Commodore 64 on yhä edelleen rakastettu laite ja syystä. Olihan se tärkeä, ellei jopa tärkein, tekijä Suomen atk-aikaan nostamisessa. Se oli mahtava pelikone ja hyvä työkalu, jonka parissa monet viettivät loputtoman ihania tunteja. Ei siis ihme, että kuusnelosen uusi versio THEC64 Mini on nostattanut myrskyn muistojen saavissa.

THEC64 Mini ei ole tietenkään mikään oikea kuusnelonen, vaan emulaattoripohjainen muistojen lämmittelymasiina, käytännössä kuin TV-peli tai pelikonsoli. Se ei yritäkään korvata aktiivisten harrastajien käsissä olevia kuusnelosia, vaan tuoda hauskan ja helpon kuusneloskokemuksen kenen tahansa käsiin. Ja sen se tekee hyvin, tyylillä ja tunteella.


THEC64 Minin pelivalikko

Mini muistaa kotimikrojuurensa, mutta ne eivät ole pääosassa tai etualalla. Laite on yksinkertaisesti kiva, aidonnäköinen mutta söpösti pienennetty minipelikonsoli, joka liitetään televisioon ja virta näppäistään tavallisesta USB-virtalähteestä, kuten kännykkälaturista. Sitten joystick kiinni ja pelaamaan. Helppoa!

Vähän oudosti tämä helppous on joillekin true-retrofaneille myös kaamea loukkaus. Laitteen pointti menee kuitenkin heiltä ohi. Tämä on pelilaite. Emulaattorivekotin. Kyllä, aivan saman voi tehdä tietokoneella emulaattorilla tai Raspberry Pi -miniatyyrimikrolla, sillä Minin pohjalla on Linux-ytimen päällä pyörivä kustomoitu versio VICE-emulaattorista. Mutta tietokone, kannettavakin, on iso eikä sitä noin vain kannella taskussa tai lainata kaverille. Raspberry-emulaatiokoneen väsääminen vaatii aikaa ja viitsimistä. THEC64 sen sijaan toimii lennosta, siinä ei ole mitään ylläpidettävää ja sen voi lainata kaverille tuosta vain. Tai lykätä kiinni telkkariin, kun kaveri tulee kylään, kaivaa kylmät juomat esiin ja hurvitella. Käyttäjäkokemus on ylivertaisiin iisi ja se on pääasia.

Tilanne on sama kuin Nintendon NES- ja SNES Minien kanssa. Retropropellit pyörivät vinhasti, kun übertruet valittivat miten paskaa kaikki on, kun aito konsoli ja aidot pelikasetit ovat ainoa sallittu peliväline. Samaan aikaan laitteet myivät loppuun silmänräpäyksessä. Pelikokemukset ovat tärkeämpiä, ja jos emulaatiolaite, miniatyyrikonsoli tekee homman riittävän hyvin, niin sitten tekee ja kansa tykkää. NES- ja SNES Minit olivat emulaatiotaustastaan ensiluokkaisia pelikoneita, niin on myös THEC64 Mini.

Se näet pyörittää sisältämiään C64-pelejä oikein hyvin. 50 kuvan päivitysnopeus, alkuperäisellä nopeudella ja erittäin hyvällä SID-äänipiiriemulaatiolla. Pelikokemus on hyvä ja riittävän aito, ja jopa parempi kuin muutamalla muulla kokeilemallani vaihtoehdolla. Edellisestä kaupoissa olleesta C64-tv-pelikoneesta on aikaa jo 13 vuotta, ja vaikka C64DTV olikin ihan pätevä laite, niin ei se ole läheskään niin hyvä kuin THEC64. DTV:n äänipiiri soi THEtä huonommin ja videoliitäntäkin oli vain komposiitti. THEn HDMI-kuva on skarppiudessaan ihana ja niin SIDit kuin pelien ääniefektit soivat niin hyvin, että vain todelliset kultakorvat huomaavat eron oikeaan, jos hekään.


45 minuuttia Mini-pelejä satunnaisesti maisteltuna

Kultasormet puolestaan mittaavat laitteen viivettä, eli kuinka kauan kestää peliohjaimen vääntelyiden ehtimisessä näytölle, kuinka nopeasti pelit reagoivat. En tiedä millisekunneista, mutta verrattuna moniin tietokoneen emulaattoreilla testaamiini mukamas-retrotikkuihin, USB-joystickeihin, THEC64 on tosi hyvä. Useimmissa retro-USB-joystickeissä on kaamea viive, mikä pilaa tarkkojen toimintapelien ja tasoloikkien pelaamisen. THE ei moisesta kärsinyt, kiprakammatkin pelit pysyivät hallinnassa. Viive on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Pelaaminen sujuu kuin oikeallakin koneella.

Laitteen mukana tuleva joystick, joita muuten myydään myös erillisinä, on sekin pätevä vekotin. Competition Pro -klassikkotikun muotilla valettu sauva on käteensopiva ja USB-ohjain toimii myös tietokoneella. Tätä voi siis käyttää THEC64:n lisäksi missä tahansa muussakin retropeliyhteydessä emulaattoreilla. Mutta toisaalta THEC64 ei kelpuuta oman ohjaimensa lisäksi muita tikkuja - ei edes niitä kelvottomia USB-retrotikkuja sen enempää kuin kokeiltuja gamepadeja tai Atari-USB-sovittimia. Kenties tätä loivennetaan vielä firmware-päivityksessä, jos kansa tarpeeksi kovasti moista toivoo.

Oikeaa näppäimistöähän koneessa ei ole, mikä ei ole mikään menetys. Miniatyyrikonsolin näppäimet olisivat surkean pieniä joka tapauksessa, ja kaikkien pelien tarvittavat kontrollit on istutettu THEtikun napeille. Sauvassahan on kaikkiaan kahdeksan nappia, joista yksi on aina tulitusnamiska ja yhdestä avautuu laitteen käyttövalikko. Muihin on istutettu eri pelien valikko- ja pelikomentoja. Ja jos oikeaa näppistä tarvitsee, niin ei muuta kuin USB-näppäimistö kiinni koneeseen. Jos THEn kaksi USB-liitintä loppuvat kesken, niin USB-hubia kehiin ja koneeseen saa kiinni vaikka kaksi joystickiä, näppäimistön ja USB-muistitikun, jolta voi ladata omia ohjelmiaan.

Tosin omien ohjelmien lataus on julkaisuversiossa vielä aivan mätä. Parempaa laturia on lupailtu ihan lähiviikoille. Jos se toimii nätisti, niin THEC64:stä saa todella kivan ja kätevän viihdelaitteen, jolla kelpaa pelata niin C64-pelejä kuin katsella demoja vaikkapa telkkarista tai videotykiltä. Kyllä kelpaa nauttia pikseleistä 100 tuuman kankaalta!

THEC64 Mini on hauska, hyvä laite. Ehdotonta autenttisuutta vaativalle puristille se ei sovi, mutta vaivatonta kuusnelosteluelämystä kaipaaville se on ykkösvalinta. Kuusnelospelit näyttävät, kuulostavat ja tuntuvat itseltään, mikä on just se mitä laitteelta toivottiin. Vaikka itsellänikin on useita kuusnelosia moderneine lisävarusteineen, niin minusta tämä täydentää hienosti vanhan, rakkaan koneeni käyttömahdollisuuksia ja helpottaa softatarjonnasta nauttimista - eikä suinkaan ole mistään pois.


Laajempaa pohtimista ja lisää THEC64 Minin yksityiskohtia oheisella testivideolla:



THEC64 Mini julkaistaan 28.3. Laitteen hinta on noin 90-100 euroa myyjästä riippuen. Joystickit maksavat yksittäin noin 30 euroa.

Lisätietoja: http://thec64.com
Linkki: Lisää kuusnelosvideoita Ministä ja muustakin