On helppoa hankkia kiva seurapeli! Tarvitaan päivä taustatöihin, ja perin selväksi käy, mikä peli mitä suurimmalla todennäköisyydellä istuu omaan sosiaaliseen tilanteeseen siinä määrin, että kaapissa on jotain kivaa vielä viiden vuoden päästäkin. Tietenkin sitä voi ostaa myös jonkun hassulta kuulostavan pelin. Tai uusimman version siitä pelistä, jonka nimi on tuttu, tai jotenkin tuttu.
Seurapelijuttuun päätyneet tuoreehkot tuotteet edustavat sattumalta eräänlaisia ääripäitä. Pohdittuani pitkäveteisesti millä täydentäisin omaa kokoelmaani, päädyin hankkimaan palikkapelin
Qwirkle, koska sitä on kehuttu ja koska laskelmoin, että eräät läheiseni ihastuvat siihen. Täysin ilman harkintaa ostin uusimman
Carcassonnen, koska sen laatikossa lukee Carcassonne. Lisäksi käsiini päätyi hups, ihan itsestään hassulta kuulostava korttipeli
Bilekuosi – Dope Fiend (V2.fi kiittää arvostelukappaleesta).
Harkittu ostos saa minulta neljä tähteä. Myös testihenkilöni harkitsevat samaista sijoitusta. Mielikuvitukseton ostos saa kolme tähteä. Hassulta kuulostava peli saa vain kaksi tähteä. Rakkaat lapset - mitä opimme tästä?
Qwirkle
2-4 pelaajalle (arvostelijan suositus: 2-3 paras, 4-5 ok)
Scrabble ja sitä imitoiva
Alfapet ovat monille tuttuja klassisia sananmuodostuspelejä. Qwirkle on vähän samantapainen elämys, joskin ilman pelilautaa ja ilman sanojen muodostamista. Yksinkertainen on kaunista?
Pelilaatikossa on puulaattoja ja pussi. Kussakin laatassa on yksi kuudesta symbolista, joka edustaa yhtä kuudesta väristä. Kutakin vaihtoehtoa on kolme kappaletta, laattoja on siis 108. Pelaajat nostavat pussista kuusi laattaa. Laattoja on tarkoitus asettaa pöydälle siten, että kussakin rivissä on joko yhtä väriä, tai yhtä symbolia. Yhdelläkään rivillä ei saa olla kahta samanlaista laattaa, joten rivi ei voi olla pidempi kuin kuusi laattaa. Kun pelaaja jatkaa riviä, hän saa niin monta pistettä kuin rivillä on laattoja. Tarkoitus on etsiä paikkoja, joissa useat rivit jatkuvat yhdellä siirrolla. Jos kuuden suora valmistuu, pelaaja saa bonuspisteitä.
Tässä olivat Qwirklen säännöt lähes kokonaisuudessaan. Lapsikin ymmärtää jujun minuuteissa. Aikuiskokoelmani keskuudessa innostunutta palautetta tuli vielä useita pelejä myöhemminkin, mikä on harvinaista. Qwirkleen ei ole pakko keskittyä, joten se sopii jopa mörrimöykyille, joille esimerkiksi mainitut sanapelit aiheuttavat stressiä. Parhaiden paikkojen löytäminen vaatii tietenkin hoksottimia. Ja kuka sanoo, ettei peliä voisi pitää tilastotieteellisenä haasteena? Kun on tiedossa, monta laattaa on pöydällä ja monta muualla, aivokapasiteettia voi tuhlata määrättömästi sen laskeskeluun, mitä rivejä kannattaa rakentaa ja mitä palikkaa kannattaa pantata ehkä jopa pitkään. Toisaalta kuka tahansa voi kaataa tilastofriikin, joka ajattelee liian vaikeasti, eikä osaa napsia pisteitä rennosti sieltä täältä.
|
Kyseessä siis on helposti ymmärrettävä peli, jota satunnaispelaajat, pelien vihaajat ja elitistit voivat pelata yhdessä. Vau?! Yksi tähti lähtee siitä syystä, että minä henkilökohtaisesti inhoan tilanteita, joissa alkaa kaakatus "tuuripeli, tuuripeli", vaikka pelaan itse
älypeliä otsa hiessä. Se on totta, että useamman pelaajan yhteenotoissa tuurin osuus nousee ratkaisevasti, mikäli tietyt pelaajat (esim. mörrimöykyt) eivät keskity, vaan rakentavat huomaamattaan hyviä paikkoja yleiseen käyttöön. Parantamisen varaa on hieman pelivälineissäkin. Omia laattoja on tarkoitus pitää pystyssä, minkä vuoksi tiettyjä värejä ei erota toisistaan monissa valaistusolosuhteissa. Laatat kun kaiken lisäksi kiiltävätkin.
Carcassonne: Uusi Maailma
2-5 pelaajalle (arvostelijan suositus: 2-5)
Ylistin Carcassonnea ja sen kuutta lisäosaa
viime vuonna.
Carcassonne: Uusi Maailma on laskutapani mukaan kolmas yritys myydä alkuperäispeli uudelleen uudella teemalla ja ilman mahdollisuutta käyttää lisäosia. Kyse on tällä kertaa uudisraivaajista Amerikassa. Pistelaudassa on kiinni New York ja pari muuta kaupunkia. Pelaajat alkavat kasvattaa maisemia laatta kerrallaan tuttuun tapaan, edeten kohti sisämaata. Varmastikin uusi mantere on pullollaan rikkauksia ja mahdollisuuksia? Peli tavoittaa tällaisen kilpajuoksutunnelman näppärästi pienillä tempuilla.
Löytöretkeilijät ovat näkyvin uutuus. Nämä kaksi neutraalia nappulaa aloittavat matkansa pisteytyslaudan peliruuduista. Joka kerta, kun jokin valmistuvista kohteista (kaupunki, tie tai maatalo) pisteytetään, toinen löytöretkeilijä siirtyy laatan verran eteenpäin. Tämän jälkeen ne pelaajien nappulat, jotka jäävät molempien löytöretkeilijöiden itäpuolelle, poistetaan pelilaudalta. Ainoastaan metsästäjät pysyvät paikoillaan loppuun saakka (metsästäjät ovat lähellä peruspelin maanviljelijöitä). Lisäksi pelaaja saa lisäpisteitä, mikäli löytöretkeilijä tai molemmat ovat lähellä pisteytettävää kohdetta. Toisin sanoen "juuri löydetyt" seudut ovat arvokkaimpia.
|
Uusi Maailma ei pärjää alkuperäiselle Carcassonnelle, muttei ole pettymyskään. Vaikka muutokset kuulostavat pieniltä, vanhat taktiikat eivät enää päde, joten homekaan ei tuoksahda. Löytöretkeilijät tuovat muassaan jännitystä ja kiihkeyttä, poistaen samalla leppoisat rakentelufiilikset ja suuren osan sitä draamaa, mihin suurprojektit ja niiden valtausyritykset johtivat. Vaikka peruspelin lisäosista tutut erikoisnappulat voi teoriassa ottaa käyttöön, nähdäkseni vain lisävuoron suova Kirjuri sopii pelin henkeen.
Suosittelen Uutta Maailmaa ainoastaan meille, joiden kaapissa ei voi olla liikaa Carcassonnea. 15 euroa maksaviin lisäosiin verrattuna 20 euron Uusi Maailma on oiva diili: peli muuttuu enemmän kuin useimpien lisäosien vaikutuksesta ja silmätkin saavat ihastella erilaista grafiikkaa.
Bilekuosi – Dope Fiend
2-6 pelaajalle (arvostelijan suositus: 3-4)
Bilekuosi on kotimaisten amatöörien yritys ryöstää markkinaosuutta alan jättiläisiltä. Kiinnostuneet voivat metsästää peliä nettikaupoista, tai pistäytyä osoitteessa
Bilekuosi.net. Suomen kieltä muistuttavasta nimestä huolimatta kyseessä on englanninkielinen korttipeli. Älykkyysosamääräni ei riittänyt ohjelehtisen ymmärtämiseen, mutta pelaamaan päästiin, kunhan keksin pari täydentävää sääntöä itse.
Pelaajat kilpailevat siitä, kuka saavuttaa ensin hyvat fiilikset vetämällä huumeita. Pelaajat diilaavat kamaa ja käyttävät sekaisin alkoholia, pillereitä, pulvereita, suonensisäisiä ja muuta yrittäen pysyä hereillä, järjissään ja hengissä yhteisvaikutusten ristitulessa. Pahassa tilanteessa saattaa olla parasta vaikkapa iskeä oksennuskortti pöytään, vaikka se laskeekin fiiliksiä. Kaikkiaan 150 korttia jakaantuvat kolmeen ryhmään. Mömmökortteja on eniten. Diilerikortit toimivat pelaajien hahmoluokkina ja myös pöytätilaa imevinä ylimääräisinä kauppiaina. Kulttuurikorteista löytyy erikoisia tapahtumia, esineitä ja mahdollisuuksia. Käytätkö kortsua kanssapelaajan kanssa paneskeluun, vai tungetko sen huumeilla täytettynä takapuoleesi, jolloin kama on suojassa kytiltä? Heh heh heh! Heh.
|
Teoriassa Bilekuosi on haastava peli kierolla huumorintajulla, käytännössä rasittava sääntökokoelma ja shokeerausyritys. Se, että pelissä on hankala päteä, on sen paras vitsi, sillä eihän moni narkkarikaan tiedä, miten tunti sitten nautittu tärpätti vaikuttaa yhdessä tuoreimpien pillereiden kanssa. Lienee mahdollista, että jos Bilekuosia jaksaa vääntää vaikkapa kymmenen peliä, yleinen soheltaminen muuttuu kilpailuhenkiseksi toiminnaksi. Omat ensimmäiset ja
takuuvarmasti viimeiset pelini koostuivat lähinnä sääntökirjan ja korttien lukemisesta vuorotellen, jotta kaikki erikoistapauksen erikoistapaukset toteutuisivat edes melkein oikein. Bilekuosi on samanlainen elämys kuin pelata pikkulapsen ihan itse kehittämää peliä, jonka puolivälissä kakara asettaa pelilaudalle He-Man-ukkelin, koska hän keksi juuri uuden säännön.
Hävyttömyys kannustaa hieman opettelussa. Ei Bilekuosi erityisen hauska ole, mutta riittävän törkeä, jotta huumoria muodostuu itsestään tietynlaisessa seurassa. Yksityiskohta arveluttavimmasta päästä lienee diileri nimeltä "jailbait", joka saa bonuspisteitä harrastaessaan seksiä alkoholin ja deittiraiskaushuumeiden vaikutuksen alaisena. Heh jälleen. Bilekuosi saa kaksi tähteä vain siksi, että oivasti kuvitetun korttipakan lukeminen läpi lupailee kummallista peli-iltaa. Jo yritys ymmärtää pyyhkii hymyn huulilta.
V2.fi | Jari Tapani Peltonen
Keskustelut (16 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 13.04.2007
15.12.2008 klo 10.58
:/
15.12.2008 klo 13.17
Something Awful.com tekee tämän tyylisiä shokkiarvosteluja tyylikkäämmin, kaikki eivät tyyliä hallitse ja kaikkia se ei pue.
Toisaalta, peliä on kritisoitu eniten juuri manuaalin suhteen ja täytyy myöntää, että se on ihan pyllystä. Tekijät onneksi ovat julkaisemassa suomenkielistä manuaalia, sitä odotellessa siis.
15.12.2008 klo 14.02
Jos pelaajan aivokapasiteetti ei riitä siihen että osaisi päätellä ja soveltaa väljiä sääntöjä,niin ehkä sen henkilön ominta alaa ovatkin sitten iki-ihana Kimble jne.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 03.04.2007
15.12.2008 klo 14.05
Rekisteröitynyt 22.04.2007
15.12.2008 klo 14.12
Uudesta Maailmasta on myös sanottava, että hienoa grafiikkaa lukuun ottamatta se tuntuu hieman hätiköidyltä. Manuaalista löytyi muutamia virheitä ja kaikkia tarpeellisia juttuja ei ole selitetty ollenkaan. (Esim. saako pelialue kasvaa pohjois-etelä-suunnassa pistelaudan ulkopuolelle?)
Rekisteröitynyt 20.08.2007
16.12.2008 klo 08.19
Molemmat antavat vaikutuksen juuri lukiosta päässeestä, täynnä mielipiteitä olevasta uhmakkaasta nuoresta, jonka pitää väkisin päästä olemaan hieman kriittinen.
Päätit sitten ottaa isoista pojista mallia, vai miten se oli?
Mutta tosiaan, hyvään aikaan tuli kyllä arvostelu. Eilisen superalennusjymypallouutislehdessä mainostettiin kympillä lautapelejä, ja pohdin että juuri tänään lähtisin kahmimaan niitä kaappeihini.
Toisaalta, pitäisi varmaan hankkia ne kaapit ensin...
Moderaattori
Rekisteröitynyt 13.04.2007
16.12.2008 klo 08.26
Aika laadutonta pelleilyä sekä arvostelu, että tämän kirjoittamishetkellä kommentit bilekuosiin liittyen. Molemmat antavat vaikutuksen juuri lukiosta päässeestä, täynnä mielipiteitä olevasta uhmakkaasta nuoresta, jonka pitää väkisin päästä olemaan hieman kriittinen.
Something Awful.com tekee tämän tyylisiä shokkiarvosteluja tyylikkäämmin, kaikki eivät tyyliä hallitse ja kaikkia se ei pue.
Toisaalta, peliä on kritisoitu eniten juuri manuaalin suhteen ja täytyy myöntää, että se on ihan pyllystä. Tekijät onneksi ovat julkaisemassa suomenkielistä manuaalia, sitä odotellessa siis.
SA:n foorumeilla aktiivisesti pyörivänä jäsenenä nyt voin sen verran paljastaa, että nämä kaksi sivua ovat aika erilaisia. Usko tai älä!
Ja olen pahoillani jos tykkään pelata lautapeleinä roolipelejä, Carcassojena, Settlers of Cathaneja ja Axis & Alliesia, mutta en usko, että kyseinen suomalaista korttipeliä olisi edes otettu arvosteluun jollei se olisi suomalainen ja siitä tehty parit "shokeeraavat" uutiset. Hyvä vain kun Peltonen antaa pelille arvoisensa pisteet (yksikin tähti olisi tarpeeksi) riippumatta siitä missä peli on tehty. Vähän sama juttu kun suomalaiskriitikot ja Niko Lentäjän Poika.
Rekisteröitynyt 14.07.2007
16.12.2008 klo 19.40
Moderaattori
Rekisteröitynyt 18.05.2007
17.12.2008 klo 12.00
20.12.2008 klo 00.21
Bilekuosipa saa runtua. Amatööripelille amatööriarvostelu, mutta vähän asiattoman ja epäammattimaisen puolelle kyllä lipsahtaa teksti.
Toisaalta, asiatonhan peli itsekin yrittää vissiin olla.
Huvitti vaan kontrastina esim. Hesarin kommenttiin: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135242197683
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
20.12.2008 klo 23.02
Pakko käydä kommentoimassa vähän näistä arvosteluista, kun kuuli että tuttujen pelikin on tänne päässyt.
Bilekuosipa saa runtua. Amatööripelille amatööriarvostelu, mutta vähän asiattoman ja epäammattimaisen puolelle kyllä lipsahtaa teksti.
Toisaalta, asiatonhan peli itsekin yrittää vissiin olla.
Huvitti vaan kontrastina esim. Hesarin kommenttiin: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135242197683
Loistava veto puhua amatöörimäisestä arvostelusta, ja pistää loppuun linkki 77 sanan mittaiseen "kunnon arvosteluun".
Rakastan lukijoitani. Hyvää joulua!
21.12.2008 klo 01.15
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
22.12.2008 klo 15.07
Caylus Magna Carta & Zooloretto
http://www.v2.fi/artikkelit/pelit/106/Caylus-Magna-Carta-
Carcassonnen kuusi lisäosaa
http://www.v2.fi/artikkelit/pelit/120/Carcassonnen-kuusi-
23.12.2008 klo 19.29
Rekisteröitynyt 16.09.2007
28.12.2008 klo 22.27
Ei pärjää lisäosilla terästetylle Carcassonnelle, mutta on silti mukavaa vaihtelua. Mielestäni ostamisen arvoinen.
19.10.2023 klo 10.41
Kirjoita kommentti