Suomen pelimuseon ja Museo Milavidan järjestämässä Sisällissota 1918 peleissä - viihdettä vai historiaa? -tapahtumassa käsiteltiin useita tänä vuonna julkaistuja tai julkaistavia sisällissotaan sijoittuvia tai sitä käsitteleviä pelejä. Suomi 1918 -korttipeli ja 1918-lautapeli pohtivat sotaa nopeasti tartuttavammassa muodossa sekä poliittisen että sotilaallisen rintaman kautta.




Suora linkki: https://www.youtube.com/watch?v=jHRA-OHl3Io

Suomi 1918 on korttipeli Suomen valtion alkutaipaleesta, sisällissodasta ja siihen johtaneista tapahtumista. Peli on tarkoitettu 2-4 pelaajalle ja se on yksinkertainen sekä nopea pelata. Pelissä ei ole tarkoituksena toistaa historiallisia tapahtumia sellaisina kuin ne tapahtuivat, vaikka sekin on mahdollista, vaan katsoa olisiko jokin voinut mennä toisin ja jos olisi niin millainen lopputulos olisi ollut.

Pelissä on neljän värisiä kortteja joista jokainen väri kuvaa jonkin ryhmän tavoitteita tai jotakin kehityssuuntaa. Punaiset kortit kuvaavat työväen ja vasemmiston eli punaisten tavoitteita. Valkoiset kuvaavat porvariston ja oikeiston eli valkoisten tavoitteita. Mustat kortit kuvaavat sekasortoa ja koko yhteiskunnan hajoamista. Siniset kortit taas kuvaavat sovintoa ja yhteiskunnan rauhoittumista.

Pelaajat edustavat pääsääntöisesti joko valkoisia tai punaisia. Samalla omia tavoitteita ajaessaan pelaajien on kuitenkin huolehdittava siitä, että mustien korttien kuvaama sekasorto ja toisaalta sinisten korttien kuvaama sovinto eivät etene liian pitkälle ennen kuin omat tavoitteet on saavutettu.

Kukaan pelaajista ei pysty hallitsemaan täysin tilannetta eikä aina toimimaan sellaisella tavalla kuin itse haluaisi. Tämä kuvaa sisällissodan sekavaa tilannetta jossa osapuolet eivät voi aina tietää mitä on tapahtumassa ja mitä on mahdollista tehdä.

Pelin on suunnitellut Mikko Aaltonen ja pelin ulkoasun on toteuttanut Ville Palkinen.







Suora linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Ru48wphvzNo

1918-lautapeli kuvaa sisällissodan sotilaallista kamppailua punaisten ja valkoisten joukkojen välillä, unohtamatta venäläisiä ja saksalaisiakaan. Pelin suunnittelija Kalle Matsinen kertoo teoksestaan:

Idea 1918 -lautapeliin syntyi jo vuonna 2011 toisen projektin yhteydessä, kun jäin miettimään miksi Suomen sisällissotaa ei oltu käsitelty peleissä. Vertailukohtana oli Espanjan sisällissotaa käsittelevä España 1936 (2007), joka julkaistiin 70 vuotta sisällissodan jälkeen. Siis jos muuallakin voitiin käsitellä sisällissotaa pelin keinoin, miksei Suomessakin.

Aloittaessani 1918:nsuunnittelun asetin itselleni kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli tuottaa historiallisesti tarkka peli, joka ei sortuisi mikromanagerointiin. Halusin tavoittaa sisällissodasta jotain olennaista, mikä erotti sen maailman kaikista muista konflikteista minä tahansa aikana.

Hyvin harvan, jos yhdenkään, konfliktin tavoitteena on ollut vastapuolen tuhoaminen. Sama problematiikka koskee myös itse sodankäyntiä. Taisteluiden tarkoituksena on saavuttaa strategisia tavoitteita ja vaikuttaa vihollisen kykyyn käydä sotaa, ei niinkään vihollisen tuhoaminen. Hyvään sotapeliin ei riitä joukko-osastojen ominaisuuksien tai suorituskyvyn onnistunut mallintaminen – siihen vaaditaan ymmärrystä huollon, logistiikan, infrastruktuurin, maaston ja siviiliväestön tuen merkityksestä sodankäyntiin.

Tämä näkyy 1918:ssa sekä pelin tavoitteissa, että mekaniikoissa: pelin voi voittaa hallitsemalla suurta määrää kaupunkeja ja rautatiesolmuja. Tämä ohjaa pelaajat käymään sotaa ympäri maata ja keskittymään ensisijaisesti muuhun kuin vihollisarmeijan lyömiseen taistelussa.

Suunnittelija Kalle Matsinen: Suunnittelutyöni lähtee ensi sijaisesti omista lautapelimieltymyksistäni ja kiinnostuksen kohteistani. Olen pelannut kaikenlaisia pelejä yli 15 vuotta ja suurin piirtein saman ajan yrittänyt luoda omia pelejäni mielenkiintoisista teemoista. Toinen vahva piirre suunnittelussani on pedanttius tai tinkimättömyys: luon itselleni usein vahvan vision, jota alan määrätietoisesti toteuttamaan. Tässä mielessä olen osaksi taiteilijasielu, mutta valitettavasti tämä näyttäytyy ulos usein myös joustamattomuutena. Minun on tärkeää ymmärtää kuvaamaani teemaa tai aihetta syvällisesti, ennen kuin suostun työstämään sitä. Onnekseni minulla on työkalut ja valmius ymmärtää historiallista tietoa opintojeni kautta ja toisaalta olen oppinut joustamaan ja improvisoimaan haastavissakin tilanteissa työssäni. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen ja onnellinen, että 1918 on vihdoin painossa ja kiitollinen hankkeen tukijoille, jotka mahdollistivat sen julkaisun.




:

Suomen sisällissodasta on kulunut 100 vuotta, ja suomalaiset pelinkehittäjät ovat tarttuneet pelimaailmassa tähän saakka lähes täysin sivuutettuun aiheeseen. Aiheesta on luotu ja luodaan parhaillaan useita erilaisia, tapahtumia eri tavoin kuvaavia ja muistelevia lauta-, kortti- ja digitaalisia pelejä, jotka ilmestyvät vuoden 2018 mittaan. Sotaa käsitellään niissä muun muassa sotilaallisina operaatioina, joissa pelaajat voivat yrittää muuttaa historian kulkua taistelukentän tapahtumien kautta. Toisissa tapahtumia kuvataan myös yhteiskunnallisten ja poliittisten tapahtumien keinoin. Historiaa tuodaan historiaa esille myös opastavalla ja informatiivisella tavalla, usein niin, että pelaajat oppivat samalla lisää tapahtumien kulusta ja käännekohdista.

Sisällissodan tapahtumia käsiteltiin tuoreeltaan sodan päätyttyä kahdessa lautapelissä (Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918 ja Suomen vapaussota), mutta sen jälkeen aihe sai jäädä aina tähän vuoteen saakka. Tänä vuonna ilmestyvien pelien tulvahdus on siksikin poikkeuksellinen, että esimerkiksi talvi- ja jatkosodasta on tehty monia lauta- ja videopelisovituksia, myös viime vuosikymmeninä.

Kuinka sotaa kuvataan uusissa peleissä ja millaisia vaihtoehtoehtoja niitä pelatessa voi avautua? Voisiko Suomesta tulla tasavallan sijaan esimerkiksi neuvostotasavalta, anarkia tai kuningaskunta? Kenen lippu liehuu Tampereen kaupungintalossa 6.12.1918? Millaisilla näkökulmilla erilaisten pelien tekijät lähestyvät aihetta ja miten suomalaisen yhteiskunnan repinyttä sotaa käsitellään viihteellisesti?


(C) 2018 Mediapalvelut
Yhteistyössä: https://www.v2.fi/

Toimittaja: Jukka O. Kauppinen
Grafiikka: Niklas Isberg
Intro/outro: Saku Tiainen, Antti Miettinen, Kraku
http://www.checkpoint-tv.fi/