Suomen pelimuseossa on muutakin kuin suomalaisia pelejä. Pelihallista löytyy videopelien historiaa jo ajalta ennen videopelejä.

Segan Jet Rocketin merkitys voi mennä ohi, jos paikalla ei ole tietäjää vääntämässä rautalangasta. Kaikki eivät saa sitä edes päälle, sillä käynnistysnappi on vähän piilossa kyljessä eikä edessä. Onhan siihen syynsä, mutta jokin näkyvämpi lappu auttaisi satunnaisia kokeilijoita.

Museon pelihallipeleistä juuri Jet Rocket aiheuttaa ainakin minulle eniten väristyksiä . Ei vain siksi, että se on lentopeli, vaan ennen kaikkea siksi, että se ei ole edes videopeli. Se on elektromekaaninen pelihallilaite, jossa ei ole tippaakaan älyä tai digiä. Vuonna 1970 julkaistu pelikone on täyttä tekniikkaa, joka on toteutettu mekaanisesti. Niinpä pelaaminen on jotenkin kouriintuntuvampaa, kun kone värisee ja ääntelehtii sisuskalujen liikkuessa ja kolistessa äänigeneraattorin suhinoiden säestyksellä.


Se on myös monella tapaa historiallinen merkkipaalu pelaamisen historiassa, vaikka tätä ei jälkikäteen suuresti muistetakaan. Jet Rocket oli sekä ensimmäinen lentosimulaattoripeli että ensimmäinen FPS, eli pelaajan omasta silmäperspektiivistä toteutettu peli. Joissakin lähteissä väitetään sen olevan myös ensimmäinen toimintaseikkailu ja avoimen maailman peli, mutta näissä ammutaan jo vähän yli…


Jet Rocket luo aikansa tekniset rajoitukset huomioiden oivallisen lentopelielämyksen. Pelaaja ohjaa konettaan lento-ohjaimella, jota kääntelemällä tähtäintä voi liikuttaa sivusuunnassa edestäpäin vierivän maiseman päällä. Näyttävässä, kolmiulotteisessa maastossa on kaupunkien, vuorien, satamien ja muiden kohteiden lisäksi myös sotilaallisia maaleja, joita pelaaja tulittaa ottamalla sopivan ennakon ja liipaisemalla raketteja. Näiden lento näkyy ruudulla valopisteinä. Taustalla soi suihkumoottorin pauhu ja aseiden laukomis- ja räjähdysäänet.



Kaikki tämä on ehtaa tekniikkaa. Elektromekaanisen ihmelaitteen maisema on kymmenmetrinen matto, joka pyörii koneen sisällä rullalta toiselle loppumattomassa loopissa. Pieni kaistale kerrallaan on pelaajan näkyvissä. Koneen design on silkkaa neroutta: esimerkiksi ohjaussauvan liikkeet kääntelevät itse asiassa suurikokoista peiliä, joka muuttaa kuvakulmaa ja tähtäyspistettä.


Reprocade Oy:n Toni Cavén ynnää, että pelikone ei paljoa yksinkertaisempi voisi olla: käynnistysnapin painalluksen havaittuaan yksi kytkin viestii relepankille, että nyt töihin. Relepankki nollaa pisteet, käynnistää kellon ja syöttää virtaa mattoa pyörittävälle sähkömoottorille ja tähtäinjohtimiin. Minuutin jälkeen sähköt katkaistaan ja kone jää odottamaan seuraavaa kolikkoa. Peli tietää asentotunnistimen sähköä johtavista kupariliukupinnoista, mihin kohtaan kangasta peili eli pelaajan tähtäin kulloinkin osoittaa vaakasuunnassa. Osumispiste puolestaan mitataan sähkövirralla: pelaajan ampuessa sähköä johdetaan maton takana oleviin laahaimiin. Jos tähtäys oli kohdallaan myös vaa'assa, maton takapintaan maalipisteiden kohdalle liimattu metalliverkko yhdistää laahainparit. Nyt sähkövirta pääsee läpi vipeltämään räjähdysäänen tuottavaan äänipiiriin ja päättää matkansa pistelaskukelaan. Siinä se.


Suomen pelimuseon kone on tiettävästi maailman ainoa julkisesti pelattavissa oleva Jet Rocket. Laite on harvinainen mutta ei uniikki. Se on myös kestävä, sillä pelimuseon kone on edelleen valtaosin alkuperäiskunnossa. Alkujaan museolaiset pelkäsivät, että 50-vuotias konevanhus hajoaa muutamassa viikossa, mutta toisin kävi. Hyvin toimii! Jokainen pelikerta on silti kuluttava, sillä tähtäyspistettä mittaavat laahaimet raapivat pelatessa karttamattoa. Se tuskin kuluu puhki aivan äkkiä, mutta internetissä myytyjä Jet Rocketeja yhdistää usein kahtia revennyt matto. Jos niin joskus käy, saa paikallinen ompelijaliike erikoisen tehtävän.

Jet Rocketiin voi perehtyä tarkemmin Toni Cavénin johdolla Checkpoint TV:ssä: https://youtu.be/4lNUTaOjMrk

Kuvat: Jukka O. Kauppinen, Manu Pärssinen

Poimintoja pelimuseosta - juttusarjassa esitellään museon makupaloja myös kulissien takaa.
SUOMEN PELIMUSEO, VAPRIIKKI Alaverstaanraitti 5, Tampere
https://vapriikki.fi/pelimuseo/

Julkaistu aiemmin Retro Rewindin numerossa 2/2020
Lisätietoa Retro Rewind -lehdestä: https://retrorewind.fi
Tilaa Retro Rewind osoitteesta https://tilaaskrolli.fi