Sennheiserin pelikuulokevalikoimasta on V2.fi:ssä aiemmin testattu GSP 370 (artikkeli) sekä GSP 670 (artikkeli), jonka arviossa kerroinkin suhteestani Sennheisereihin. Äkkioletuksena suurin ero 600:ssa on se, että ne eivät ole langattomat, vaan kytkeytyvät äänilähteisiin perinteisellä 3,5 mm pistokkeella. Näin ollen ei tarvita myöskään ajureita eikä akkujen lataamista ja luurit sopivat niin tietokoneisiin, kännyköihin (jos liitäntä löytyy) kuin konsoleihinkin.


Sennheiserillä GSP 600:t (kuten myös edellä mainitut muut mallit) kuuluvat nykyään tanskalaisen EPOS-brändin kanssa kehitettyyn esports-kategoriaan, eli käytännössä niitä pitäisi kutsua nimellä EPOS | Sennheiser GSP 600, vaikka pahvilaatikon kyljessä ei niin (ainakaan vielä) lue. Paketista otettaessa 600:t tuntuvat tukevilta ja laadukkaista materiaalista valmistetuilta. Metallisin hopeisin ja punaisin osasin koristellut kuulokkeet näyttävät ammattilaisen työkalulta, nimenomaan esports-ammattilaisen. Ne eivät ole liian räikeät, mutta eivät myöskään aivan perusmuotoilua. Kun ne pistää päähänsä, pehmeät paksut tyynyt vaimentavat ulkomaailman äänet niin tehokkaasti, että efektiä piti oikein esitellä perheenjäsenillekin. Ne sopivat myös isompaan päähän ja istuvat jämäkästi paikoillaan.

Mukana tulee kaksi laadukasta (mutta ehkä inasen lyhyttä) kangaspäällysteistä kuulokepiuhaa: kolmi- sekä nelinapainen (PC/konsoli). Henkilökohtaisesti en pidä siitä, että kuulokkeiden päähän menevä liitäntä on selkeästi kyseistä kuulokemallia varten suunniteltu, syvälle painuva pitkä uloke 2,5 mm liittimellä, joten millä tahansa piuhalla sitä ei voi korvata, jos originaali katoaa. Miinuspuolena taas siinä, että mitään kovin digitaalista (USB-liitäntää tms.) ei kuussatkuista löydy, on se, ettei äänenlaatua voi säätää kuin äänilähteestä mahdollisesti löytyvillä ohjelmilla. Äänenvoimakkuudelle löytyy kyllä hieman nihkeästi liikkuva, mutta tukevan oloinen potikka toisesta kuulokekupista. Onneksi äänenlaatuun ei tarvitse välttämättä puuttuakaan, vaikka selvästi headsetin äänimaailma onkin suunnattu enemmän kommunikointiin peleissä kuin musiikin kuunteluun.


Puhe- ja peliäänet kuulostavat todella luonnollisilta sekä selkeiltä ja Discordissa keskustelukumppanit kehuivat myös mikrofonin laatua takaisinpäin siitä kysyttäessä. Vokaalivoittoinen musiikki kuulostaa tasapainoiselta ja ilmavalta sekä bassot jämäköiltä, mutta muunlaisessa musiikissa keskiäänet saattoivat olla korostuneita, jopa hieman rasittavasti. Jos otetaan esimerkkinä aina referenssikappaleena käyttämäni Kemopetrolin Child Is My Name, se kuulostaa ensimmäisen minuutin ajan jopa erinomaiselta, mutta heti kun mukaan tulee enemmän äänimattoa, jotain kuunteluelämyksen miellyttävyydestä katoaa. Musiikin kuunteluun kokopäiväisesti en voi siis kuussatkuja suositella. Pelaamiseen, chattailyyn ja palaverointiin kyllä.

“Laatu”-sana on tullut mainittua useampaan kertaan, eikä siitä EPOS:n kanssa olekaan nokan koputtamista. Sen sijaan hinta/laatusuhde mietityttää hieman. Kyseessä eivät ole jokapaikan kuulokkeet, ellei sitten puhuta siitä, että pelataan milloin missäkin, milloin milläkin laitteella. Parin sadan euron hintaa voi toki hieman myös perustella GSP 600:ten kestävyydellä - uskoisin näiden pysyvän toimintakunnossa kevyesti useita vuosia. Pakkauksessakin luvataan kahden vuoden valmistajatakuu ja lisäksi joitain osasia voi tarvittaessa vaihtaa. Jos pelikuulokebudjettisi on kahdessa satasessa, GSP 600:t ovat vankka vaihtoehto.




Hintaluokka: 200 euroa
Lisätietoa: EPOS | Sennheiser