydellä hyvältä, toisaalta taas pelistä riippuen efektirikaskin kuva voidaan toistaa skaalattuna ja saavuttaa sulava lopputulos. Performance-pikavalikosta löytyy monta muutakin kätevää asetusta, jotka voi halutessaan tallentaa kullekin pelille erikseen. Lisäksi reaaliaikaiset tiedot suorituskyvystä saa halutessaan näkyviin myös ruudulle, mikä on hyvä työkalu asetusten pikkutarkkaan säätämiseen.


Myös Remote Play on vaihtoehto, jos esimerkiksi kotioloissa haluaa pelata pelejään paremman näköisinä, mutta mobiilissa muodossa. Toisaalta joitakin pelikirjastoja ei voi saada ainakaan vielä Deckiin sisäisesti natiivikäyttöjärjestelmän kautta, joten vaikkapa Xbox-launcherin pelit on suoratoistettava selaimen kautta, jos niitä mielii pelata Deckillä. Ulkopuolisista launchereista innokkaat harrastelijat ovat saaneet joitakin toimimaan, mutta se onkin toinen tarina. Jos nämä mahdollisuudet kiinnostavat, niistä löytyy netistä helposti lisää tietoa.

Deckissä on yksi USB-C-portti, jota käytetään myös lataamiseen. Laitteen yläosaan sijoitettu portti on kätevä, sillä pelaamisen aikana ladatessa johto ei tule tielle. Mukana tulee 45 W USB-C PD 3.0 -virtalähde, mutta ladata voi halutessaan myös virtapankista. Samaan USB-C-porttiin voi kytkeä myös erillisen näytön tai telakan tai käyttää sitä vaikkapa aivan tavalliseen tiedostojen siirtoon PC-laitteelta toiselle. Portti on sen verran kätevä, että olisin kelpuuttanut laitteeseen toisenkin, mutta yhdelläkin varmasti pärjää. Tallennustilaa voi laajentaa myös käyttämällä microSD-korttipaikkaa. Ainakin 512 GB kokoinen muistikortti käy ja se laajentaa tallennustilan määrää jo mukavasti.

Deckin äänekkäät tuulettimet ovat yksi paljon internetin yhteisöjä puhuttanut asia. Kun kone on pieni ja tehokas, sen pitää kyetä viilentämään itseään myös kohtuullisella teholla. Deck saikin taannoin päivityksen, jonka myötä käyttäjällä on vapaus valita äänekkäämmän mutta viileämmän ja hillitymmän kuuloisen, mutta lämpenevän laitteen väliltä. Päädyin pitämään itse enemmän jälkimmäisestä. Piirien lämmetessä voi kuulla joitakin pihahduksia ja muita äännähdyksiä tuulettimien käynnistyessä tai lisätessä kierroksia, mutta kovempaan puhinaan ja sihinään vaaditaan jo enemmän rasitusta. Siirtymät kovempiin kierroksiin raskaammissa peleissä ovat tehokkaita eikä koneen tarvitse ääntää koko ajan. Kuppimalliset kuulokkeet päässä pöhötystä ei juuri huomaakaan, mutta kaiuttimia käytettäessä puhina on tietysti helpompi havaita. Toki tuulettimet ovat osa mobiiliakin PC-käyttökokemusta eikä sille mitään mahda, mutta toisaalta parannukset tuuletinkäyrissä ovat tehneet äänekkäät hetket helpommin ennakoitaviksi, mikä riittää minulle hyvin. Deck kuumenee käytössä, mutta eniten juuri keskeltä ja takaa eikä niinkään ohjainten tai kahvojen kohdalta, joten lämpöisyys ei ole ollut mikään vaiva.



Käyttöönotossa oli omat mutkansa. Paketista päästyään Deck ohjattiin laitettavaksi lataukseen, jotta mehut riittävät alkuasennuksiin. Laite latautui suhteellisen nopeasti eikä levottomien sielujen tarvinnut kauaa odottaa sen virkoamista. Ensin Deck kyseli kielen, aikavyöhykkeen ja käytettävän verkon ja hyväksyi antamani piilotetun langattoman verkon. Sitä kautta se kiltisti lataili itselleen joitakin isoja järjestelmäpäivityksiä ja tämän jälkeen halusi syötettävän samat tiedot uusiksi, tosin sillä erotuksella, ettei sama verkko enää kelvannutkaan. No, pieni ryppy rakkaudessa, ajattelin, ja käytin puhelimeni hotspot-ominaisuutta verkkoyhteyden jakamiseksi. Epäilysmittarini tosin värähti, kun virtuaalinäppäimistö kenttiä täytellessä jämähti juuri kenttien päälle niin, etten nähnyt kirjoittamaani tekstiä reaaliajassa. Kuinka ollakaan, nämä olivat vain oireita suuremmasta ongelmasta ohjelmiston kanssa.


Seuraavat kaksi vuorokautta puolisoni väsymättä etsi tietoa ja taisteli asentaakseen uudemman ja toimivan BIOS-version (joka ei asentunut heti aluksi, vaikka olisi pitänyt), etsi oikeaa SteamOS-versiota ja sai lopulta oman tilinsä toimimaan. Sitten havaitsimmekin, ettei minun tilini puoli toiminut, ja tästä seurasi taas lisää säätämistä. Valtaosa asioista korjaantui tämän jälkeen kehittäjäasetusten puolelta, mutta kaikki toiminnalliset viat eivät sitäkään kautta korjaantuneet. Loppuja korjaavia päivityksiä odotellessa toivumme tästä tunteiden vuoristoradasta, jonka käyttöönotto sattui meille epäonnekkaasti aiheuttamaan, eritoten kun kaveripiirissä muilla Deckin uusilla omistajilla ei mitään vastaavia ongelmia ollut ilmennyt.

Säätämiseltä ei tosin välty täysin aivan vaniljaisinkaan Deckin käyttäjä: koska laite ja ohjelmisto ovat vielä kehitysvaiheessa, monenlaisiin ongelmiin, bugeihin, kaatumisiin ja käynnistyslooppeihin jumiutumisiin saa henkisesti varautua. Jokaisella käyttökerralla ei välttämättä mitään ilmene, mutta ei ole mitenkään tavatonta joutua käynnistämään koko laite uudelleen. Vakaus on parantunut SteamOS-päivitysten myötä ja jotkin ominaisuudet ovat alkaneet alkukankeuden jälkeen toimia, mikä on hienoa. Ilmeisesti kehittäminen ja bugien korjailu on nyt suuri prioriteetti Valvelle, jolla onkin erinomaiset resurssit huolehtia tuotteensa tuesta.



Telakointiratkaisut Deckille ovat vielä kuin villiä länttä. Jotkin kannettavien tietokoneiden telakat väitetysti toimivat Deckin kanssa, joistakin taas on raportoitu niiden vahingoittavan laitetta, eikä yhteensopivuudessa vaikuta olevan logiikkaa. Myös Deckille tarkoitettuja tarviketelakoita on ilmestynyt jonkin verran markkinoille. Virallinen Steam Deck-telakka on todennäköisesti tulossa julkaisuun tuotanto-ongelmien selvittyä, mutta sitä odotellessa, tukea myös muille telakointilaitteille on luvattu valmistajan puolesta lisättävän. Pääasiallisesti ajatus telakoinnissa on liittää Deckiin laajempi varustus laitteita, kuten suurempi näyttö, näppäimistö ja hiiri ja käyttää pelivempelettä näitä hyödyntäen. Jos kotona ei ole pelikonetta, telakoinnilla voi saada hyvääkin lisäarvoa omalle Deckilleen.

Steam Deckia on kehitetty nopeasti ja tietyille markkinoille, joissa PC-pelaaminen ja konsoliemulointi halutaan yhdelle mobiililaitteelle helposti nautittavaksi kokonaisuudeksi. Deckin etuina ovat ilmiselvästi sen käyttäjäystävällisyys ja Valven maine, mutta keskeneräisyyden myös huomaa. Ohjelmistopäivityksiä on ehtinyt tulla Deckin alkutaipaleenkin aikana runsaasti, samoin täysin Deck-tuettujen pelien lista on meidänkin yhdistetyllä pelikirjastollamme turvonnut mittavasti kesän aikana. Tietyin varauksin kannattaa kokonaisuuteen kuitenkin vielä suhtautua. PC- ja etenkin Linux-harrastajia tämä ei samalla tavoin varmasti mietitytä kuin vähemmän näitä ympäristöjä käyttäneitä, sillä erilaisia toteutuksia voi laitteella kyllä keksiä, kun tietää mitä on aikeissa tehdä. Omassa ja perheeni käytössä Deck on tällä hetkellä vakiintunut juuri Steam-pelien pelaamiseen, mutta on kiva tietää, että laitteella saa halutessaan pyörimään vaikka mitä muuta ja että kapineesta tulee riittämään iloa sen vuoksi vielä pitkään.

Tekniset tiedot lyhyesti:
AMD APU
CPU: Zen 2 4c/8t, 2,4–3,5 GHz
GPU: 8 RDNA 2 CU:ta, 1,0–1,6 GHz
RAM: 16 Gt LPDDR5
Tallennustila: 512 GB NVMe SSD (64 GB eMMC / 256 GB NVMe)
Näyttö: 7” IPS LCD 1280 x 800 px, 60Hz, 400 nit, kosketus
Koko: 298 mm x 117 mm x 49 mm
Paino: N. 669 grammaa
Akku: 40 Wh (5,313 mAh)
Gyro: 6-akselinen IMU
Muuta: USB-C DisplayPort 1.4 Alt-mode -tuella, microSD-muistikorttipaikka, valaisutunnistin, 3,5 mm kuulokeliitin, Bluetooth 5.0, Dual-band Wifi (2,4 GHz ja 5 GHz), sisäänrakennetut mikrofonit ja kaiuttimet

Steam Deckia, kuten muitakaan Valven laitteita ei löydä vähittäiskauppojen hyllyiltä, vaan laitevaraukset tehdään Steam-kaupan kautta. Laitteet toimitetaan jonotusjärjestyksessä, kun tuote-eriä on valmiina.

Hinta: 679 € (512 GB)
Lisätietoa: Steam