Summerset on uusin “luku” Elder Scrolls Online -nettiroolipeliin viimevuotisen Morrowindin jälkeen. Varsinaisesta lisäosasta ei perinteisessä mielessä ole kyse, sillä Summerset on Morrowindin tapaan suunniteltu täysin uusille tai uutta seikkailua janoaville pelaajille. Potkaisin siis jälleen vanhan sankarini Mestari Korttikelmin saappaat jalkaan ja lähdin tällä kertaa seikkailemaan Summerset-saarelle.




Pimentohaltioiden hallitsema Vvardenfell on jätetty taakse ja pelaaja saapuu huomattavasti rehevämmälle ja aurinkoisemmalle Summersetin saarelle. Tarina on mahdollista aloittaa joko vanhalla sankarilla tai vaihtoehtoisesti kokonaan uuden hahmon luomalla. Jälkimmäisessä tapauksessa pelaaja saa halutessaan kokea kompaktin tutoriaalin, jossa käydään läpi keskeisimmät kontrollit ja pelimekaniikat. Tämän jälkeen maailmaan putkahtanut sankari on vapaa tutustumaan saareen ja sen asukkaisiin.

Suurhaltijoiden kuningatar Ayrenn on avannut vihdoin saaren ulkopuoliselle maailmalle, mutta paikalliset haltija-snobit eivät hihku riemusta, kun ulkomaalaiset ja kaikenkarvaiset matkailijat saapuvat saarelle. Näin ollen paikallinen munkki on ottanut ohjat käsiin ja hän on miehineen päättänyt noukkia uusien asukkaiden joukosta epäilyttävimmät tapaukset pois. Heti saarelle päästyään pelaaja kohtaa liukaskielisen khajitin, Razum Darin, joka toimii kuningattaren silmänä. Hän on saarella varmistamassa, että rajojen avaaminen sujuu ilma suurempia vastoinkäymisiä. Razum Dar antaa pelaajalle tehtäväksi selvittää mitä konnuuksia lokaalit ovat uusille tulokkaille keksineet ja tästä lähtee avautumaan pelin tarina, jonka valoisan pintapuolen alla piilee synkempiä sävyjä.


Summerset ei ole ainoa saari, johon pelaaja pääsee tutustumaan tarinan edetessä. Sankarin tie vie legendaarisen Psijic Orderin asuttamalle Artaeumin saarelle. Kyseessä on varsin hämmentävä paikka, sillä paikallinen velhomestari on piilottanut paikan pariksi sadaksi vuodeksi muiden kuolevaisten silmistä (hiukan tragikoomisesti saari oli kyllä täynnä muita pelaajia haahuilemassa paikasta toiseen, mutta en antanut tämän rikkoa pelin immersiota). Kokonaisuutena saaret ovat viehättäviä ympäristöjä ja tuovat mukavaa vaihtelua Vvardenfelin tuhkan peittämille maisemille.



Vaikka Summerset on kelpo lisuri Morrowindin tavoin, ei se silti riitä hävittämään pääpelin ongelmia. ESO:ssa vastustajien taso skaalautuu pelaajan oman tason mukaan, joten käytännössä koko kartta on samottavissa alusta lähtien. Tämä myönnytys kostautuu tunteena, ettei kehitystä juuri tapahdu ympäröivän maailman kehittyessä pelaajan mukana. Tämä vain pahentaa jo Morrowindin arvostelussa toteamaani avoimuuden kirousta. Valtava maailma jää matalaksi kokemukseksi. Toisaalta skaalautuva maailma tarjoaa myös vaihtelua, pelatessa kun ei tarvitse juuri murehtia siitä riittääkö oma taso etenemiseen ja tasoitettu vaikeus mahdollistaa pitempään pelanneen kaverin kanssa seikkailun.


Emopelin ongelmista huolimatta Summersetin tarinallista osuutta on hauska pelata jopa soolona läpi. Lisäluvun tunnelmallinen musiikki ja Tolkien-henkinen maailma onnistuvat vetoamaan pelaajaan. Taustalla vaaniva pimeys ja synkkyyden tunne luovat peliin omaleimaisen fiiliksen, jota ainoastaan ruokkii natiivien supattelu ja pelaajaan kohdistama mulkoilu. On harmillista, ettei Summersetin mukana tullut mitään suurempia muutoksia pelattaviin rotuihin tai hahmoluokkiin. Kuitenkin mahdollisuus avata Psijic Order -kykypuu ja tilaisuus päästä harjoittamaan korusepän ammattia ovat kelvollisia lisäyksiä peliin paremman puutteessa.

PC-tiedot: Intel Xeon CPU E5-1620, RAM 16GB, Nvidia GTX 1060, 6GB
Lyhyesti: ESO: Summerset onnistuu viimevuotisen Morrowindin tavoin tarjoamaan hyvän ponnahduslaudan vain hiukan kekinkertaista parempaan peruspeliin.



Hyvää

• Paluu The Elder Scrolls: Arenan maisemiin
  
• Tunnelma, musiikit ja ympäristö
  
• Painopiste uusissa pelaajissa ja mahdollisuus nauttia Summerset itsenäisenä teoksena
  
• Kuitenkin myös veteraanille isketään silmää
  

Huonoa

• Kokonaisuutena uudistaa vain vähän peliä
  
• Kärsii emopelin ongelmista
  
• Ei muutoksia/lisäyksiä rotuihin tai hahmoluokkiin
  
• Paikoin väistämätön geneerisyys