Microsoft Flight Simulator oli yksi videopelihistorian vanhimmista pelisarjoista. Pian se on sitä taas, kun Microsoft nousee takaisin digitaivaille yhdeksänvuotisen pimeällä kentällä harhailun jälkeen.

Flight Simulator –ennakkofiilistelemme ainakin parin artikkelin verran. Tässä ensimmäisessä jutussa katsellaan alkuun maisemia.



Flight Simulator –sarjan tarina yltää lähes digitaalisen pelaamisen alkulähteille saakka. Yhdysvaltalaisen Sublogic-yhtiön perustaja Bruce A. Artwick oli kehittänyt vektorigrafiikkatekniikkaa jo pidemmän aikaa 1970-luvulla, kunnes hän päätti lähteä takomaan vektoreillaan vähän isompia taaloja pelialalta. Syntyi firma, syntyi Flight Simulator vuonna 1982, sitten Microsoft Flight Simulator vuonna 1984. Microsoft tykästyi lentopeliin niin paljon, että osti lopulta koko tuotteen tekijöineen itselleen. Tällä reitillä ohjelmistojätti pysytteli kymmenen Flight Simulatorin verran, kunnes sulki simuspesialistinsa Aces Studiosin vuonna 2009.

Muistan kuinka aikoinaan Flight Simulator X:n lehdistötapahtumassa Yhdysvaltain Seattlessa Acesin studiopomo naureskeli, että he ovat Microsoftin kummajaisia. ”Monikaan ei ymmärrä mitä me teemme”, hän totesi ja viittasi, miten hittipainotteisessa pelimaailmassa tiirataan vain myyntilistojen kärkisijoja. Flight Simulator oli harvemmin listaykkösenä, mutta simut myivät tasaisesti kuukaudesta ja vuodesta toiseen, siinä missä useimmat muut pelit olivat listatähdenlentoja.

Ja niinhän siinä lopulta kävi, että jättikonsernissa oli liian vähän ymmärtäjiä. Vuodesta 1982 jatkunut ilmailutarina päättyi vuonna 2009.

Sen jälkeen firma yritti kertaalleen pienemmällä, varovaisemmalla uudella alulla. Microsoft Flight oli nätti ja kiva simu, mutta ilmaisen perussimun DLC-koneet ja –kartat eivät istuneet PC-pelaajien makuun. Peli suljettiinkin muutaman vuoden sisään julkaisustaan.



Nyt on kuitenkin uusi ääni kellossa. Miksi?

”Me olemme halunneet koko ajan tehdä uuden lentosimulaattorin, mutta vasta nyt aika on riittävän kypsä”, kertoo simulaattoriprojektin vetäjä Jorg Neumann.

”Tekniikka on loikkinut hurjasti eteenpäin siitä, kun Flight Simulator X julkaistiin vuonna 2006. Nyt voimme tehdä riittävän hurjan loikan eteenpäin, nousta uudelle tasolle sekä tekniikan että sisällön kanssa.”

Neumann kuvailee kuinka esimerkiksi internetin suoratoistotekniikat ovat nyt aivan uudella tasolla, sekä nettikaistan että palvelinten kyvykkyyden suhteen. Jo FSX osasi ladata säätietoja verkosta, mutta nyt niitä voidaan lukea peliin reaaliaikaisesti sääasemilta, satelliiteista ja lentokoneiden lähettämistä säätiedoista.

”Saatavillamme on kaikki tieto, kaikki se mikä saa planeettamme elämään ja toimimaan.”



Siinä sivussa sekä grafiikkateknologia että ylipäätään kartoitusmenetelmät ovat uusiutuneet.

”Voimme luoda tietokoneella fotorealistista grafiikkaa todellisesta datasta, joka uusiutuu jatkuvasti. Maailmaamme skannataan ja digitoidaan jatkuvasti. Voimme hyödyntää sitä kaikkea luodaksemme simulaattorin lentäjän ympärille todellisen maailman kuvaelmaa.”

Mistä päästäänkin yhteen uuden Flight Simulatorin pelottavammista yksityiskohdista: maailmadatan nettistriimaukseen pelin taustalla. Siitä puhutaan niin ytimellisenä osana simulaattoria, että pelihän taitaa vaatia nettiyhteyden? Vai?

Ei itse asiassa. Taas päästään puhumaan tietotekniikasta, jopa tekoälystä. Flight Simulator toimii aivan hienosti myös ilman internet-yhteyttä. Sen voi jopa aivan hyvin asentaa fyysiseltä medialta, joka tosin vie tuhdit 10 DVD-levyä. Onhan siinä dataa, etenkin kun sen purkaa koneelle, mutta tuttuun tapaan käyttäjä voinee valita haluamansa grafiikkasetit. Eli jos haluat lentää Euroopassa, niin sinun ei ole pakko asentaa Afrikan tai Aasian karttadataa.



Aiemmissa simulaattoreissa tämä karttadata saattoi olla varsin yleistä ja sisältää tarkkoja yksityiskohtia vain tunnetuimmista lentoturistirysistä. Nyt data sisältää paljon enemmän informaatiota eri alueista, jotka grafiikkajärjestelmä täyttää proseduraalisesti. Vaikka data voi toki olla tarkkaakin talojen, teiden ja rantaviivojen tarkkuudella, niin niiden väliin luodaan alueelle ominaista maastoa tai rakennuskantaa. Jää nähtäväksi miten uskottavaa tämä on Suomen taivailta nähtynä.

Jos kelpoisaan suoratoistoon riittävä nettiyhteys löytyy, niin sitten kuulkaas, sitten piisaa karttadataa. Pelin käytettävissä on kaksi petatavua Microsoftin karttadataa, jota striimataan lentämisen taustalla.



Karttadataa myös päivitetään koko ajan useista eri lähteistä, sekä avoimista että kaupallisista. Microsoftin karttatiimi voikin päivittää koko planeetan karttatiedot säännöllisesti – puu puulta, talo talolta. Tällä hetkellä täydelliseen karttapäivitykseen menee kaksi viikkoa, eli mistään pienestä prosessista ei ole kyse.

Maailmahan on muutenkin iso paikka. Jos joku haluaisi aivan välttämättä lähteä lentoretkelle tutkimaan joka kolkan, niin Cessnalla siihen menisi vaivaiset 24 vuotta, jos lennät 24/7. Taitaa jäädä tekemättä. Ehkä SR-71:llä sitten.

No, eihän simutiimi tietenkään oikeasti oleta, että kukaan lähtisi koko maailmaa tutkimaan, mutta tällä havainnollistamisella sekä muistutetaan planeettamme olevan aika iso paikka, jonne myös mahtuu tavaraa. Triljoonia puita, 1,45 miljardia rakennusta, 37 000 lentokenttää, 100+ miljoonaa järveä ja “kaikki maailman kaupungit.”



Käsityönähän tätä kaikkea ei ole suinkaan tehty, vaan maailma, maisemat ja kaupungit ovat valtaosin joko mainitusti proseduraalisesti luotuja tai pohjautuvat karttadataan, minkä lisäksi apuna käytetään valtavasti tekoälyä. Tämä analysoi automaattisesti karttapohjia, valokuvia, satelliittikuvia ja muita lähteitä ja luo parhaansa mukaan niiden pohjalta näyttäviä ja autenttisia maisemia ja kaupunkeja. Esimerkiksi kaupungit syntyvät niin, että tekoäly katsoo aineistoja ja valtavaa määrää valokuvia, joiden pohjalta se luo jokaiselle kaupungille oman visuaalisen tyylinsä ja arkkitehtuurinsa.

“Tekoäly osaa muun muassa luoda jokaiselle kaupungille ja kaupunginosille omanlaisiaan katto- ja ikkunatyylejä.”

Käsityötäkin toki tehdään mutta mahdollisiman vähän. Enimmäkseen maisematiimi tekee vain viilauksia tekoälyn luomuksiin, ellei kyseessä ole jokin aivan erityisen merkittävä nähtävyys, joka on tehtävä viimeisen päälle.

“Lentokenttiä on viilattu käsityönä enemmän”, tiimi kertoo ja kuvailee, kuinka tekoäly on ensin sijoittanut kenttien rakennukset ja sitten kullekin kentälle tarkistetellaan kiitotiet, merkinnät, valaistukset, päällystykset, nurmikkoalueet ynnä muut. Kehuvat, että kentät ovat ”valtavan monipuolisia ja tarkkoja”, minkä lisäksi tiimi on tehnyt paljon työtä saadakseen ne näyttämään hyvältä myös yöllä.





Kyselin simutiimiltä myös lentokoneista ja työkaluista. Martial Bossard, simuprojektin softapomo, kertoo:

”Käytämme simulaattorin työstämiseen samaa scenery-työkalua, jonka julkaisemme myös käyttäjille. Sillä me esimerkiksi viilaamme nähtävyyksien ympäristöä ja asettelemme objekteja. Samalla työkalulla voi vaikkapa laittaa maailmaan animoituja objekteja, joiden avulla sinne voidaan sijoittaa vaikkapa eläimiä.”

Bossard kertoo myös, että tulevan SDK-kehityspaketin työkaluilla käyttäjät voivat luoda simulaattoriin omia lentokoneitaan, ohjaamoja, animaatioita, maisemia, kaupunkeja, metsiä, lentokenttiä, mitä vain. Myös tehtäviä ja haasteita omaksi ja muiden lentäjien iloksi. Peliin tulee myös sisäinen latauspalvelu, joten säliä voidaan ladata sekä yhtenäisellä, kaikkien käytettävissä olevalla työkalulla, että perinteisesti lisäkilkesivustoilta.

“Luokaa vapaasti”, Bossard toteaa ja veikkaanpa, että näin myös käy.



Vaan entäs ne vanhat lentokoneet? Voiko vanhojen Flight Simujen sisältöjä käyttää 2020-painoksessa? Vastaus on hieman kiertelevän ehkämäinen.

Projektivetäjä Sebastien Wloch kertoo, että “peli on osittain yhteensopiva vanhojen Flight Simulatorien kanssa” ja ”suurin osa Flight Simulator 6:n järjestelmistä on siellä pohjalla.”

Täysin nollastahan 2020-simua ei ole tehty, vaan se on rakennettu Flight Simulator X:n päälle siinä määrin missä se on ollut järkevää. Uuttakin koodia on pelissä valtavasti mutta tiimi on luonnollisesti myös kierrättänyt koodia ja päivittänyt sitä tarpeen mukaan. Mutta yhteensopivuus vanhojen lisurien kanssa ei ole ollut tärkeysjärjestyksen ykkösenä. Ei niin, että se olisi ollut ennenkään.

Esimerkiksi Flight Simulator X pyöritti varsin kivasti FS6:n ja FS7:n lentokoneita, mutta täydellisesti nekään eivät toimineet. Simulaattorimoottori on päivittynyt simu simulta, niin nytkin. Uudessa järjestelmässä on toimintoja, joita vanhoissa versioissa ei ollut, joten vanhat koneet toimivat vain niissä rajoissa, missä ne toimivat alkujaankin.

”Niissä ei voida hyödyntää uusia ominaisuuksia ja vanhojen koneiden aerodynamiikka on erilainen”, Wloch täsmentää.

”Voimme toki vaihtaa simulaattorin aerodynamiikan legacy-tilaan, jolloin vanhatkin koneet toimivat paremmin. Mutta paljon riippuu myös koneista itsestään. Monet koneet on tehty huonosti, joten ne eivät oikein toimi. Iso kynnyshän on juuri aerodynamiikka - uudessa simulaattorissa kaikki lasketaan dynaamisesti reaaliajassa, mutta vielä FSX:ssä käytettiin taulukoita ja koneissa oli vähemmän mittauspisteitä."

Tähän nähden voisinkin henkilökohtaisesti veikata, että vanhimmilla ja huonosti tehdyillä harrastajien koneilla voidaan saada aikaan aika jänniä lentoliikkeitä eri vuosituhansilta olevien aerodynamiikka- ja fysiikkamallinnusten törmätessä.

”Olen testannut vanhojen koneiden tuomista 2020:een ja kyllähän se vaatii välillä paljon työtä. Mutta kyllä, simulaattori on osittain yhteensopiva.”



Microsoftin oman ja käyttäjien luoman sisällön lisäksi simulle on luvassa myös melkoinen rautaisannos yhteisöjen ja kaupallisten toimijoiden herkkuja. Kirjoitushetkellä Microsoftilla on hakemuksia noin 600:lta eri simulaattoriyritykseltä, jotka ovat hakeneet mukaan sisällöntuottajiksi. Näissä on mukana muun muassa lentokoneenvalmistajia ja maisema/lentokenttä-kehittäjiä, ja esimerkiksi PMDG Simulations ”on luvannut tuoda kaikki koneensa 2020:lle.”

”Flight Simulator ei ole pelkkä peli tai simulaattori, vaan me rakennamme siitä kokonaista ilmailun ekosysteemiä”, Jorg Neumann ynnää.



Hyvältähän kaikki tämä kuulostaa ja näyttää. Jatketaan simuttelua lähiaikoina MSFS-fiilistelyn toisessa osassa, jossa jutellaan vähän grafiikasta, lentokoneista ja jopa itse lentämisestä.

Microsoft Flight Simulator (2020) julkaistaan 18.8.2020 Windows 10 -alustalle. Peli on ostettavissa ja ladattavissa sekä Windows Storesta että Steamistä kolmena eri versiona. Niistä Standard sisältää 20 lentokonetta ja 30 käsin rakennettua, hyperpikkutarkkaa lentokenttää. Deluxessa on 25/35 ja Premium Deluxessa 30/40 lentokonetta/detaljikenttää. Kauppoihin laskeutuu myös kymmenen DVD:n kokoinen fyysinen mötkäle. Lentäminen onnistuu tulevaisuudessa myös Xbox-konsoleillakin.

Lue myös: ennakon toinen osa: Microsoft Flight Simulator - uuden sukupolven simulointia

Löydät runsaasti lisää Flight Simulatorin videoita täältä, Siivet-lehden kanavalta.
Lisätietoja: https://www.xbox.com/fi-FI/games/microsoft-flight-simulator