2000-luvun vaihteessa pelialaa vaivasi kartingpeli-epidemia: jokaiselle brändille ja hahmolle piti saada oma kartingpeli, olipa lopputulos kuinka kuraa tahansa. Viime vuonna sieltä ja täältä alkoi kuulua tietoja kehitteillä olevista tappelupeleistä, joissa matsataan jonkun tietyn firman omistamilla lisenssihahmoilla toisia vastaan - tai jopa yhdistellään useamman yhtiön hahmoja. Pelkona oli, että luvassa on repullinen tuubaa, joka jää pian unholaan, mutta pari iltaa Warner Brosin MultiVersuksessa vaikutti lupaavalta.



MultiVersuksen suljettu alphatesti alkoi virallisesti tänään, mutta V2.fi pääsi tutustumaan siihen jo hieman ennakkoon. Valitettavasti aikataulukiireet eivät vielä syväanalyysia mahdollistaneet, mutta toistakymmentä matsia eri pelitiloissa antoi jo jonkinlaista kuvaa siitä mitä voi odottaa, kun toisiaan vastaan asettuvat esimerkiksi Game of Thronesin Arya, Teräsmies, Scooby Doon Shaggy, Harley Quinn ja Tasmanian tuholainen. Vilahtipa jossain Rick & Mortyn Mr. Meeseeksikin (ja trailerissa yllä Rautajätti!).

Lisätunnelmaa tuo se, että monissa rooleissa on niitä oikeastikin tv-sarjoissa ja animaatioissa esittäneitä näyttelijöitä - ja toki hahmojen lausahdukset, liikkeet, käytöksen piirteet ja muut on otettu pieteetillä mukaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös yhteispeliin - kaikilla hahmoilla on tapoja auttaa tiimikaveriaan ja päinvastoin, olipa se kaveri kuka tahansa.


Platform fightereista minulla on kokemusta oikeastaan ainoastaan Smash Broseista vuosien varrelta ja niistäkin hyvin kasuaalisti. En voi olla silti olla huomioimatta sitä, kuinka tutulta moni asia MultiVersuksessa tuntui - olivatko kontrollitkin jossain selkäytimessä? Ehkä osittain, vaikka toki liikkeet ruudulla olivat erinäköistä tavaraa Wonder Womanina kuin Princess Peachina ja tutoriaali piti testailla ensiksi läpi.

Pidin kyllä siitä mielikuvituksen lennon tasosta, jolla hahmoihin ja niiden tekemisiin on MultiVersuksessa suhtauduttu. Nintendolla kun on kuitenkin tietyt rajat, joita ei voi ylittää. Warner Brosin hahmokatraassa taas on jo alkujaankin niin hullunkurista sakkia, että hahmoilla voidaan tavallaan tehdä vielä enemmän: sekopäisyysruuvia voidaan vääntää tarvittaessa yhteentoista.



Yksinpelitilaa ei alphassa päässyt vielä testaamaan, mutta neljän pelaajan free-for-all, kahden pelaajan joukkueiden taistelu ja 1-vastaan-1-matsit olivat kokeiltavissa muutamassa eri sijainnissa, mm. Adventure Timen puulinnakkeessa ja Lepakkoluolassa.

Koska en hallinnut vielä tiimimekaniikkoja, päätin tutoriaalin jälkeen matsata neljän pelaajan free-for-allissa. Suomen aikaa keskiyöllä peliseuraa löytyi nopeasti, mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta: voitin kaikki kolme ensimmäistä peliäni Wonder Womanilla! Siis minä, joka osaa ehkä suurin piirtein SoulCaliburin Sophitian ja Tekkenin Ninan, mutta siihen mätkintätaidot sitten jäävätkin. Päättelin, että WW:n kilpi on hieman OP, mutta tähän oli hyvä lopettaa ensimmäisen illan mittelöt - ehkä huomenna uskallaudun muihin pelitiloihin.


[Päivitetty seuraavana iltana]: Ja uskallauduinhan minä. Edelleen uskon vakaasti, että Wonder Womania tullaan ehkä tuunaamaan alaspäin jossain vaiheessa, sillä heiluessani kilven ja lasson kanssa ensin tiimimatseissa ja sitten yksi-vastaan-yksi-mittelöissä, tilille karttui lähes yksinomaan voittoja. Siltikin, että vastustajiksi tuli pelaajia, joiden level oli jo tuplasti omani. Ehkä tätä voi pitää aloittelijan tuurina, ehkä hyvänä merkkinä siitä, että kuka tahansa voi loikata kinkereihin mukaan, vaikka ei kokemusta olisikaan. Ja pitäähän joku helppokin hahmo mukana olla.

En ole siis Smash-pelien taituri, mutta ymmärrän vähän niiden mekaniikoista - ja platform-fightereistahan on tullut jo oma genrensä. MultiVersus voi ohikulkijalle vaikuttaa Smash-kloonilta, mutta muutaman illan testailun perusteella siitä vaikuttaisi löytyvän myös riittävästi lisämausteita. Kunnon taktikoinnit, hahmojen vahvuudet (ja se, ovatko ne kuinka tasapainossa) selviää toki vasta useiden pelituntien jälkeen.

Jokin tässä minua kiehtoi, ehkä jopa enemmän kuin Smash Broseissa - kasvoinhan lapsuusvuoteni sarjakuvien ja VHS-elokuvien, en Nintendon äärellä. Jos näin alphatestivaiheessa tarjolla on jo pätevää mätkintää, tästä voi varovasti odotella vakavasti (pilke silmäkulmassa) otettavaa haastajaa mätkintäkentälle. Peli tullaan julkaisemaan ilmaiseksi, joten toistaiseksi mysteeriksi jäävät paljonko Battle Passit tai muut sisällöt pelissä tulevat sitten maksamaan.

Ja keitä kaikkia Warner Brosin historiasta tai firman omistamilta Cartoon Networkilta tai New Line Cinemalta onkaan vielä tulossa mukaan... Powerpuff Girlsit? Captain Planet? Retu Kivinen? Freddy Krueger? Harry Potter? Beetlejuice, Matrixin Neo, ALF... valikoima voi olla valtava.