Näin tulevana kuvataidekasvatuksen piinkovana ammattilaisena osaan luonnollisesti arvostaa piipunrasseja ja muuta geneeristä askartelua. Jo tämän luontaisen lähtökohdan innoittamana Good-Feel -pelistudion räätälöimät Yoshi’s Crafted World ja Kirby’s Extra Epic Yarn olivat odotettuja arvosteltavia. Odotettuja myös siinä mielessä, että pelit pyörivät Postin hellässä huomassa hiukan alle kuukauden päivät.



Kirby’s Epic Yarn on ilmestynyt alunperin Euroopassa vuonna 2011 Nintedo Wii -konsolille ja nyt kyseinen lankapeli on saanut uuden elämän elinkaarensa ehtoopuolella liihottelevalla 3DS-käsikonsolilla.




Kuten pelin nimestä voi päätellä, Kirby’s Extra Epic Yarn vie pelaajan eriskummalliseen lankamaailmaan. Syötyään mystisen hedelmän Kirby muuttuu lankakeräksi, eikä hän enää pysty totuttuun tapaan imaisemaan vastustajia kitusiinsa. Sen sijaan Kirby saa itselleen kyvyn muuttaa lankaista olemustaan erilaisiksi menopeleiksi ja työkaluiksi.

Tämän jälkeen Kirby sinkoutuu kankaiseen Patch Land -valtakuntaa, jota hallitsee Prince Fluff. Yhdessä nämä hellää pyykkäystä kaipaavat kumppanit pyrkivät pysäyttämään ilkeän Yin-Yarnin, joka on jakanut valtakunnan seitsemään palaseen ja Kirbyn tehtäväksi jää tämän tilkkutäkin paikkaaminen takaisin kuosiin.

Pelin mekaniikka pohjautuu Kirbyn habituksen muokkaamiseen ja muunteluun. Autoksi itsensä vääntävä Kirby kulkee nopeasti ja auringonvarjoksi muuttuessaan hän pystyy leijailemaan kauemmas. Varsinaista herkkua ovat kuitenkin kenttäkohtaiset mahdollisuudet muuttua isoiksi menopeleiksi ja nämä muutokset pitävät kokonaisuuden alati vaihtelevana. Kirbyn ohjastaminen, sekä taisteleminen ja tasohyppely sujuvat mallikkaasti myös uudella alustalla. Omaa kömpelöä fysiikkaani kuitenkin ahdisti kävelevän Kirbyn ja Kirby-auton nopeuksien radikaali ero. Joko sitä mentiin lyllertäen tai täysillä singoten.




Pelin visuaalinen ilme on käännetty hyvin uudelle alustalle ja ympäristön tekstuurit jaksavat viihdyttää. Kyse on eräänlaisesta minimalismista ja mielikuvituksen tarpeesta. Kirby ja kaikki muut maailman olennot ovat vain langoista rakennettuja ääriviivoja, mikä luo peliin sen täysin omalaatuisen ilmeen. Mainittakoon kuitenkin äänisuunnittelun puolelta pelin kertoja, joka hermoja raastavasti - ja kirjaimellisesti - lässyttää aina narratiivin edetessä.

Kuten useimmat uudet 3DS-pelit, myöskään Extra Epic Yarn ei tue laitteen 3D-ominaisuutta. En olisi uskonut sanovani tätä, mutta kyseisen pelin kohdalla tämä lähes harmitti, sillä keskeinen osa lankamaisen Kirbyn seikkailuja ovat vaihtelevat tekstuurit. Kaikki ympäristössä ilmenevä on kudottua, parsittua tai nyplättyä, mikä loisi erinomaisen mahdollisuuden tuoda materiaalien erot ilmi 3D:n avulla. Kyse ei ole suoranaisesti keskeisen ominaisuuden puutteesta, pikemminkin tämä olisi ollut yksi niistä harvoista peleistä, joissa 3D-namikan olisi voinut ajoittain jopa vääntää päälle.

Epic Yarnin käännös hiipuvalle 3DS:lle on toimiva, mutta kokonaisuudesta pystyy huomaamaan, ettei peliä ole alunperin suunniteltu kyseiselle laitteelle. Kahta näyttöä hyödynnetään vain harvoin ja pääosin tapahtumat etenevät ylemmässä ruudussa.





Yoshi’s Crafted World on täysin tuore tuttavuus ja kyseessä on Yoshi-pelisarjan kahdeksas virallinen osa. Kuten saman studion Kirby-pelin kohdalla, myös liskoinen ystävämme seikkailee kuvisluokan tuotoksia muistuttavassa ympäristössä. Kyseessä on myös Yoshin ensimmäinen oma seikkailu Nintendo Switch -konsolilla.




Yoshien asuttaman saaren seesteinen rauha rikkoutuu, kun paikalle ilmaantuvat Baby Bowser ja Kamek, jotka yrittävät varastaa saaren arvokkaat Sundream-jalokivet. Yritys menee kuitenkin pahasti vihkoon, ja kivet sinkoutuvat ympäri maita ja mantuja. Näitä korvaamattoman arvokkaita kiviä pitäisi sitten lähteä noukkimaan ennen kuin pikku Bowser kätyreineen ennättää paikalle.

Pelaaja ohjastaa siis yhtä yosheista, mutta jalokiviä ei tarvitse metsästää yksin. Crafted World tukee kahden pelaajan yhteispeliä samalta sohvalta, mikä luonnolisesti sopii hyvin Switchin lähtökohtaiseen ideaan.

Mitä varsinaiseen pelaamiseen tulee, on Yoshi’s Crafted World äärimmäisen viimeistelty kokonaisuus. Kuten parhaimmissa Nintendon tasoloikissa, myös Crafted Worldissa pelaaminen on vaivatonta ja tasot etenevät jatkuvan flow-tilan saattelemina. Mokailusta rangaistaan, mutta ei liian ankarasti ja alati vallitsee tunne siitä, että virheet ovat pelaajan omaa syytä. Pelin vaikeusasteen pystyy myös alussa valitsemaan, joten perheen nuorimmat ja/tai vanhimmat pysyvät myös toiminnassa mukana.




Askarreltu miljöö on keskeinen osa peliä ja ympäristön materiaalien kanssa tulee olla vuorovaikutuksessa. Suurin osa tästä tapahtuu heittelemällä Yoshin pyöräyttämiä munia kentän taustalta tai etualalta löytyviin esineisiin. Tämä kerroksellisuus tuo peliin ilahduttavaa löytämisen riemua ja tuo yksityiskohdille oman merkityksensä.

Tässä tapauksessa kyse ei ole ainoastaan villalangasta ja napeista, vaan pelin ympäristö on toteutettu leikkaa ja liimaa -hengessä. Pelimaailman “katosta” roikkuu pahvisia lokkeja, talot on tehty kulisseiksi ja kaikkialla vallitsee käsintehy fiilis. On kuin työryhmän lapset olisi päästetty askartelemaan kenttien prototyypit. Tätä myötä Crafted Worldin maailma on äärimmäisen sympaattinen ja sitä voisi kuvailla jopa erityisen komeaksi Switch-peliksi.




Crafted World on nerokkaalla tavalla luova, mikä näkyy niin kenttien suunnittelussa, hahmoissa, kuin myös pelin vastustajissa. Pelaaja saattaa säikähtää vastaan astuvaa lohikäärmettä, kunnes hän huomaa, että kyseessä on vain yksi Shy Guy pitelemässä pahvista lohikäärmeen päätä tikunnokassa.

Puolestaan kerran läpäistyt kartat voi suorittaa uudestaan, mutta tällä kertaa suunta on päinvastainen ja kartalta pitää löytää kaikki sinne kadonneet koiranpennut. Väärinpäin pelatussa kartassa myös kulisseja tarkastellaan “väärältä puolelta” ja jälleen yksityiskohtien määrä loistaa. Taivaalta roikkuvien lokkien kääntöpuolen teippaukset näkyvät ja maalaamaton aaltopahvi luo tunteen autenttisesta käsityöstä.