Sonyn erikoinen kokeilu on lopulta oikein käytettynä varsin hyödyllinen kapistus.

PlayStation TV, joka Japanissa tunnettiin nimellä PlayStation Vita TV, teki ranskalaisen visiitin Suomen markkinoille. Se julkaistiin ilman kummempia markkinointipanostuksia ja päätyi nopeasti alelaareihin. Periaatteessahan konsoli oli pelkät PlayStation Vitan ”aivot” ilman näyttöä, ohjainta tai akkua, jolloin se oli saatu kutistettua miltei hotellisaippuan kokoiseksi. Tarkoitus oli, että kylkeen hankitaan joko PS3:n tai PS4:n ohjain, jonka jälkeen koneella voi pelata Vita-pelejä televisiossa tai striimata pelejä pääkonsolilta.

Sinällään nokkelan konseptin tiellä oli kuitenkin ongelmia. PS3:n ohjaimessa ei ole tietenkään kosketusnäyttöä, joka oli käsikonsolin keskeinen ominaisuus. PS4:n ohjaimesta sentään jonkinlainen lääpintäpinta löytyy, mutta Vitassa niitä on kaksi: toinen näytössä ja toinen konsolin takana. Tästä taas seurasi se, että noin kolmannes peleistä ei toimi lainkaan PSTV:llä (ainakaan ilman custom firmware -kikkailua), ja lopuistakin osa edellyttää kosketusnäytön emulointia.

Laitteen sisäisen muistin pienuus ei sekään ilahduttanut. Vain 1 gigatavun kapasiteettiin ei mahtunut montakaan peliä, vaan asiakkailta edellytettiin muistikortin hankintaa – ja sellaiseksi kelpasi (jälleen ilman kikkailua) vain Sonyn alkuperäinen, ainoastaan Vitalle suunniteltu kortti. Se taas maksoi helposti yhtä paljon kuin itse konsoli.


Kun soppaan lisätään vielä se, että laitteen HDMI-liitäntä oli oletuksena suojattu niin ettei pelivideoitakaan voinut tallentaa, tämän rampautetun pulikan idea meni aika monelta ohi. Lopulta niitä myytiin Suomessakin halvimmillaan 29 euron hintaan. Tartuin tuolloin täkyyn, vaikka olin itse asiassa ostanut jo aiemmin valkoisen Japanipainoksen – jossa sinällään ei ole mitään muuta eroa, sillä jopa sen firmware toimii suomeksi.



Kuten sanottu, PSTV:n mahdollisuuksia voi laajentaa huomattavasti murtamalla laitteen suojaukset. Ilman sitäkin koneella on kuitenkin eräs mainio ja edullinen käyttötarkoitus: PlayStation Storen laajan PSP- ja PSone-tarjonnan pelaaminen teräväpiirtona vaikkapa sukulaisten tai hotellin televisiosta. Pikkuinen konsoli, ohjain ja piuhat eivät vie juurikaan tilaa matkalaukusta, mutta tarjoavat mainiot puitteet pikku pelailulle illan ratoksi. Pienimpiä 4 gigatavun muistikortteja löytää edelleen sopuhintaan, ja niihinkin mahtuu kerralla useita pelejä. Nykyisillä internetin nopeuksilla on myös aivan hyväksyttävä vaihtoehto poistaa pelejä välillä ja ladata ne sitten tarvittaessa uudelleen. PS Store pullistelee muutaman euron hintaisia klassikoita, jotka toimivat PSTV:llä hienosti, koska ohjain muistuttaa täysin alkuperäistä.


Todelliset erikoisuuksien ystävät voivat viedä homman seuraavalle tasolle luomalla tilin Japanin PS Storeen. Tämä vaatii hieman paneutumista ja kenties konekääntäjän käyttöä, mutta kun tili on tehty, sille voi ladata jenejä verkkokaupoista ostettavilla arvoseteleillä. Sen jälkeen voi kaivautua tutkimaan japanilaista katalogia, jossa on todella kattavasti tarjolla myös keräilymarkkinoilla typerän hintaisia harvinaisuuksia. LSD Dream Emulatorin, Harmful Parkin ja kumppanit voi kokea täysin laillisesti muutaman euron kappalehintaan. Pientä haastetta luo toki se, että luettelo on aakkostettu japanilaisittain. Pelit voi tosin myös ostaa valmiiksi tietokoneen selaimella ja poimia sitten konsolille latausluettelosta.


Onkin käynyt niin, että lähinnä ”hyödyttömiksi koristeiksi” hankkimani Vita TV -kaksoset ovat nykyisin varsin aktiivisessa käytössä. Valkoiseen koneeseen olen tehnyt japanilaisen tilin, jonka kautta voin nautiskella PS1:n harvinaisemmista räiskintäherkuista. Mustaa taas käytän lomilla pelaillessani PSoneja PSP-viihdettä anoppilan televisiosta – ja kirjoitin sen avulla Retro Rewindin numerossa 2020.2 julkaistun Driver-tarinan. Vaikka ottaisin molemmat mukaani (yhtä Vitaa kohti kun voi tehdä vain yhden tilin), ne vievät tilaa yhteensä vähemmän kuin nykyaikainen matkapuhelin.

PlayStation TV on edelleen helppo löytää muutamalla kympillä verkkohuutokaupoista.

Kuvat: Mikko Heinonen

Julkaistu aiemmin Retro Rewindin numerossa 2/2020
Lisätietoa Retro Rewind -lehdestä: https://retrorewind.fi
Tilaa Retro Rewind osoitteesta https://tilaaskrolli.fi