Tuorein sisältö

V2.fi pelasi: MindSeize (Switch)

Anne Kukkura

26.12.2020 klo 15.00 | Luettu: 2242 kertaa | Teksti: Anne Kukkura

Mielenanastajien jäljillä
Kuopiolaisen Kamina Dimensionin MindSeize sai Steam-julkaisunsa jo alkuvuoden puolella, mutta peli saapui syksyllä myös Nintendo Switch -pelaajien saataville. MindSeize edustaa sivusta kuvattua metroidvania-lajityypin scifi-toimintaa, jossa yhdistyvät esikuville uskollinen tyyli ja modernimmat päivitysmekaniikat.


Päähenkilö, yksityisetsivä M.C. Fox paiskautuu toiminnan keskiöön, kun hämärä Ascended-rikollisryhmittymä sieppaa tämän tyttären mielen. Fox yrittää pysäyttää heidät, mutta menettää rytäkässä kykynsä kävellä. Murtunut isä saa mahdollisuuden vaikuttaa tapahtumiin, kun hän saa käyttöönsä mieli-istukkeella toimivan MAG:ksi kutsutun robottikehon sekä sen rakentaneen tiimin. Kehon uskomattoman fysiikan avulla Fox matkaa neljän erilaisen planeettaympäristön läpi yrittäen päästä takaisin Ascendedin jäljille.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita


Pelissä eteneminen vaatii jatkuvia päivityksiä ja parannuksia varusteisiin. Puoteja ja ostostelumahdollisuuksia tarjoutuu eteen aina uusien alueiden löytyessä ja valuuttana toimivat vihollisten kuollessaan pudottamat krediitit. 2D-kartat ovat mukavan laajoja ja ne on tehty tutkittavaksi siten, etteivät kaikki alueet ole saavutettavissa ilman asianmukaisia päivityksiä esimerkiksi hyppyihin ja eteenpäin syöksymiseen. Mukavaa on se, että vastoin odotuksiani tehtäviä ja asioita voi suorittaa myös omassa tahdissaan, mikä lisää kontrollin tunnetta. Aseina toimivat niin ikään muokattavat ja vaihdettavat miekka ja kivääri, joita käytetään tilanteesta riippuen sen mukaan, mitä vihollisten heikkoudet ovat. Mukana kulkee myös lojaali pieni drooni, joka auttaa erilaisten tehtävien ja vihollisten kanssa. Pikkupörriäiselle voi halutessaan ostaa hienoja skinejä, jos sellainen uppoaa.


MindSeizen maailma on häikäilemätön, nopeatempoinen ja täynnä vaaroja. Selkäänsä voi saada helpoimmallakin vaikeustasolla. Etenkin pomotappeluissa vaaditaan hyviä refleksejä ja ainakin omalla kohdallani myös useita yrityskertoja niiden läpäisemiseen, joten tekemisen määrään ja etenemisen rytmiin on panostettu. Itseään voi haaverin tullen parantaa nanoboteilla, joita pystyy kantamaan vain rajatun määrän mukanaan ja joiden ostaminen on yhdistetty tallennus- ja pikamatkustuspaikkojen kanssa samoihin pisteisiin. Lisäpotkua ja parannusvoimaa ostetaan samoilla krediiteillä kuin MAG-päivityksiäkin. Tämä on mielestäni huono systeemi, sillä parannus ei ole halpaa ja krediittien kerryttäminen varusteiden varalle keskeytyy aina, kun joutuu pysähtymään elinvoimaostoksilla. Grindaamista jaksaa aina kunkin pelin kohdalla vain tietyn ajan, eikä tämän mekanismin kohdalla kärsivällisyyteni venynyt hiljaisesti kovin kauaa.

Piirun verran nätimpää pikseliä


Eri alueet ovat leimallisesti erinäköisiä omine eliölajeineen ja maisemineen. 16-bittishenkisen kenttägrafiikan yksityiskohtiin on kiinnitetty paljon huomiota, mikä näkyy kauniissa väreissä ja taustojen erilaisissa tasoissa. Pikselihahmot ja erityisesti MAG näyttävät hienoilta ja keskimäärin myös sujuvasti animoiduilta, vaikka pientä laatuvaihtelua mukana onkin. Välilllä joillakin alueilla pelaajahahmoa on vaikeampi erottaa taustagrafiikoista, mutta suurimman osan aikaa ongelmaa ei ole. Pidin siitä, miltä erityisesti aseiden efektit näyttävät ja kuulostavat, sillä niistä saatava henkinen tyydytys toimii.


Toiminnan ja nätin pikseligrafiikan yhdistelmä on aina herkullinen, mutta tarinankerrontaan keskittyvät sarjakuvamaiset välikuvitukset eivät valitettavasti kuroudu tyylillisesti samaan nippuun. Tarina on itsessäänkin hahmoineen kaikkineen riskitön ja geneerinen ja siksi harmittaakin, ettei kuvituksen dynamiikalla lähdetä paikkaamaan tätä mielikuvaa mitenkään. Kerronta on hukkua metroidvania-mättämisen väleihin hailakkana varjona siitä, mitä se olisi voinut ehkä enemmällä työstämisellä olla. Erottuminen genressä ei ole helppoa, joten lisäpanostuksesta olisi ollut siinäkin mielessä hyötyä. Toinen asia, joka tökki enemmänkin, on UI:n pienuus ja vaikea luettavuus etenkin Switchin portable-moodissa. Jos ylälaidan merkinnät olisivat olleet vähääkään suuremmat, luettavuus olisi ollut parempi.

Kontrollit ovat miellyttävät, mutta havaitsin niissä pientä vikaa silloin tällöin. Toisinaan ympäristö ei toiminut yhteen täydellisesti hahmon toimintojen kanssa, vaan esimerkiksi hyppyjä ja muita liikkeitä vaikkapa kiivetessä täytyi yrittää uudestaan, kunnes ne toimivat odotetusti. Kentissä remuaminen ja tutkiminen on siitäkin huolimatta hauskaa ja hyvin toteutettua toimintaa, jossa klassinen fiilis on läsnä. Ilmeisesti alkuperäisen Steam-julkaisun aikaan kaikennäköisiä ongelmia ilmaantui enemmänkin, mutta kehittäjä on myös saanut kehuja toimittamiensa korjauspäivityksien määrästä. Switch-julkaisussa näitä vikoja olikin saatu jo paljon karsittua pois, mikä on ilahduttavaa siinäkin mielessä, että Kamina Dimension vaikuttaa seisovan projektinsa takana jatkossakin.

Lyhyesti: Vaikka MindSeize ei johda tarinan vahvuudessa, on isojen karttojen tutkiminen ja erilaisten vihollisten lahtaaminen henkisesti tyydyttävää ja kovin hauskaa.



Hyvää
  • Suuret tutkittavat alueet
  • Kaunis pikseligrafiikka
  • Hyvää räiskintää
Huonoa
  • Tarina jää laimeaksi
  • Bugit
  • Toisinaan tarvittava grindaaminen

V2.fi | Anne Kukkura
< V2.fi pelasi Star Re... V2.fi pelasi: Drake ... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova