Crayon Physics Deluxe oli yksi viime vuoden puhutuimmista suomalaisista peleistä kekseliään perusideansa sekä ansaitsemiensa palkintojen vuoksi. V2.fi haastatteli pelin tekijää Petri Purhoa alkuvuodesta, juuri pelin julkaisun kynnyksellä.

Aikaisemmin Frozenbytellä osa-aikaisena koodaajana ja samalla Helsingin Ammattikorkeakoulussa opiskellut Petri kertoo, ettei ole tehnyt "oikeita" töitä sitten vuoden 2007 toukokuun. Alun perin miehen sai ohjelmoimaan klassinen Super Mario Bros, jota pienenä poikana tuli pelattua. Siitä lähti kipinä omien pelien tekemiseen.

Mistä mielestäsi johtuu, että vuoden sisään on tullut hyvin paljon todella suosittuja indie-pelejä?

- Vaikea sanoa. Aika monta pitkään työn alla ollutta indie-peliä valmistui tässä viimeisen 12 kuukauden sisällä (World of Goo, Braid ja Iji). World of Goo ja Braid saivat vielä hirveän määrän huomiota lehdistössä, joten ehkä aika oli kypsä hyville indiepeleille.

Crayon Physics Deluxessa yhdistyvät tämän hetken kovimmat pelitrendit: se on indiepeli, fysiikkaongelmiin perustuva peli ja hyödyntää pelaajien tekemää sisältöä. Vielä kun saisi mukaan musiikkielementin, niin paketti olisi selvä. Oliko tämä suunniteltua?

- Yritin kyllä integroida muovisia soittimia peliin, mutta se ei oikein onnistunut. Idea peliin lähti puoliksi vahingossa, kun tein aina yhden prototyypin kuukaudessa. Yksi näistä peleistä (Crayon Physics) nappasi hyvin tuulta alleen, joten ajattelin, että siitä voisi vaikka tehdä vähän isomman pelin. Mistään tarkasta suunnitelmasta tai markkina-analyysistä ei voi puhua, sillä kaikki on tehty aika perstuntumalla.

Petri olisi kiinnostunut muokkaamaan Crayon Physics Deluxen myös Nintendo DS:n ruuduille, mutta julkaisijalle on tiukat vaatimukset:

- Nintendo DS olis kyllä kova alusta, mutta se vaatisi, että löytyy joku julkaisija, jonka kanssa yhteistyö sujuu. Jos 99% julkaisijoista ei olisi sokeina rahan perässä juoksevia idiootteja niin homma varmaan onnistuisi.

Uusia peli-ideoita miehellä on jo muutama vihko täynnä. Tällä hetkellä pyöritys Crayon Physicsin ympärillä on sen verran kovaa, että uusiin projekteihin Petri ei kuitenkaan rupea, ennen kuin on ehtinyt vähän hengähtää.



Crayon Physics kertoo nimessään jo suuren osan siitä, mitä tuleman pitää - ulkomuoto ja osa ideasta tulee värikynistä, loput hoitaa fysiikka. Kaiken perustana on ajatus, joka on varmasti tullut monen peli-ideoita päässään pyöritelleen mieleen menneinä vuosikymmeninä - peli, jossa voi piirtää mitä tahansa ja sitten käyttää sitä. CPD:n koko maailma näyttää lapsen värikynillä ryppyiselle paperinpalalle piirtämältä, eikä tämä ole haukku vaan kehu. Lämminhenkisen musiikin saattelemana peliä ei voi mutrusuin katsella, vaan leppoisa tunnelma vetää magneetin lailla puoleensa. Pelaaja tarttuu itsekin vahaliituun pulmia ratkoessaan.

Tehtävänä on saada pallo esteiden yli tähden luokse. Tämä tehdään vaikkapa piirtämällä "lankkuja", "vipuvarsi", "köysiä" ja "paino", joita yhdistelemällä pallo saadaan sinkoutumaan oikeaan suuntaan. Ratkaisutapoja on lähes yhtä monia kuin pelaajia, vaikka simppelein on yleensä se yleisin. Kaikki piirroksen osaset käyttäytyvät mm. painovoiman lakien mukaisesti ja niillä on massa sen mukaan, minkä tyyppisestä ja kokoisesta kappaleesta on kyse.

Kahdeksankymmentä kerättävää tähteä on mukava määrä tasoja, mutta jossain viidennenkymmenennen kohdalla touhu alkaa toistaa itseään. Se ei taas johdu välttämättä siitä, etteivätkö kentät olisi eri tavoin suunniteltuja, vaan ongelma on pelimoottorissa itsessään. Kun mitään rajoituksia ongelmien ratkontaan ei ole, tulee keksittyä pari-kolme kepulikonstia ja käytettyä niitä, vaikka ajatus kentän taustalla olisikin ollut vallan toinen. Itsekin sorruin vipuvarrella ja vastapainoilla sentti kerrallaan kipuamaan mäkiä ylös, vaikka (ehkä?) joku nerokkaampikin tapa olisi ollut. Toisinaan pelin pariin onkin mukava palata (ja siihen tulee palattua) vain kehitelläkseen jonkun ylihankalan ja tyylikkään tavan ratkaista tietty kenttä.

Pelin läpipeluu ei kestä yhtä istuntoa kauempaa, mutta sen päätyttyä on hymy huulilla. Mukana tulee myös kenttäeditori ja Crayon Physicsin kotisivuilta pystyy lataamaan roppakaupalla pelaajien tekemää lisämateriaalia. Toteutus ja tekniikka ovat siis kohdallaan, mutta haastetta olisi kaivannut lisää. Ehkäpä Crayon Physics Deluxe 2 - tai muu suurempi päivitys - on vielä tuloillaan...



Crayon Physics Deluxen voi ostaa PC:lle virallisten kotisivujen kautta - hinta 19.95 dollaria. IPodille ja iPhonelle peli löytyy AppStoresta hintaan 4.99 dollaria.