V2.fi pelasi: Spellbreak & Hyper Scape (PC)
KAKSI UUTTA BATTLE ROYALEA ON SAAPUNUT
Tällä kertaa työpöydälle kilahti kaksi uutta battle royalea: Spellbreak ja Hyper Scape. Tutustutaan näihin keskenään samaa genreä edustaviin teoksiin ja katsotaan, onko niistä haastajiksi Fortniten, PUBGin ja Apex Legendsin kaltaisille nykysuosikeille.
3. syyskuuta julkaisunsa saanut, Proletariatin kehittämä ja julkaisema Spellbreak niitti mainetta lyhyessä ajassa, sillä ilmaispeli keräsi viiden ensimmäisen päivänä aikana mukaansa kaksi miljoonaa pelaajaa. Hieno saavutus, sillä genren uusilla tulokkailla on vuosien varrella ollut enemmän tai vähemmän vaikeuksia saada rakennettua itselleen kunnollista ja pysyvää pelaajakantaa. Spellbreakilla on kuitenkin ässä - tai voisiko sanoa jopa loitsu - hihassa, sillä perinteisen tuliaseiden sijaan taistelukentällä soditaan käyttäen erilaisia taikoja.
Hollow Landin mestaruudesta taistellaan käyttämällä erilaisia loitsuja sekä taikoja. Ennen ottelun alkua jokainen valitsee itselleen mieluisan pääkyvyn. Hyödykseen voi käyttää esimerkiksi jäätä, tulta, tuulta tai myrkkyä. Mikäli saa poimittua itselleen taisteluareenalta toisen hansikkaan, saa velho käyttöönsä pääkyvyn lisäksi myös toisen taidon. Lisätaitojen valikoima on sama kuin pääkykyjen. Spellbreakin juju onkin löytää paras ja tehokkain yhdistelmä vastustajien kaatamiseksi. Tarjolla on myös muita kerättäviä ominaisuuksia, jotka esimerkiksi auttavat velhoa juoksemaan nopeammin tai muuttumaan näkymättömäksi. Kaikkia näitä voi myös päivittää taistelemisen tiimellyksessä tehokkaammiksi. Spellbreakia voisikin luonnehtia RPG- battle royaleksi.
Maagisten kykyjen opettelussa menee runsaasti aikaa ja internetin keskustelupalstat ja oppaat ovatkin täynnä vinkkejä siitä, miten saa rakennettua parhaimman velhon. Spellbreak onkin mukava tuulahdus battle royale -genreen, sillä onnekkuuden lisäksi myös pelaajan omalla, kykyjä koskevalla strategialla on suuri merkitys. Toisaalta niille, joille RPG ei ole läheinen genre, voi olla vaikeuksia päästä peliin sisälle. Siitä päästäänkin runsaasti mielipiteitä jakavaan ratkaisuun koskien pelin ensiotteluja.
Proletariat on rakentanut Spellbreakin niin, että jokainen pelaaja voittaa ensimmäisen ottelunsa. Yhtiö ei ole kieltänyt eikä vahvistanut, että taistelukentillä olisi botteja, mutta nettikeskustelujen mukaan pelaajien epäilyt ovat heränneet, koska kukaan ei ole hävinnyt ensimmäistä otteluaan. En myöskään minä. Tämän lisäksi ensimmäiset kuusi ottelua saivat minut pohtimaan, oliko kuinka moni 42 pelaajasta oikea pelaaja, sillä matsit olivat ylivoimaisen helppoja. Myöhemmin mukaan tuli selvästi aitoja pelaajia, sillä vaikeustaso muuttui huomattavasti haastavammaksi ja jossain vaiheessa jopa mahdottomaksi. Kun sain nostettua hahmoni tasolle 8, alkoi samoissa otteluissa hillumaan kanssani muun muassa tasojen 17 ja 28 pelaajia. Vaikuttaisi siltä, että matsien rakentaminen taitotason mukaan vaatii vielä kehitystä. Pidempään pelanneilla on nimittäin kaikki passiiviset kyvyt auki, toisin kun juuri aloittaneilla velhoilla. Näin ollen voittaminen on huomattavasti hankalampaa kuin oman tasoisten kanssa.
Kaikin puolin Spellbreak on mielenkiintoinen uutuus ja sen tulevaisuus voi olla valoisa. Julkaisusta lähtien mukana on alustojen välinen ristiinpelaaminen, minkä lisäksi myös pelitallennukset siirtyvät laitteelta toiselle. Nämä ovat ominaisuuksia, joita ei kaikissa muissa battle royaleissa ole mukana tai ne ovat tulleet mahdolliseksi vasta myöhemmin. Teknisesti teos on myös huippuluokkaa ja peli pyörii näppärästi ultra-asetuksilla ilman ongelmia.
Jos jotain negatiivista on sanottava, koskee se pelialueen ulkoisia elementtejä. Hollow Lands on nimittäin tylsä. Kenttä on toki jaettu lohkoihin, jotka ovat saaneet inspiraatiota velhojen kyvyistä. Osa alueista on tulen runtelemaa, kun toinen taas kuivaa aavikkoa. Rakennukset ovat kuitenkin identtisiä raunioita. Kartta vaatiikin tulevaisuudessa hurjasti kehittämistä, mikäli sen halutaan pysyvän mielenkiintoisena. Lisäksi Spellbreakin taustatarina on hyvin epäselvä, sillä siitä ei juurikaan hiiskuta pelissä tai ulkopuolisen materiaalin kuten videoiden tai sarjakuvien voimin.
Spellbreak onnistui kuitenkin imaisemaan minut mukaansa ja herättämään mielenkiintoni. Vaikka “kärsin” ehkä muidenkin pelaajien tavoin pienoisesta battle royale -ähkystä, jää Spellbreak asennetuksi kovalevylle ja vakituiseen peluutukseen Apex Legendsin kylkeen.
Ubisoftin Hyper Scape julkaistiin 11. elokuuta, jolloin se saapui PC:n lisäksi myös PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle. Kyseessä on ilmaisteos, joka monen muun pelin tavoin nojautuu mikromaksuihin eli kosmeettisten tavaroiden ja battle passin myyntiin. Verrattuna Spellbreakin fantasiamaailmaan, Hyper Scape sijoittuu tulevaisuuteen, vuoden 2054 Neo Arcadian kaupunkiin.
Valitettavasti siinä, missä Spellbreak onnistui tuomaan battle royale -genreen jotakin uutta, Ubisoft jäi ehkä hieman himmailemaan omissa aikeissaan. Hyper Scape ei nimittäin tarjoa tarpeeksi uusia asioita ja tuntuu kuin teoksen perusajatus olisi ajastaan muutaman vuoden jäljessä. Siinä missä muut studiot keksivät mahdollisimman räväköitä uudistuksia battle royaleihin, Ubisoft tyytyy lähinnä hehkuttamaan Twitch-integraatiota, joka ikävä kyllä tuntuu hieman päälleliimatulta ja turhalta, mikäli striimaaminen tai striimien katsominen ei kiinnosta. Toki Neo Arcadiaan mahtuu 100 pelaajaa, mutta testijakson edetessä servereiden pelaajamäärän vaihtelivat kaikkea 30-80 pelaajan välillä. Pahimmillaan alkustarttia saa odotella aulassa pidemmän aikaa, mikä vaikuttaa kokemukseen negatiivisesti.
Battle royale on genrenä karu. Kuten olen jo aiemmin todennut, peli on kovaa ja kaikki eivät voi mitenkään pärjätä omalla pelillään - yksinkertaisesti pelaajia ei vain voi riittää tarpeeksi kaikille. Ubisoft on kuitenkin ollut nerokas kehittäessään karttaa, sillä se mukautuu pelaajamäärän mukaisesti. Mikäli ottelijoita on esimerkiksi vain 40, alueelta on suljettu kaupunginosia jo valmiiksi, jolloin taistelualue on heti pienempi kuin esimerkiksi 80 ottelijan kohdalla.
Useimmat battle royalet vaativat runsasta opettelua, sillä esimerkiksi Spellbreakissa erilaisten kokoonpanojen tutkiminen vie runsaasti aikaa ja PUBGissa aseiden osien opettelu ja paikoilleen asettaminen maaston suojissa vaatii nopeutta. Hyper Scape on helpommin lähestyttävissä. Hahmot eivät poikkea toisistaan muuta kuin ulkonäöllisesti ja jokainen pelaaja etsii itselleen kaksi asetta ja kaksi kykyä Neo Arcadian kätköistä. Opettelua helpottaa myös se, että pyssyjen ja ominaisuuksien päivittäminen tapahtuu etsimällä jo itseltä löytyviä tavaroita. Täten pelaajalla ei mene aikaa tutkiessa oppaita ja harjoitellessa aseiden eri lippaita, mikä on kieltämättä mukavaa vaihtelua. Heti alusta alkaen voi keskittyä itse pelaamiseen.
Twitch-integraation lisäksi Hyper Scapessa on muutama “oma juttu”, jotka tekevät siitä vähän enemmän omanlaisensa battle royalen. Siinä missä muuissa peleissä alue supistuu yleensä rinkulamaisesti, Hyper Scapessa kaupungista suljetaan yksittäisiä asuinalueita, jolloin lopullinen alue on kortteleiden muotoinen. Myös matsin voittoon on laitettu sipaus erilaisuutta: sen voi nimittäin voittaa olemalla viimeinen hengissä oleva pelaaja tai vaihtoehtoisesti pitämällä ottelun loppupuolella ilmestyvää kruunua mahdollisimman kauan päässään.
Vaikka Hyper Scape on teknisesti hyvä ja ehjä, en usko että palaan sen pariin toistamiseen. Se ei onnistunut tarjoamaan tarpeeksi uutta, jotta se saisi minut koukkuunsa. Koukun puuttuminen, pelin todella nopea tempo ja aulassa odottelu eivät oikeastaan tuota mielihyvää, jolloin tahkoaminen muuttuu pakkopullaksi ja ikäväksi. Jos Hyper Scape olisi ilmestynyt kolme vuotta sitten, olisin varmasti ollut enemmän innoissani. Nyt markkinoilta kuitenkin löytyy jo monta muuta teosta, jotka tarjoavat parempia kokemuksia ja erilaisuutta. Hyper Scape on kuitenkin ilmaispeli, joten kokeilla kannattaa aina, siinä ei menetä mitään.
Alla Hyper Scapea esittelevä video, jossa tutustutaan tarkemmin pelin sisältöön.
Testattu: Nvidia GTX 1080 Ti, 11 GB, Intel Core i7-7700K CPU, 16 GB DDR4 3200MHz RAM
SPELLBREAK
3. syyskuuta julkaisunsa saanut, Proletariatin kehittämä ja julkaisema Spellbreak niitti mainetta lyhyessä ajassa, sillä ilmaispeli keräsi viiden ensimmäisen päivänä aikana mukaansa kaksi miljoonaa pelaajaa. Hieno saavutus, sillä genren uusilla tulokkailla on vuosien varrella ollut enemmän tai vähemmän vaikeuksia saada rakennettua itselleen kunnollista ja pysyvää pelaajakantaa. Spellbreakilla on kuitenkin ässä - tai voisiko sanoa jopa loitsu - hihassa, sillä perinteisen tuliaseiden sijaan taistelukentällä soditaan käyttäen erilaisia taikoja.
Valitse oikeat hanskat ja ole velhoista paras
Hollow Landin mestaruudesta taistellaan käyttämällä erilaisia loitsuja sekä taikoja. Ennen ottelun alkua jokainen valitsee itselleen mieluisan pääkyvyn. Hyödykseen voi käyttää esimerkiksi jäätä, tulta, tuulta tai myrkkyä. Mikäli saa poimittua itselleen taisteluareenalta toisen hansikkaan, saa velho käyttöönsä pääkyvyn lisäksi myös toisen taidon. Lisätaitojen valikoima on sama kuin pääkykyjen. Spellbreakin juju onkin löytää paras ja tehokkain yhdistelmä vastustajien kaatamiseksi. Tarjolla on myös muita kerättäviä ominaisuuksia, jotka esimerkiksi auttavat velhoa juoksemaan nopeammin tai muuttumaan näkymättömäksi. Kaikkia näitä voi myös päivittää taistelemisen tiimellyksessä tehokkaammiksi. Spellbreakia voisikin luonnehtia RPG- battle royaleksi.
Maagisten kykyjen opettelussa menee runsaasti aikaa ja internetin keskustelupalstat ja oppaat ovatkin täynnä vinkkejä siitä, miten saa rakennettua parhaimman velhon. Spellbreak onkin mukava tuulahdus battle royale -genreen, sillä onnekkuuden lisäksi myös pelaajan omalla, kykyjä koskevalla strategialla on suuri merkitys. Toisaalta niille, joille RPG ei ole läheinen genre, voi olla vaikeuksia päästä peliin sisälle. Siitä päästäänkin runsaasti mielipiteitä jakavaan ratkaisuun koskien pelin ensiotteluja.
Proletariat on rakentanut Spellbreakin niin, että jokainen pelaaja voittaa ensimmäisen ottelunsa. Yhtiö ei ole kieltänyt eikä vahvistanut, että taistelukentillä olisi botteja, mutta nettikeskustelujen mukaan pelaajien epäilyt ovat heränneet, koska kukaan ei ole hävinnyt ensimmäistä otteluaan. En myöskään minä. Tämän lisäksi ensimmäiset kuusi ottelua saivat minut pohtimaan, oliko kuinka moni 42 pelaajasta oikea pelaaja, sillä matsit olivat ylivoimaisen helppoja. Myöhemmin mukaan tuli selvästi aitoja pelaajia, sillä vaikeustaso muuttui huomattavasti haastavammaksi ja jossain vaiheessa jopa mahdottomaksi. Kun sain nostettua hahmoni tasolle 8, alkoi samoissa otteluissa hillumaan kanssani muun muassa tasojen 17 ja 28 pelaajia. Vaikuttaisi siltä, että matsien rakentaminen taitotason mukaan vaatii vielä kehitystä. Pidempään pelanneilla on nimittäin kaikki passiiviset kyvyt auki, toisin kun juuri aloittaneilla velhoilla. Näin ollen voittaminen on huomattavasti hankalampaa kuin oman tasoisten kanssa.
Pelialue raunioineen ei herätä intohimoja
Kaikin puolin Spellbreak on mielenkiintoinen uutuus ja sen tulevaisuus voi olla valoisa. Julkaisusta lähtien mukana on alustojen välinen ristiinpelaaminen, minkä lisäksi myös pelitallennukset siirtyvät laitteelta toiselle. Nämä ovat ominaisuuksia, joita ei kaikissa muissa battle royaleissa ole mukana tai ne ovat tulleet mahdolliseksi vasta myöhemmin. Teknisesti teos on myös huippuluokkaa ja peli pyörii näppärästi ultra-asetuksilla ilman ongelmia.
Jos jotain negatiivista on sanottava, koskee se pelialueen ulkoisia elementtejä. Hollow Lands on nimittäin tylsä. Kenttä on toki jaettu lohkoihin, jotka ovat saaneet inspiraatiota velhojen kyvyistä. Osa alueista on tulen runtelemaa, kun toinen taas kuivaa aavikkoa. Rakennukset ovat kuitenkin identtisiä raunioita. Kartta vaatiikin tulevaisuudessa hurjasti kehittämistä, mikäli sen halutaan pysyvän mielenkiintoisena. Lisäksi Spellbreakin taustatarina on hyvin epäselvä, sillä siitä ei juurikaan hiiskuta pelissä tai ulkopuolisen materiaalin kuten videoiden tai sarjakuvien voimin.
Spellbreak onnistui kuitenkin imaisemaan minut mukaansa ja herättämään mielenkiintoni. Vaikka “kärsin” ehkä muidenkin pelaajien tavoin pienoisesta battle royale -ähkystä, jää Spellbreak asennetuksi kovalevylle ja vakituiseen peluutukseen Apex Legendsin kylkeen.
HYPER SCAPE
Ubisoftin Hyper Scape julkaistiin 11. elokuuta, jolloin se saapui PC:n lisäksi myös PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle. Kyseessä on ilmaisteos, joka monen muun pelin tavoin nojautuu mikromaksuihin eli kosmeettisten tavaroiden ja battle passin myyntiin. Verrattuna Spellbreakin fantasiamaailmaan, Hyper Scape sijoittuu tulevaisuuteen, vuoden 2054 Neo Arcadian kaupunkiin.
Minne pelaajat katosivat?
Valitettavasti siinä, missä Spellbreak onnistui tuomaan battle royale -genreen jotakin uutta, Ubisoft jäi ehkä hieman himmailemaan omissa aikeissaan. Hyper Scape ei nimittäin tarjoa tarpeeksi uusia asioita ja tuntuu kuin teoksen perusajatus olisi ajastaan muutaman vuoden jäljessä. Siinä missä muut studiot keksivät mahdollisimman räväköitä uudistuksia battle royaleihin, Ubisoft tyytyy lähinnä hehkuttamaan Twitch-integraatiota, joka ikävä kyllä tuntuu hieman päälleliimatulta ja turhalta, mikäli striimaaminen tai striimien katsominen ei kiinnosta. Toki Neo Arcadiaan mahtuu 100 pelaajaa, mutta testijakson edetessä servereiden pelaajamäärän vaihtelivat kaikkea 30-80 pelaajan välillä. Pahimmillaan alkustarttia saa odotella aulassa pidemmän aikaa, mikä vaikuttaa kokemukseen negatiivisesti.
Battle royale on genrenä karu. Kuten olen jo aiemmin todennut, peli on kovaa ja kaikki eivät voi mitenkään pärjätä omalla pelillään - yksinkertaisesti pelaajia ei vain voi riittää tarpeeksi kaikille. Ubisoft on kuitenkin ollut nerokas kehittäessään karttaa, sillä se mukautuu pelaajamäärän mukaisesti. Mikäli ottelijoita on esimerkiksi vain 40, alueelta on suljettu kaupunginosia jo valmiiksi, jolloin taistelualue on heti pienempi kuin esimerkiksi 80 ottelijan kohdalla.
Useimmat battle royalet vaativat runsasta opettelua, sillä esimerkiksi Spellbreakissa erilaisten kokoonpanojen tutkiminen vie runsaasti aikaa ja PUBGissa aseiden osien opettelu ja paikoilleen asettaminen maaston suojissa vaatii nopeutta. Hyper Scape on helpommin lähestyttävissä. Hahmot eivät poikkea toisistaan muuta kuin ulkonäöllisesti ja jokainen pelaaja etsii itselleen kaksi asetta ja kaksi kykyä Neo Arcadian kätköistä. Opettelua helpottaa myös se, että pyssyjen ja ominaisuuksien päivittäminen tapahtuu etsimällä jo itseltä löytyviä tavaroita. Täten pelaajalla ei mene aikaa tutkiessa oppaita ja harjoitellessa aseiden eri lippaita, mikä on kieltämättä mukavaa vaihtelua. Heti alusta alkaen voi keskittyä itse pelaamiseen.
”Oma juttu” puuttuu
Twitch-integraation lisäksi Hyper Scapessa on muutama “oma juttu”, jotka tekevät siitä vähän enemmän omanlaisensa battle royalen. Siinä missä muuissa peleissä alue supistuu yleensä rinkulamaisesti, Hyper Scapessa kaupungista suljetaan yksittäisiä asuinalueita, jolloin lopullinen alue on kortteleiden muotoinen. Myös matsin voittoon on laitettu sipaus erilaisuutta: sen voi nimittäin voittaa olemalla viimeinen hengissä oleva pelaaja tai vaihtoehtoisesti pitämällä ottelun loppupuolella ilmestyvää kruunua mahdollisimman kauan päässään.
Vaikka Hyper Scape on teknisesti hyvä ja ehjä, en usko että palaan sen pariin toistamiseen. Se ei onnistunut tarjoamaan tarpeeksi uutta, jotta se saisi minut koukkuunsa. Koukun puuttuminen, pelin todella nopea tempo ja aulassa odottelu eivät oikeastaan tuota mielihyvää, jolloin tahkoaminen muuttuu pakkopullaksi ja ikäväksi. Jos Hyper Scape olisi ilmestynyt kolme vuotta sitten, olisin varmasti ollut enemmän innoissani. Nyt markkinoilta kuitenkin löytyy jo monta muuta teosta, jotka tarjoavat parempia kokemuksia ja erilaisuutta. Hyper Scape on kuitenkin ilmaispeli, joten kokeilla kannattaa aina, siinä ei menetä mitään.
Alla Hyper Scapea esittelevä video, jossa tutustutaan tarkemmin pelin sisältöön.
Testattu: Nvidia GTX 1080 Ti, 11 GB, Intel Core i7-7700K CPU, 16 GB DDR4 3200MHz RAM
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti