V2.fi pelasi: Total War: Three Kingdoms - The Furious Wild (PC)
Naimanien naimakaupat
Puolitoista vuotta ja useampi DLC myöhemmin olin valmis jättämään Kiinan kolme kuningaskuntaa lopullisesti taakseni. Vastikään ilmestynyt Total War: Troy tyydytti strategianälkäni tältä vuodelta, eikä uutta pelattavaa siintänyt lähitulevaisuudesta. Mutta sitten kävikin, kuten viime lisäosan ilmestyessä: juuri kun luulit päässeesi pois, ne repivät sinut takaisin. Tässä tapauksessa ne ovat koulutettuja tiikereitä, ja ne myös todella repivät sinut.
Arvostelussa on siis Total War -strategiapelisarjan Three Kingdomsin (arvio) uusi lisäsisältö, The Furious Wild. Three Kingdoms kertoi Kolmen kuningaskunnan kertomuksen, eli romantisoidun version 200-luvun Kiinasta. 1300-luvulla kirjoitettu teos kertoo rikki repeytyvästä maasta, jonka lukuisat kuppikunnat kamppailevat vallasta. Uusi The Furious Wild -lisäosa kasvattaa kuppikuntien kokoa entisestään.
Eteläisen Kiinan viidakoissa kuhisee. Nanmanit ovat Etelä- ja Lounais-Kiinassa elänyt alkuperäiskansa, jonka hajanaiset heimot toimivat alkupisteenä The Furious Wildille. Yhden päällikön täytyy yhdistää heimot, että etelällä olisi mahdollisuus selvitä sisällisodan myllerryksessä. Vaikka pelattavia heimoja on neljä, pääosaan nousevat selvästi Kolmen kuningaskunnan kertomuksessakin kuvaillut Meng Huo ja Lady Zhurong. Meng Huo on kunnianhimoinen johtaja, joka nai kertomuksen mukaan Zhurongin. The Furious Wild tekee kaksikon suhteesta avainkysymyksen: pelaaja voi päättää naittaako kaksikon yhteen vai ajaako heidät toisiaan vastaan.
Käy naimakaupoilla miten tahansa, edessä on viidakon ja vuorien hidastama taivallus Etelä-Kiinan läpi. Lisäsisällön pääidea on nimenomaan eteläisten naiman-heimojen yhdistämisessä. Parikymmentä heimoa täytyy saada saman hallitsijan alle joko rautanyrkillä tai hopeakielellä. Pelkkien heimojen voittaminen ei tietenkään riitä lopulliseen voittoon, mutta etelän yhtenäistäminen on selkeästi pelin antoisin osuus.
Nanmanit ovat mukava lisä Three Kingdomsin hahmokatraaseen. Viidakon asukeilla on läheinen suhde luontoon, mikä näkyy erikoisyksiköissä: Meng Huo ja King Mulu lanaavat viholliset elefanteilla, Lady Zhurongin erikoisuutena taas ovat koulutetut tiikerit. Koulutetut pedot sopivat mainiosti Three Kingdomsin romantisoituun maailmaan, jossa suuret soturit kaatavat omakätisesti pieniä armeijoita. Uusia joukkoja on enemmänkin, esitellen muun muassa puhallusnuolia. Mutta onko kokonaisuudessa hirveästi muuta uutta?
No, paperilla uudistuksia on paljonkin. Esimerkiksi sekä valtakunnan teknologiapuu, että hahmojen omat kykypuut, on uudistettu täysin. Erilaisten kykyjen sijaan hahmoille annetaan yleisluontoisia pisteitä esimerkiksi oveluuteen tai johtajuuteen, ja hahmot ansaitsevat bonuksia tekemällä tehtäviä: kenraali saa esimerkiksi bonusta johtamalla tietyn määrän puolustustaisteluita. Muutos ei ole suoranaisesti huono, mutta osa tehtävistä pakottaa pelaamaan epäoptimaalisella tavalla. Teknologiapuu taas on jaettu tällä kertaa kolmeen haaraan (armeija, diplomatia ja talous, sekä rakentaminen), josta voi noukkia erilaisia päivityksiä. Uusi systeemi toimii varsin hyvin, ja pelatessa joutuu jatkuvasti tekemään vaikeita valintoja eri tutkimusten välillä.
Mutta siinä ne uudistukset sitten melkein ovatkin, ja on aikalailla yksilöstä kiinni, näkeekö tämän riittävänä vai ei. Noin 20 euron hintalappu on paljon pyydetty muutamasta heimosta, mutta toisaalta kokonaisuudessa ei ole mitään valitettavaakaan. Viidakkoisen etelän valloitus on mukavaa vaihtelua tavalliseen marssimiseen, sillä vuorien eristämät ja ankaran ympäristön peittämät ympäristöt ovat vaikeasti kuljettavia: heimojen valtauksessa joutuu pohtimaan liikkeitään tarkkaan, sillä pahimmillaan matka kahden asutuksen välillä voi kestää lähemmäs kymmenen vuoroa. On vaikeaa tehdä pikainen U-käännös kotiin, jos puolivälissä tulee toisiin aatoksiin.
Oliko nanmaneilla leikkiminen hauskaa? No olihan se. Nautin The Furious Wildista enemmän kuin mistään Three Kingdomsin aiemmasta kampanjasta. En voi kuitenkaan suositella ostopäätöstä suoraan: ostopäätös kannattaa tehdä puhtaasti sen mukaan, haluaako lanata Kiinan valtakunnan sotanorsuilla vai ei.
Villi kolmasosatusina
Arvostelussa on siis Total War -strategiapelisarjan Three Kingdomsin (arvio) uusi lisäsisältö, The Furious Wild. Three Kingdoms kertoi Kolmen kuningaskunnan kertomuksen, eli romantisoidun version 200-luvun Kiinasta. 1300-luvulla kirjoitettu teos kertoo rikki repeytyvästä maasta, jonka lukuisat kuppikunnat kamppailevat vallasta. Uusi The Furious Wild -lisäosa kasvattaa kuppikuntien kokoa entisestään.
Eteläisen Kiinan viidakoissa kuhisee. Nanmanit ovat Etelä- ja Lounais-Kiinassa elänyt alkuperäiskansa, jonka hajanaiset heimot toimivat alkupisteenä The Furious Wildille. Yhden päällikön täytyy yhdistää heimot, että etelällä olisi mahdollisuus selvitä sisällisodan myllerryksessä. Vaikka pelattavia heimoja on neljä, pääosaan nousevat selvästi Kolmen kuningaskunnan kertomuksessakin kuvaillut Meng Huo ja Lady Zhurong. Meng Huo on kunnianhimoinen johtaja, joka nai kertomuksen mukaan Zhurongin. The Furious Wild tekee kaksikon suhteesta avainkysymyksen: pelaaja voi päättää naittaako kaksikon yhteen vai ajaako heidät toisiaan vastaan.
Käy naimakaupoilla miten tahansa, edessä on viidakon ja vuorien hidastama taivallus Etelä-Kiinan läpi. Lisäsisällön pääidea on nimenomaan eteläisten naiman-heimojen yhdistämisessä. Parikymmentä heimoa täytyy saada saman hallitsijan alle joko rautanyrkillä tai hopeakielellä. Pelkkien heimojen voittaminen ei tietenkään riitä lopulliseen voittoon, mutta etelän yhtenäistäminen on selkeästi pelin antoisin osuus.
Lisää hyvää
Nanmanit ovat mukava lisä Three Kingdomsin hahmokatraaseen. Viidakon asukeilla on läheinen suhde luontoon, mikä näkyy erikoisyksiköissä: Meng Huo ja King Mulu lanaavat viholliset elefanteilla, Lady Zhurongin erikoisuutena taas ovat koulutetut tiikerit. Koulutetut pedot sopivat mainiosti Three Kingdomsin romantisoituun maailmaan, jossa suuret soturit kaatavat omakätisesti pieniä armeijoita. Uusia joukkoja on enemmänkin, esitellen muun muassa puhallusnuolia. Mutta onko kokonaisuudessa hirveästi muuta uutta?
No, paperilla uudistuksia on paljonkin. Esimerkiksi sekä valtakunnan teknologiapuu, että hahmojen omat kykypuut, on uudistettu täysin. Erilaisten kykyjen sijaan hahmoille annetaan yleisluontoisia pisteitä esimerkiksi oveluuteen tai johtajuuteen, ja hahmot ansaitsevat bonuksia tekemällä tehtäviä: kenraali saa esimerkiksi bonusta johtamalla tietyn määrän puolustustaisteluita. Muutos ei ole suoranaisesti huono, mutta osa tehtävistä pakottaa pelaamaan epäoptimaalisella tavalla. Teknologiapuu taas on jaettu tällä kertaa kolmeen haaraan (armeija, diplomatia ja talous, sekä rakentaminen), josta voi noukkia erilaisia päivityksiä. Uusi systeemi toimii varsin hyvin, ja pelatessa joutuu jatkuvasti tekemään vaikeita valintoja eri tutkimusten välillä.
Mutta siinä ne uudistukset sitten melkein ovatkin, ja on aikalailla yksilöstä kiinni, näkeekö tämän riittävänä vai ei. Noin 20 euron hintalappu on paljon pyydetty muutamasta heimosta, mutta toisaalta kokonaisuudessa ei ole mitään valitettavaakaan. Viidakkoisen etelän valloitus on mukavaa vaihtelua tavalliseen marssimiseen, sillä vuorien eristämät ja ankaran ympäristön peittämät ympäristöt ovat vaikeasti kuljettavia: heimojen valtauksessa joutuu pohtimaan liikkeitään tarkkaan, sillä pahimmillaan matka kahden asutuksen välillä voi kestää lähemmäs kymmenen vuoroa. On vaikeaa tehdä pikainen U-käännös kotiin, jos puolivälissä tulee toisiin aatoksiin.
Oliko nanmaneilla leikkiminen hauskaa? No olihan se. Nautin The Furious Wildista enemmän kuin mistään Three Kingdomsin aiemmasta kampanjasta. En voi kuitenkaan suositella ostopäätöstä suoraan: ostopäätös kannattaa tehdä puhtaasti sen mukaan, haluaako lanata Kiinan valtakunnan sotanorsuilla vai ei.
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti