Razerin syksyn 2020 näppäimistöjulkistus saapui pitkän odotuksen kautta vihdoin V2.fi:nkin toimitukseen saakka. Alati uudistuva sarja on ennen nojannut johdollisiin malleihin, mutta uusin näppis ottaa hyppäyksen langattoman liitettävyyden maailmaan. Razer BlackWidow V3 Pro:n mukana tulee Razerin oma Hyperspeed Wireless -dongle, mutta näppäimistöön voi lisäksi yhdistää kolme eri Bluetooth-paria sekä käyttää USB-C-johtoa (lataus/yhdistäminen).


V3 Pro on aika samankaltainen verrattuna edeltäneeseen BlackWidow Elite -malliin. Rungon muotoilu on lähes sama, pieniä eroavaisuuksia lukuun ottamatta. Mediapainikkeet ja äänenvoimakkuuden rulla ovat samanmuotoiset ja toiminnaltaan vastaavat, responsiiviset ja mukavasti naksahtelevat. Rulla tosin tuntuu mahdollisesti hieman löysemmältä, sillä sivuttaista vaappumista tuntui aina nappulaa pyöritellessä. Toinen, vielä merkittävämmin tuntuva sivuttaisliike tulee käytännössä kaikista varsinaisista näppäimistä. Razer Green -kytkimiä halaavat tällä kertaa läpikuultavasta muovista valmistetut seinämät, jotka jostain syystä antavat kytkimen ja sen mukana myös näppäinhatun heijata enemmän puolelta toiselle. Liikkeen määrä ei tunnu haittaavan pelatessa, mutta kirjoittaessa se on epämukavaa. Elite-mallin tapaan erillisiä makronäppäimiä ei ole sisällytetty, mutta lähes kaikki painikkeet ovat uudelleen ohjelmoitavissa ja käytettävissä kätevästi funktionäppäimen kautta.

Kuten Elitessakin, kytkimet istuvat alumiinisen rungon päällä. Vaikka pölyjen ja roskien pyyhkiminen ja pois puhaltelu onkin helpompaa, aiheutuu muotoilusta myös paljon melua. Green -kytkimet ovat muutenkin sitä äänekkäämpää sorttia, mutta yhdistettynä metalliseen, resonaatioherkkään alustaan kopina ja kilahtelu on kovaa.


Näppäinhatut on valmistettu tuplasti valetusta ABS-muovista, jonka teksturointi tuntuu mukavalta sormien alla. Mukavuutta lisää myös mukana tuleva pehmustettu rannetuki, jonka päällinen on tekonahkaa. Oli yllätys ja myös pettymys, ettei rannetuki kiinnittynytkään näppäimistön etureunaan enää magneeteilla, vaan nojaa sen sijaan kulmassa muotoiltuun laitaan nähden. Siinä kohtaa kun kätensä laskee tuelle, ei se enää liiku juurikaan, mutta jos näppäimistöä siirtää vähääkään, täytyy tuki asetella uusiksi sopivalle kohdalle.

Muita liitäntöjä USB-C-portin lisäksi näppäimistössä ei ole, mikä käy toki järkeen. Virta- ja yhteyden valinnan liukupainike on sijoiteltu siististi vasempaan päätyyn, kun taas donglen kuljetuspaikka on pieni lokero näppäimistön alapuolella. Näppäimistö tuntuu tukevalta ja painavalta käytössä, eikä se pääse luistelemaan karkuun helposti.

Hyperspeed Wireless olikin tullut tutuksi jo parin muun arvostelulaitteen kautta, mutta sen käyttö näppäimistön liittämiseen mietitytti ennakkoon. Huolet nopeudesta osoittautuivat kuitenkin aivan turhiksi, sillä nopeusero mihin tahansa muuhun USB-näppäimistöön on käytännössä olematon, eikä se muodostunut siis millään tavalla ongelmaksi edes pelikäytön kannalta. Se, mikä taas aiheutti ongelmia ja turhaa vaivaa, oli Synapse 3 -ohjelmiston nikottelu. Koneen käyttäminen lepotilassa, näppäimistön sammuttaminen, liitäntätavan vaihtaminen, lataaminen ja joskus myös tuntemattomat syyt saivat Synapsen kadottamaan näppäimistön laitelistastaan. Kun tämä tapahtui, saattoivat kadota myös itse määrittelemäni asetukset, kokonaiset asetusprofiilit tai laiteyhteys. Toisinaan, yhtäkkiä usean tunnin käytön jälkeen koko laite sekosi välkytellen eri asetus- ja RGB-valoprofiilien välillä niin, että syöttö toimi pitkällä viiveellä luoden myös haamupainalluksia. Nämä ongelmat toistuivat niin monta kertaa, että langattoman yhteyden käyttö tuntui vaivalloiselta iloisen huolettomuuden sijaan. Lisäksi on huomattava, että jos kustomoituja RGB-profiileja haluaa käyttää vaihdettaessa näppäimistöä tietokoneesta toiseen, pitää myös toisen koneen sisältää Synapse 3, jotta haluamansa profiilin voi ottaa käyttöön.


Akunkesto riippuu paljon Razer Chroma -efekteistä ja valaisun voimakkuudesta. Kirkkaat valot syövät akun rivakasti, mutta maltillisempi ulkonäkö voi antaa useammankin päivän välin latauksille. RGB-esteetikotkin saavat vähemmästä valosta enemmän irti, kun kytkimet päästävät osan valosta vuotamaan paremmin ulos näppäinten ympärille. Lataaminen on kohtuullisen nopeaa mukana tulevaa johtoa käyttäen. Johto on päällystetty punoksella ja jäykän oloinen, mutta koska se on tarkoitettu lähinnä laitteen lataamiseen silloin tällöin, ei kankeus oikeastaan haittaa.

Liitettävyys on yleisesti hyvin toimiva ominaisuus, jos unohdetaan ohjelmisto-ongelmat. Näppäimistö siirtyy tilasta toiseen todella nopeasti ja kolmen eri bluetooth-parin välillä pyörittelykin onnistuu pikanäppäinten kautta kätevästi. 2,4 GHz langattoman yhteyden mokkula kertoo laitteen mallin muiden valmistajan vastaavien donglejen tavoin, mikä helpottaa eri laitteiden erottuvuutta toisistaan. Näppäimistön mattamusta ulkoasu on tyylikäs ja hillitty ja sopii vähemmänkin räikeään kotitoimistoon tai pelihuoneeseen. Laitteen etupuolella oleva Razerin valaistu logo on piilotettu teksturoidun muovi-ikkunan taakse, mikä tekee siitä omituisen suttuisen näköisen. Ehkä siis jotain pientä ja outoa, mitä en odottanut tämänhintaisen näppäimistön ulkonäöltä.

Toinen erikoinen suunnitteluvalinta ovat mielestäni kytkimet. Viitaten taas hintalappuun, tuntuu erikoiselta, ettei tähän malliin sisällytetty uudempia optis-mekaanisia kytkimiä vaan vanhemman tyyppiset vihreät tai vaihtoehtoisesti keltaiset mekaaniset kytkimet. Myös ABS-muovisten näppäinhattujen käyttö PBT:n sijaan on mielenkiintoista, sillä valmistajan uudemmat mallit ovat käyttäneet jälkimmäistä muovityyppiä. Onko syy langattomuuden valmistuskustannuksissa vai tulevien laitemallien markkinointikikkailussa, mene ja tiedä. BlackWidow V3 Pro on tuotteena kuitenkin miellyttävä monipuolisessa arkisessa käytössä, jos ohjelmisto-ongelmat eivät satu tulemaan väliin.



Razer BlackWidow V3 Pro
Hintaluokka: 250 €
Lisätietoa: Razer