Nelisen vuotta sitten arvioin legendaarisen Street Fighter -pelisarjan tuoreimman osan (arvostelu). Itse mätkintää kehuin tuolloin, mutta oheistoiminnoista ja sisällön määrästä heitin ilmoille hieman negatiivisempaa ajatuskaarta. Peliä on julkaisun jälkeen päivitetty lukuisilla kausipaketeilla, joissa pelaajille on tarjottu maksua vastaan pitkä lista uusia hahmoja, taisteluareenoita ja oheiskrääsää. Capcom on mitä ilmeisimmin saanut tämän viidennen osan lopullisesti pakettiin julkaistessaan pelistä Champion Edition -version, jossa on pääpelin lisäksi kaikki merkittävä peliin julkaistu lisäsisältö.


En lähde peliä nyt arvostelemaan uudelleen, koska teos on pääperiaatteelta sama kuin muutama vuosi sitten – luut ovat saaneet vain hieman enemmän lihaa ympärilleen. Luin vanhan arvosteluni lävitse, taputin itseäni olalle hienosta työstä ja keräsin negatiiviset ajatukset tekstistä ylös. Sen jälkeen lähdin kumoamaan niitä uudistettuun versioon.

”Erittäin sekavan oloinen valikkohirvitys” - Valikkoja ei ole juurikaan muutettu muun kuin värimaailman osalta. Vuosien tauon jälkeen tosin en pitänyt tuota enää niin sekavana - ehkä kerkesin tottumaan valikoihin jo tarpeeksi arvosteluaikoina. Tuntui toki hieman hassulta, kun luuli hankkineensa täydellisen version pelistä, niin silti mainosruutu pamahti ensimmäisenä silmään tarjoamaan lisää rahareikiä. Onneksi kyseessä on vain hahmojen vaatepaketteja, jotka kaikki eivät sisälly tähän Champion Edition -versioon.


”Ei kunnollista yksinpeliä” - Yksinpelikampanja on edelleen kevyellä tasolla. Jokaisella hahmolla on oma muutaman tappelun mittainen kampanja, jossa kevyesti muutamalla still-kuvin esitetyllä välinäytöksellä avataan kyseisen hahmon elämän haasteita. Hahmoja on vuosien päivityksen jälkeen nyt yhteensä 40 erilaista, joten nyt tarinamuotoon saa kulumaan useammankin tovin yksittäisten hahmojen tarinoiden keveydestä huolimatta.


”Verkkopeliongelmat” - Verkon yli tapahtuvat mätkintäsessiot toimivat testeissäni oikein sulavasti ja näin korona-aikaan seuraa löytyi pääsääntöisesti noin puolen minuutin odottelun jälkeen. Ottelut etenivät sujuvasti ja häiritsevää viivettä ei esiintynyt. Pääosin vastakumppanit löytyivät pohjoismaista, joka varmasti auttoi pelin sujumisessa.

”Liian vähän sisältöä” - Kuten yllä todettua, hahmoja on nyt enemmän kuin tarpeeksi - yhteensä 40. Valikoima on siis yli tuplaantunut alun jälkeen, mikä tuo osaltaan lisää vaihtelua hahmojen erilaisten kykyjen ansiosta. Taisteluareenojen määräkin noussut yli kolmeenkymmenen, niin eipä taustalla liikkuvat tapetit tule hetkessä liian tutuiksi. Pelimuotopuolelle olisin kaivannut lisää jonkin sortin uutta ajattelua, mutta toivottavasti seuraavan konsolisukupolven mätkintöihin keksitään jotain uutta ja peligenreä mullistavaa.


Yhteenvetäen uusittu paketti kaikkine lisäsisältöineen on aiemmin pelin väliin jättäneille oikein hyvä mätkintäpelikokemus. Peliä oikeastaan rassaa enää vain sen sortuminen siihen samaan perinteiseen kaavaan mitä genren teokset ovat olleet jo iät ja ajat. Uusia pelaajia genreen aiemmin innostumattomista ei saada, mutta mätkinnästä ennenkin pitäneet kiittävät.