Suomalaisten suosituimpia keräilykohteita ovat varmasti Nintendon NES ja Commodore 64, mutta maailman eri kolkilla on julkaistu monenmoisia laitteita, joista monella ei ole aavistustakaan. Manu kaiveli komeroitaan ja tällä kertaa sieltä löytyi kummallisuuksia niin kotimaasta kuin kaukomailtakin.



MSX-tietokonestandardi oli varsin suosittu Suomessakin, erityisesti Spectravideon, Philipsin ja Sonyn laitteet. Pelikonsolipuolelle standardissa eksyttiin Etelä-Koreassa, jossa Daewoo valmisti useita erilaisia malleja Zemmix-nimistä, MSX-yhteensopivaa pelikonsolia. Kyseessä oli siis samankaltainen idea kuin Commodore 64 GS tai Atari XEGS – tietokone myytiin pelikonsolina ilman näppäimistöä. Etelä-Koreassa oli tuolloin, vuosina 1985–1995, myös monia pelijulkaisijoita jotka tekivät konsolille pelejä.

Omasta kokoelmastani löytyy malli CPC-51R, joka tunnetaan myös nimellä Zemmix V. Se on MSX 1 -yhteensopiva virtaviivainen laite, jonka design voisi olla hyvinkin scifi-elokuvasta. R tarkoittaa punaista väritystä, sillä jotakuinkin kaikkia Zemmix-malleja tehtiin monella eri väriyhdistelmällä. Parempi malli CPC-61 (eli Zemmix Super V) oli yhteensopiva MSX 2 -standardin kanssa, eivätkä korealaiset luovuttaneet vielä senkään jälkeen. Viimeiseksi Zemmix-malliksi jäi takaspoilerilla varustettua hopeista lentävää lautasta muistuttava CPG-120, eli Zemmix Turbo, joka edusti MSX 2+ -standardia. Vielä kummallisempi laite on Daewoo KOBO. Se oli lapsille suunnattu, opetusohjelmilla ja erikoisohjaimella varustettu MSX 2.

Zemmixien kanssa pystyy käyttämään ainoastaan pelimoduuleita, mutta sekä Japanin, Euroopan että Korean julkaisut kelpaavat. Zemmixille julkaisseita korealaisia pelifirmoja/piraattijulkaisijoita olivat muun muassa Clover, Prosoft, Topia ja Zemina. Levyasemaa laite ei tunnista, vaikka sen samaan moduuliporttiin pystyykin kytkemään, mutta joissakin malleissa oli bonuksena näppäimistöliitin. Muutama vuosi sitten Zemmix-nimi herätettiin yllättäen eloon, kun retronälkäisille valmistettiin muutama pieni ja kallis erä Zemmix Neo -konsolia. Uusiokonsolit perustuivat One Chip MSX -piiriin.

Manu-muisto: Uutisryhmän kautta kimppatilauksena vuosituhannen vaiheessa hankittu laite jäi Etelä-Korean tulliin pitkäksi aikaa, koska paketin päällä lukenut MSX aiheutti sekaannuksen ilmeisesti MS-X-ohjuksen osiin.



Salora Manager oli Salossa toimineelle elektroniikkayritykselle tehty oma versio hongkongilaisesta VTech Laser 2001 -kotitietokoneesta. Sitä kaupattiin Suomessa koteihin niin sanotun mikrokuumeen aikaan 1980-luvun alkupuolella. Samoilla sisuksilla on tehty muun muassa Creativision-pelikonsoli.

Jo aivan keräilypäiviemme alkuaikoina kuulimme huhuja laitteesta, jolla sai pelattua Managerilla ”paremman näköisiä pelejä”. Sellaista ei ollut virallisesti missään, mutta vähitellen vihjeitä alkoi kertyä: Managerin manuaalissa mainitaan Atari sekä CBS, ja lisäksi siinä on kuva salaperäisestä laitteesta, jossa oli pari numeronäppäimistöä ja paikka pelimoduulille. VTechin Laser 2001:tä markkinoitiin joissain yhteyksissä myös Atari-yhteensopivana ja Creativisioniin liittyen netistä löytyi huhuja sekä prototyyppikuva Colecovision-laajennuksesta.

Sitten sellainen löytyi. Keräilijätuttavamme löysi yhden muistaakseni kirpputorilta, lahjoitti sen meille tutkittavaksi ja kymmenen vuotta myöhemmin löysimme vielä itse toisen – myyntipaketissaan, ohjeineen päivineen. Laite kytketään kiinni Saloran takaa löytyvään laajennusporttiin ja sillä pystyy kuin pystyykin pelaamaan Colecovisionin pelejä Saloran kautta. Käytännössä kotitietokone toimii vain kuvan ja äänen välittäjänä televisioon. Hienointa on, että laajennusyksikkökin on väritetty Salora Managerin koteloon sointuvaksi.

Taustat Laajennusyksikön olemassaololle ovat hieman hämärän peitossa, sillä keskustellessamme asiasta vanhojen saloralaisten kanssa ei juuri kellään tuntunut olevan varmaa tietoa. Ehkä joku Saloralla tilasi niitä koe-erän, ehkä VTech lähetti sellaisen Suomeen kysymättä. Ehkä ne olivat myynnissä Salon elektroniikkaliikkeessä jonkin aikaa, ehkä ne vain lahjoitettiin halukkaille. Joka tapauksessa laitteen valmistus ja paketointi hoidettiin kokonaan Hongkongissa, ilman suomalaisten osallisuutta.

Vaikka ohjekirjan kuvitus muuta väittää, Atari-pelejä Laajennusyksiköllä ei pysty pelaamaan. Liitintä, johon Colecon valmistama Atari-adapteri liitettäisiin, ei ole millään tavalla yhdistetty sen piirilevyyn. Muutenkin meille päätyneet laitteet ovat mitä ilmeisimmin käsin koottuja, eivät sarjatuotantoa.

Manu-muisto: Täydellisessä laatikossaan oleva yksilön ostin osana isompaa Salora-kasaa, josta mielestäni maksoin enemmän kuin olisin halunnut. Noutamani muovipussit lojuivatkin pari päivää autoni tavaratilassa, kunnes ne sieltä purin ja huomasin, mitä olin löytänyt: toisen tiedossa olevista Managerin laajennusyksiköistä, jotakuinkin uuden veroisena! (Toim.huom. nykyään tiedossamme on viitisen laitetta, mutta edelleen vain yksi laatikossaan.)

Kuvat: Manu Pärssinen

Julkaistu aiemmin Retro Rewindin numerossa 1/2018
Lisätietoa Retro Rewind -lehdestä: retrorewind.fi
Tilaa Retro Rewind osoitteesta tilaaskrolli.fi