Aquanox Deep Descent oli V2.fi:ssä ennakoitavana jonkin aikaa sitten. Lokakuussa syvänmeren sukellusvenetaisteluun keskittyvä peli julkaistiin kokonaisena ja valmiina moninpeleineen kaikkineen. Kickstarteristakin vauhtia ottaneen, pitkään kestäneen projektin valmistuminen samaan syksyyn tuli yllätyksenä, sillä totta puhuen odotin homman venyvän vielä pitkälle ensi vuoteen. Mitä siis Digital Arrow’n tiimi on saanut julkaisuun mennessä aikaiseksi?



Pieni kertaus lähtöasetelmasta, jos ennakkojuttu jäi lukematta: Ihmiskunta on muuttanut merten syvyyksiin selviytymään ja taistelemaan keskenään elintilasta, kun ilmastonmuutos ja ydintalvi ovat pilanneet elinolosuhteet pinnan yläpuolella. Joukko urhoollisia pilotteja johtaa kartoitus- ja valloitustehtäviä, joissa onnistumista pyrkivät estämään niin muut ihmiset kuin erilaiset ympäristön vaaratkin.


Merissä on kerättäviä resursseja, joista osan, kuten suojakilvet, voi käyttää hangaarien ulkopuolella seikkaillessaan. Loput ovat rakentelu- ja kauppatavaraa, joista väsätään esimerkiksi asepäivityksiä ja ammuksia. Taistelusukellusveneitä avautuu käytettäväksi lisää pelin edetessä ja niille voi kullekin tehdä omat päivityksensä. Tarinatilan alussa päivitysten ja alusten saatavuus on verkkainen kiihtyen sitten loppua kohti, mikä johtaa melkoisen epätasaiseen kokemukseen. Määrä on hyvä, mutta jaottelu on suhteessa kampanjan mittaan outo.


Tarinaa kuljetetaan roolipelillisillä dialogilla ja tehtävillä, jotka tosin enimmäkseen keskittyvät saattamiseen ja suoraan “mene paikkaan X ja ammu kaikki”-asetelmaan. Näissä ei sinänsä itsessään ole mitään vikaa, mutta touhu menee niin vahvasti samojen tekemisten toistamiseen, että pelin mielekkyyttä voi olla vaikeaa löytää enää muutaman kovin samanlaisen tehtävän jälkeen. Pieniä sivutehtäviä on tarjolla hyvin, jos resurssien puute vaivaa tai tarvitsee taukoa päätehtävistä.



Peli näyttää ja toimii samalta kuin ennakkoversiossakin: Grafiikka näyttää ikääntyneeltä, mutta kentät ja maailma on toteutettu tunnelmallisesti siitä huolimatta. Alueet ovat nättejä, vaikka vaihtelua ei erityisesti olekaan. Meri ei kutsu tutkimaan kovin laajasti reittien ulkopuolelta, vaan pelaajan huomio ohjataan selvästi niille reiteille, missä on tehtävän kannalta hyödyllisintä olla tai mihin on ripoteltu vaikkapa romumetallia kerättäväksi.

Ennakkojutussa mainitsemaani kliseiset hahmot tuntuivat lopulta kiusallisemmilta kuin ennen, samoin ääninäyttely. Ääninäyttelyyn on panostettu ja keskimäärin se on melko hyvää, mutta heikompiakin suorituksia mahtuu mukaan. 2D-hahmotaide näyttää kuitenkin oikein sievältä ja sopii tunnelmaltaan kokonaisuuteen saumattomasti.


Liikkuminen tapahtuu fysiikkansa puolesta enimmäkseen uskottavasti, paitsi silloin, kun käytössä on eräänlainen boostihyppy, joka hävittää veden vastuksen ja on piittaamaton ympäristön ehdoista. Muuten liikkuminen keskittyy paikasta toiseen liikkumiseen taisteluiden välillä, joissa taas jäädään enimmäkseen paikalleen, mielellään suojan taa ammuskelemaan. Alusta voi tietysti ohjailla, mutta väistely ei oikeastaan tunnu osalta taistelumekaniikkaa. Väistöliikkeet tuntuvat usein tehottomilta, minkä huomaa etenkin niissä taisteluissa joissa todella aggressiivisia vihollisia on runsaasti. Lisäksi ammuskelun lomassa täytyy varoa myös ympäristöä, kuten vihreänhohtoisia planktonalueita, joihin saa rikottua moottorinsa alta aikayksikön. Ampuminen ja osuminen tuntuvat edelleen haastavalta vaikka harjoittelu auttaakin, mutta mukavuusalueelleni en eri aseilla, aluksilla tai taktiikoilla varsinaisesti päässyt.


Automaattinen tallennus jättää sen verran väliä edelliseen pisteeseen, että manuaalitallennuspaikkojen käyttö tulee usein tarpeeseen. Tällöin jää enemmän mahdollisuuksia miettiä lähestymistapaansa ja liikkumistaan, jos yhteenoton tietää odottavan seuraavan nurkan takana. Plussaa tulee siis mahdollisuudesta rytmittää omaa pelaamistaan hiukan, kuten myös hyvistä ja kyllin yksinkertaisista kontrolleista sekä selkeästä UI:sta. Sukellusaluksen näyttöruutuja on helppo lukea ja tähtäimen molemmin puolin näkyvät HP- ja suojakilpi-ilmaisimet ovat näkyvissä, mutta ilman, että ne peittäisivät mitenkään liiaksi ruutua.



Moninpelikampanjaa en päässyt valitettavasti edes kokeilemaan, sillä sitä ei vaikuta pelaavan juuri kukaan. Joukkue-PVP:tä ei ole pelissä mukana ainakaan vielä tässä vaiheessa. Yksin kaikkia muita vastaan- tila eli dogfight on pelattavissa nyt, mutta siihenkään en saanut lainkaan muita ihmispelaajia. Bottien kanssa veivaaminen on puuduttavan tylsää, sillä niiden vaikeustaso on korkeahko ja ne toimivat aina samalla tavoin taisteluissa.


Pelin optimointi tuntui vajaalta jo ennakkoversion aikana. Suuremmalla resoluutiolla pelaaminen aiheutti niin jyrkän nousun näytönohjaimen lämmöissä, että päädyin pelaamaan 1920 x 1080 pikselin voimalla. Grafiikka-asetukset piti myös säätää mediumille parhaan suorituskyky-melutaso-suhteen saavuttamiseksi, mikä on tämän kaltaisten indiepelien kanssa harvinaista omalla kokoonpanollani. Ongelma oli ilmeisesti sen verran tunnettu, että kehittäjät ovat kyllä julkaisseet suorituskykyongelmia korjaavan päivityksen, mutta tästä ei ollut itselleni mitään hyötyä. Liekö tämä siis syynä sille, ettei VR-tukea ole vielä julkaistu? Vaikea sanoa.

AquaNoxin ja Archimedean Dynastyn perintö näkyy ja tuntuu Aquanox Deep Descentissä. Pidän siitä, että esikuvien vaikutus on taustalla ja suuntaviivat selkeät, mutta se, että peli tuntuu jo uutena vanhentuneelta ja toteutukseltaan kömpelöltä, antaa kuvan suunnittelun viimeistelemättömyydestä. Toivon suuresti, ettei peliä jätetä oman onnensa nojaan tässä vaiheessa, vaan että sitä osattaisiin nostattaa pinnalle (heh) oikeanlaisilla päivityksillä ja vaikkapa lisäsisällöllä, jotka voisivat kiinnostaa pelaajia.

Lyhyesti: Meriammuskelu syvyyksissä on tunnelmallinen, mutta jää laihan oloiseksi sisältönsä puolesta.

Testattu versio: PC (Steam)
Kone: CPU: Ryzen 7 2700x 4.2 GHz
RAM: G.Skill Trident Z 32Gb 3200 MHz
MSI X470 Gaming Pro Carbon
Asus GeForce GTX 1080 STRIX 8GB
(Grafiikka-asetukset kuvakaappauksissa “medium”)



Hyvää

• Merenalainen fiilis
• Kontrollit ja UI
• Fiksut tallennusmahdollisuudet

Huonoa

• Tarinan kliseet
• Vähäiset pelaajamäärät moninpeleissä
• Suoraviivainen toisto