V2.fi ennakoi: Marvel’s Guardians of the Galaxy
Miten hyvin leffamainen meininki toimii ilman leffojen näyttelijöitä tai kirjoittajia?
En varmasti ole ihan yksin jos sanon, että Marvelin mainiot Guardians of the Galaxy -elokuvat olivat minulle se ensimmäinen kosketuspinta koko pitkäaikaiseen sarjakuvasarjaan. Enkä varmasti ole yksin senkään kanssa, kun mainitsen, että elokuvat nousivat kertaiskusta suoraan sinne Marvel-ouvren kärkeen. Hyvät näyttelijänsuoritukset, runsas ja toimiva huumori ja menevä meininki olivat vähemmän yllättäen oikoteitä sydämeeni.
Mutta elokuvat ovat elokuvia. Sankariporukka on tietenkin seikkaillut myös sarjakuvissa, sekä kohtapuoliin myös pelissä. Mutta miten toimii Guardians of the Galaxyn meno, kun James Gunn ei ole käsikirjoittamassa, eikä elokuvista tuttuja ääniä tai kasvojakaan nähdä koko projektissa?
Pääsimme tutustumaan Square Enixin tulevaan Marvel’s Guardians of the Galaxy -peliin ja ottamaan selvää.
Testiversio sisälsi muutaman tunnin kaistaleen pelin alkutunneilta, mutta ei täysin alusta, joten edessä oli hyppy suoraan tuntemattomaan ilman mitään sen suurempia opetusosioita tai totuttelujaksoja. Lopulta tämä ei ollut kuitenkaan suunnaton ongelma, sillä jos on sattunut pelaamaan Square Enixin hieman kehnoa Marvel’s The Avengers -peliä, Guardians of the Galaxy tuntuu heti kovin tutulta.
Tarjolla on taas kolmannen personnan mätkyttelyä ja räiskintää, mutta nyt kiinteällä tiimillä. Avengersissa pelaajan mukana olevat Kostajat vaihtuivat tarinan tapahtumien mukaan, mutta nyt tietenkin koko Guardians-porukka on jatkuvasti taistelukentällä. Testiversiossa päästiin pelaamaan suoraan vain itsensä Star-Lordin, Peter Quillin, roolissa, mutta lopullisessa versiossa muitakin ryhmän jäseniä voi ainakin kustomoida monilla tavoilla, joskaan niiden suorasta ohjastamisesta en mene antamaan mitään takeita.
The Avengersin tavoin peli on jaettu selviin tehtäviin, joiden sisällä on toimintaa ja hidastempoisempaa kävelyä, ihmettelyä ja puzzlejen ratkontaa. Puzzlet ja kävelyosiot olivat ainakin testipätkässä todella yksinkertaisia ryhmän kävellessä rännimäisissä kentissä, jotka johtivat aina kohti seuraavaa tavoitetta. Välillä vastaan tulee toki pieniä sivuhaaroja, joista voi löytää kerättäviä asusteita tai valuuttaa, jolla sitten ostetaan uusia kykyjä ja bonuksia. Voi ei, tie eteenpäin on lukossa! Mitä nyt tehdään? No tietenkin osoitetaan kursorilla lukkoa ja komennetaan Rocket Raccoon tiirikoimaan se auki.
Mutta koska kyseessä on Guardians-peli, Star-Lordin ote ryhmästä ei ole mitenkään hirveän tiukka ja ennen kuin Rocket suostuu kuuntelemaan pelaajaa, käydään pieni keskustelu, jossa täytyy vakuuttaa Rocket siitä, että oven avaaminen on hyvä idea, eikä ryhmän suinkaan kannata kääntyä takaisin ja palata takaisin alukselle, kuten hän haluaisi. Pelaajan valinnat ja kommentit tuottavat tiimiltä myös Telltale-henkisiä reaktioita. Kun porukkani löysi oudon hylätystä avaruuspoliisien tukikohdasta radion, josta kuului kadonneiden poliisien keskustelua, muut Guardianit eivät olleet kovinkaan vaikuttuneita siitä, että päätin osallistua keskusteluun.
Tämä kaikki on ihan hauskaa, vaikkakaan ei mitenkään mullistavaa. Mutta ainakin nämä hiljaisemmat osiot tuntuvat Guardians of the Galaxy -elokuvilta, vaikka toki peliä varten tehdyt hahmomallit eivät näytä tippaakaan elokuvien näyttelijöiltä, eivätkä ääninäyttelijät myöskään kuulosta heiltä, vaikka yritystä kyllä selvästi on.
Mutta sitten alkaa taistelu.
Lukemattomat tiimipohjaiset toimintapelit kärsivät siitä samasta perusongelmasta: vihollisten tekoäly on sen verran surkea, että se ei juuri korvaansa lotkauta pelaajan tiimikavereille vaan kaikki keskittyvät jatkuvasti pelaajan kurittamiseen. Tämä oli pelin henki myös Guardians of the Galaxyssa, jossa parin tunnin testisession aikana tuli vastaan useita tilanteita, missä kirjaimellisesti koko vihollisporukka seisoi rivissä tykittämässä minua kohti samalla kun tiimikaverini huitoivat näitä tehottomasti selkään.
Taistelussakin on mukana hauskoja ideoita, kuten mahdollisuus komentaa tiimikavereita tekemään erikoishyökkäyksiä. Ohoo! Vihollisten pään yläpuolella roikkuu räjähtävä bensasäiliö! Nappia painamalla voidaan komentaa Rocket tai Gamora sniputtamaan se alas, jolloin viholliset ottavat hittiä. Samoin pelaajan erikoiskykynä on mahdollisuus kutsua koko porukka neljättä seinää rikkovaan neuvotteluhetkeen, jonka ajaksi viholliset jähmettyvät taustalle discovalojen sekaan. Sitten pitäisi reagoida muiden tiimiläisten kommentteihin ja huoliin omilla tsemppausviesteillään ja toivottavasti innostaa muu tiimi taistelemaan tehokkaammin.
Taistelu itsessään tuntui myös kovin tutulta The Avengers -veteraanin perspektiivistä (enkä vain tarkoita sen samalla tavalla ärsyttävää tekoälyä), sillä perushyökkäysten ohella Quillilla on pino erikoiskykyjä, joilla voi vaikka hypätä taivaalle lentorepun varaan antamaan kavereille tulitukea tai ylikellottaa aseensa tekemään hetkeksi reilusti ylimääräistä vahinkoa.
Ja tämä kaikki voisi tosiaan olla ihan kivaa, ellei pelaaminen olisi ainakin tällä hetkellä todella ärsyttävää puuhaa. Squaren edustajat eivät pystyneet ottamaan kantaa siihen, onko tekoäly vain vielä vaiheessa, vai tarkoituksella suunniteltu tällaiseksi, mutta testiversiossa taistelukohtaukset olivat jatkuvaa uudelleenyrittämistä kun pelaajan täytyi yksin taistella puolijoukkuetta vastaan muun tiimin joko maatessa kanveesissa tai tehdessä omiaan.
Odottelin ennakkoon Guardians of the Galaxy -peliä varovaisen positiivisissa tunnelmissa, sillä Telltalen oma Guardians of the Galaxy oli jo pari vuotta aiemmin todistanut, että kunhan koko porukka tajuaa esikuvana toimivien teosten hengen, paketti voi toimia ilman Chris Pratteja ja James Gunnejakin, jopa elokuvafanin perspektiivistä.
Niinpä ei ole mitään syytä sille, miksi myös Squaren näkemys samasta ideasta ei toimisi. Ja kuka tietää, se voi vielä toimiakin, mutta rehellisesti sanoen parin tunnin testailu nosti myös paljon huolia. Huumori ja tunnelma tuntuvat olevan ainakin aika lähellä toivottua tasoa (ja toimisivat varmasti vielä paremmin, jos äänet eivät pätkisi jatkuvasti, kuten testiversiossa teknisten ongelmien takia), mutta se pelattavuus…
Kuten saitin lukijat muistavat, löysin tiettyjä ongelmia siitä viime vuoden The Avengers -pelistä (arvostelu), joten kun myös Guardians of the Galaxy tuntuu olevan suunnittelultaan ja meiningiltään kovin lähellä pettymyksen aiheuttajaa, en ole ihan varma, miten hyvin tulen innostumaan lopullisesta tuotteesta. Ja kun The Avengersin pelaajalukuja katselee, en taida tämänkään mielipiteeni kanssa olla aivan yksin.
Mutta: ainakaan odotuksesta ei tule pitkää, sillä Guardians of the Galaxy ilmestyy suunnilleen kaikille mahdollisille pelikoneille lokakuun 26. päivänä.
Marvel’s Guardians of the Galaxy
Kehittäjä: Square Enix Montreal
Julkaisija: Square Enix
Alustat: PlayStation 4, PlayStation 5, Xbox One, Nintendo Switch, Xbox Series X | S, Microsoft Windows
Julkaisu: 26.10.2021
Lisätietoja: Kotisivut
Mutta elokuvat ovat elokuvia. Sankariporukka on tietenkin seikkaillut myös sarjakuvissa, sekä kohtapuoliin myös pelissä. Mutta miten toimii Guardians of the Galaxyn meno, kun James Gunn ei ole käsikirjoittamassa, eikä elokuvista tuttuja ääniä tai kasvojakaan nähdä koko projektissa?
Pääsimme tutustumaan Square Enixin tulevaan Marvel’s Guardians of the Galaxy -peliin ja ottamaan selvää.
Tuttua menoa
Testiversio sisälsi muutaman tunnin kaistaleen pelin alkutunneilta, mutta ei täysin alusta, joten edessä oli hyppy suoraan tuntemattomaan ilman mitään sen suurempia opetusosioita tai totuttelujaksoja. Lopulta tämä ei ollut kuitenkaan suunnaton ongelma, sillä jos on sattunut pelaamaan Square Enixin hieman kehnoa Marvel’s The Avengers -peliä, Guardians of the Galaxy tuntuu heti kovin tutulta.
Tarjolla on taas kolmannen personnan mätkyttelyä ja räiskintää, mutta nyt kiinteällä tiimillä. Avengersissa pelaajan mukana olevat Kostajat vaihtuivat tarinan tapahtumien mukaan, mutta nyt tietenkin koko Guardians-porukka on jatkuvasti taistelukentällä. Testiversiossa päästiin pelaamaan suoraan vain itsensä Star-Lordin, Peter Quillin, roolissa, mutta lopullisessa versiossa muitakin ryhmän jäseniä voi ainakin kustomoida monilla tavoilla, joskaan niiden suorasta ohjastamisesta en mene antamaan mitään takeita.
The Avengersin tavoin peli on jaettu selviin tehtäviin, joiden sisällä on toimintaa ja hidastempoisempaa kävelyä, ihmettelyä ja puzzlejen ratkontaa. Puzzlet ja kävelyosiot olivat ainakin testipätkässä todella yksinkertaisia ryhmän kävellessä rännimäisissä kentissä, jotka johtivat aina kohti seuraavaa tavoitetta. Välillä vastaan tulee toki pieniä sivuhaaroja, joista voi löytää kerättäviä asusteita tai valuuttaa, jolla sitten ostetaan uusia kykyjä ja bonuksia. Voi ei, tie eteenpäin on lukossa! Mitä nyt tehdään? No tietenkin osoitetaan kursorilla lukkoa ja komennetaan Rocket Raccoon tiirikoimaan se auki.
Mutta koska kyseessä on Guardians-peli, Star-Lordin ote ryhmästä ei ole mitenkään hirveän tiukka ja ennen kuin Rocket suostuu kuuntelemaan pelaajaa, käydään pieni keskustelu, jossa täytyy vakuuttaa Rocket siitä, että oven avaaminen on hyvä idea, eikä ryhmän suinkaan kannata kääntyä takaisin ja palata takaisin alukselle, kuten hän haluaisi. Pelaajan valinnat ja kommentit tuottavat tiimiltä myös Telltale-henkisiä reaktioita. Kun porukkani löysi oudon hylätystä avaruuspoliisien tukikohdasta radion, josta kuului kadonneiden poliisien keskustelua, muut Guardianit eivät olleet kovinkaan vaikuttuneita siitä, että päätin osallistua keskusteluun.
Tämä kaikki on ihan hauskaa, vaikkakaan ei mitenkään mullistavaa. Mutta ainakin nämä hiljaisemmat osiot tuntuvat Guardians of the Galaxy -elokuvilta, vaikka toki peliä varten tehdyt hahmomallit eivät näytä tippaakaan elokuvien näyttelijöiltä, eivätkä ääninäyttelijät myöskään kuulosta heiltä, vaikka yritystä kyllä selvästi on.
Mutta sitten alkaa taistelu.
On täällä muitakin
Lukemattomat tiimipohjaiset toimintapelit kärsivät siitä samasta perusongelmasta: vihollisten tekoäly on sen verran surkea, että se ei juuri korvaansa lotkauta pelaajan tiimikavereille vaan kaikki keskittyvät jatkuvasti pelaajan kurittamiseen. Tämä oli pelin henki myös Guardians of the Galaxyssa, jossa parin tunnin testisession aikana tuli vastaan useita tilanteita, missä kirjaimellisesti koko vihollisporukka seisoi rivissä tykittämässä minua kohti samalla kun tiimikaverini huitoivat näitä tehottomasti selkään.
Taistelussakin on mukana hauskoja ideoita, kuten mahdollisuus komentaa tiimikavereita tekemään erikoishyökkäyksiä. Ohoo! Vihollisten pään yläpuolella roikkuu räjähtävä bensasäiliö! Nappia painamalla voidaan komentaa Rocket tai Gamora sniputtamaan se alas, jolloin viholliset ottavat hittiä. Samoin pelaajan erikoiskykynä on mahdollisuus kutsua koko porukka neljättä seinää rikkovaan neuvotteluhetkeen, jonka ajaksi viholliset jähmettyvät taustalle discovalojen sekaan. Sitten pitäisi reagoida muiden tiimiläisten kommentteihin ja huoliin omilla tsemppausviesteillään ja toivottavasti innostaa muu tiimi taistelemaan tehokkaammin.
Taistelu itsessään tuntui myös kovin tutulta The Avengers -veteraanin perspektiivistä (enkä vain tarkoita sen samalla tavalla ärsyttävää tekoälyä), sillä perushyökkäysten ohella Quillilla on pino erikoiskykyjä, joilla voi vaikka hypätä taivaalle lentorepun varaan antamaan kavereille tulitukea tai ylikellottaa aseensa tekemään hetkeksi reilusti ylimääräistä vahinkoa.
Ja tämä kaikki voisi tosiaan olla ihan kivaa, ellei pelaaminen olisi ainakin tällä hetkellä todella ärsyttävää puuhaa. Squaren edustajat eivät pystyneet ottamaan kantaa siihen, onko tekoäly vain vielä vaiheessa, vai tarkoituksella suunniteltu tällaiseksi, mutta testiversiossa taistelukohtaukset olivat jatkuvaa uudelleenyrittämistä kun pelaajan täytyi yksin taistella puolijoukkuetta vastaan muun tiimin joko maatessa kanveesissa tai tehdessä omiaan.
Odotus ei ole pitkä, mutta sitäkin ristiriitaisempi
Odottelin ennakkoon Guardians of the Galaxy -peliä varovaisen positiivisissa tunnelmissa, sillä Telltalen oma Guardians of the Galaxy oli jo pari vuotta aiemmin todistanut, että kunhan koko porukka tajuaa esikuvana toimivien teosten hengen, paketti voi toimia ilman Chris Pratteja ja James Gunnejakin, jopa elokuvafanin perspektiivistä.
Niinpä ei ole mitään syytä sille, miksi myös Squaren näkemys samasta ideasta ei toimisi. Ja kuka tietää, se voi vielä toimiakin, mutta rehellisesti sanoen parin tunnin testailu nosti myös paljon huolia. Huumori ja tunnelma tuntuvat olevan ainakin aika lähellä toivottua tasoa (ja toimisivat varmasti vielä paremmin, jos äänet eivät pätkisi jatkuvasti, kuten testiversiossa teknisten ongelmien takia), mutta se pelattavuus…
Kuten saitin lukijat muistavat, löysin tiettyjä ongelmia siitä viime vuoden The Avengers -pelistä (arvostelu), joten kun myös Guardians of the Galaxy tuntuu olevan suunnittelultaan ja meiningiltään kovin lähellä pettymyksen aiheuttajaa, en ole ihan varma, miten hyvin tulen innostumaan lopullisesta tuotteesta. Ja kun The Avengersin pelaajalukuja katselee, en taida tämänkään mielipiteeni kanssa olla aivan yksin.
Mutta: ainakaan odotuksesta ei tule pitkää, sillä Guardians of the Galaxy ilmestyy suunnilleen kaikille mahdollisille pelikoneille lokakuun 26. päivänä.
Marvel’s Guardians of the Galaxy
Kehittäjä: Square Enix Montreal
Julkaisija: Square Enix
Alustat: PlayStation 4, PlayStation 5, Xbox One, Nintendo Switch, Xbox Series X | S, Microsoft Windows
Julkaisu: 26.10.2021
Lisätietoja: Kotisivut
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti