Sega Saturn oli maailmanlaajuisesti floppi, jonka heikko menestys ja markkinointiongelmat etenkin Yhdysvalloissa sinetöivät käytännössä myös seuraaja Dreamcastin kohtalon. Japanissa Saturn kuitenkin nousi kohtuullisen suosituksi ja sille julkaistiin yhtä sun toista, kuten niin sanottuja eroottisia pelejä.

Niin sanottuja siksi, että tällaisen pelin perusresepti oli tarjota suttuisia videopätkiä, joissa sinällään kauniit japanittaret elehtivät kovin väkinäisesti kameran edessä. Tämä ei vastannut kovin monen käsitystä erotiikasta tuolloin, vielä harvemman nyt. Siksi olenkin alla käyttänyt perinteisen tähtiarvostelun sijaan vaivaannuttavuusasteikkoa. Se kertoo kätevästi, miten likainen olo pelin pelaamisesta tulee vuonna 2021.




JVC/Pack-In-Video, 1995

Joukon ainoa tuote, jota voi hyvällä omallatunnolla kutsua peliksi. Genkin kehittämään ajopeliin on ympätty mukaan ”kartturit” eli joukko kauniita naisia, jotka voi ottaa repsikan paikalle istumaan. Jos voittaa kisan, saa ihastella kartturiaan enemmänkin, jos taas ei, tyttö haukkuu kuskin ja poistuu kyydistä. Pelistä on myös PAL-versio nimeltä Highway 2000, jossa palkintovideot on korvattu staattisilla kuvilla satunnaisista bikinitytöistä.

Peli on autopeliksi muuten hyvin keskinkertainen, mutta huomattavan vaikea. Edes aiemmin autopelejä pelannut ei todennäköisesti onnistu voittamaan ensimmäistäkään kisaa kuin tuskallisen väännön jälkeen. Näin ainoiksi videopätkiksi jäävät ne, joissa eri tytöt nousevat pois autosta. Pelilevyn tiedostoja kaivelemallakaan sisällöstä ei paljastu mitään järin tuhmaa. Koska mitään ei näe, jää varsinainen vaivaantuminenkin vähäiseksi.





Societa daikanyama, 1998

Ohsama Game on kokoelma enemmän tai vähemmän sekavia minipelejä, joista osa on erittäin vaikeita, osa käytännössä täysin tuuriin perustuvia. Motivaationa pelaamiselle on valikoima tyttöjä, joista on mahdollista nähdä videoita menestymällä pelissä. Luonnollisestikaan alipelit eivät liity mitenkään varsinaiseen pelin sisältöön.

Pelin ikäraja Japanissa on 18, mutta vaatteet pysyvät päällä. Rohkeinta kuvamateriaalia edustavat videot uima-altaalta. Se onkin hyvä, sillä helpolla laskutoimituksella voi todeta, että Saori Nara, esiintyjistä nuorin, on ollut kuvauksissa 12-vuotias. Tämän tajuaminen nostaa vaivaannuttavuusastetta huomattavasti.





Sadasoft/CIA, 1997

Japanilaista tv-tuotantoa enemmän seurannutta tuskin edes yllättää, että Minihamepoliisit pyörivät siellä myöhäisillassa vuosikaudet. Liikennerikkomuksia ratkovat kaunottaret minihameissaan saivat Saturnille jopa oman lisenssipelinsä.

Pelin pääasiallinen sisältö on, yllätys yllätys, minipelejä. Tällä kertaa on nähty jopa sen verran vaivaa, että ne liittyvät jollain tapaa aiheeseen: pelaajan pitää muun muassa heiluttaa lowrider-autoa niin, että kyydissä istuvan minihamepoliisin pikkuhousut vilkkuvat. Tämä on jopa osittain ihan hassua. Vaivaannuttavuus nousee kuitenkin uudelle tasolle, kun päästään ”palkintovideoiden” pariin. Vaikka juuri mitään ei näytetä, noin 100 jenin budjetilla tehdyt videot onnistuvat esineellistämään kohteensa pelkiksi lihanpaloiksi, joilla on sukkahousut ja minihame. Epäilen ohjaajan olevan juuri se tyyppi, joka lähetti aina television tekstarichattiin pyyntöjä, että voisiko juontaja näyttää jalkapohjansa.





Societa, 1995

Tästä pelistä on kirjoitettu ja tehty videoita jo aiemmin ja se on saavuttanut melko kyseenalaisen maineen – kerrankin täysin aiheesta. Yakyuuken Specialiin nimittäin tiivistyy koko ysäri-Japanin setämäinen tirkistelykulttuuri.

Ideana on pelata eri naisia vastaan kivi-paperi-sakset-peliä. Ja siinä todellakin kaikki. Pelaajalla on viisi elämää, naisilla viisi riisuttavaa vaatetta. Kyseessä on täysin tuuriin perustuva tuotos, jota saa tahkota kymmeniä kertoja ennen ensimmäisenkään ihonkaistaleen vilahtamista. Kiihottumismielessä tätä ei siis kannata hankkia. Eroottista virettä ehkäisee tehokkaasti myös typerä tanssi, jonka vastustaja esittää ennen jokaista ”erää” kummallisen robottikoiran haukunnalta kuulostavan musiikin tahtiin.

Vastustaja voi hävitä kaikki vaatteensa, mutta ilmeisesti Segan moraalipoliisit ovat iskeneet alushousujen kohdalla, joten ne riisutaan kovin kainosti. Pelin luonteen vuoksi tosin harva pelaaja näkee koskaan tätä kohtausta. Niin, ja yksi vastustajista näyttää taas alaikäiseltä, mutta ilmeisesti ei onneksi ole sitä. Äärimmäistä cringeä kaikin puolin.


Jutussa mainittuja pelejä on käsitelty myös Pelataanpa-jaksoissa Erikoista erotiikkaa sekä Ohsama Game – tyttöjä, minipelejä, hämmennystä.

Julkaistu aiemmin Retro Rewindin numerossa 1/2018
Lisätietoa Retro Rewind -lehdestä: retrorewind.fi
Tilaa Retro Rewind osoitteesta tilaaskrolli.fi