Koripallo on säilynyt Suomessa melko vakiintuneena marginaalilajina, vaikka kotimaisessa sarjassa onkin tehty panostuksia. Susijengin ympärille noussut kiima on kantanut yleensä vain arvokisojen ajan, mutta superjunnu Lauri Markkasen ansiosta suosio on nousussa. Vaikka sinivalkoisen jättiläisen ensiaskelia NBA-parketeilla voi seurata harmillisesti vain öisin, onneksi komeat suoritukset voi toistaa pelipuolella. Tänä syksynä markkinoille iskettiin kaksi virtuaalikorista: NBA 2k18 ja NBA Live 18. Tässä arvostelussa perehdytään molempiin.



Vaikka molemmat versiot luottavat pelimekaanisesti samoihin asioihin, noviisin ensimetrit eivät voisi enemmän erilaiset. Siinä missä NBA 2k18 heittää pelaajan suoraan syvään päähän, EA:n versio aloitetaan suosiolla harjoittelukentältä. Erinomainen tutoriaali opettaa pelin salat heittämisestä erilaisiin syöttöihin ja puolustuspelistä paikanhakuun.


Aloittelevan koripalloilijan arki 2k18:ssa on kylmä: yksikään heitto ei mene sisään, puolustusalueen merkkausvirheet toistuvat ja tulostaulun numerot ovat karmeat. Ensimmäisen selkäsaunan jälkeen on selvää, että korisopit on syytä hakea valikkoihin jemmatusta treenitilasta. Systeemi on opettavainen ja palkitseva, joten pelisuoritukset paranevat pienellä vaivalla radikaalisti.

Molemmat pelit toimivat sangen samanlaisella tyylillä: vasen tatti liikuttaa pelaajaa ja oikealla hallitaan palloa. Pelivälinettä voi viskoa koriin halutessaan nappia painamallakin, mikä tuntuu etenkin alkuun helpoimmalta. Perinteistä ratkaisua puoltaa sekin, että erilaiset syötöt ovat sidottu painikkeisiin. Toisaalta etenkin taitavammat pelaajat pyörittelevät palloa tattia vatkaamalla sen verran näppärästi, että taitotikun opetteluun on vankat perusteet. Pelaaminen on haastavaa, palkitsevaa ja toimivaa kummallakin valinnalla.


Mitä tulee pelattavuuteen, NBA 2k18 tarjoaa syvällisemmän vaihtoehdon samalla kun NBA Live 18 on helposti lähestyttävä. Kumpikaan teos ei vaadi lopulta suurta nerokkuutta, mutta EA:n kokemus simppeleistä ja kaikille sopivista urheilupeleistä näkyy korisparketilla. Kikat ja liikkeet juurtuvat nopeammin selkärankaan, mutta 2k18 onnistuu tarjoamaan enemmän monipuolisuutta.



Kuten nykyajan virtuaalipeleissä yleensäkin, myös molemmat koripalloilut pyrkivät mahdollisimman autenttiseen kokemukseen. NBA 2k18 vetää tunnelmassaan selvän niskalenkin, sillä parketin tapahtumat muistuttavat todella paljon töllöstä katsottavaa ottelutapahtumaa. Hahmomalleihin on panostettu, joten pelaajat näyttävät komeilta ja realistisilta. Lähetysmäisen tunnelman kruunaa Ernie Johnsonin, Kenny Smithin ja Shaquille O´Nealin ottelukommentit. Trion höpöttely erätauoilla on viihdyttävää kuunneltavaa, mikä on poikkeuksellista missään urheilupelissä.


EA:n paluu koriskentille on ulkoasullisesti kaksijakoinen suoritus. Pelaajien pärstäkertoimiin on satsattu kunnolla, joten lajin suurimmat nimet puhaltelevat NBA-parketilla realistisen näköisesti. Harmi vain, että komeus ei yllä kaulan alapuolelle. Pelisarjan paluun parissa on puuhasteltu pitkään, mutta liikkeen ja animaatioiden kanssa on vielä tekemistä tuleville vuosille.



Molempien pelien pääjuttu on oman pelurin vieminen lajin huipulle. NBA 2k18:n MyCareer on tyypillinen taival ryysyistä rikkauksiin, jossa kaikki tekeminen tuo pelaajalle kokemusta. Merkittävä osa ajasta kuluu managerin toimistolla lisätienestien toivossa. Uutena jujuna on myös valikkorakenteen muuttuminen kokonaiseksi Neighborhood-asuinkyläksi. Harmillisesti ratkaisu on valikkoja hitaampi ja kankeampi. Vähintäänkin perinteinen vaihtoehto olisi mukava saada tarjolle pelisessioiden nopeuttamiseksi. Hitaus on kylässä muutoinkin läsnä, sillä etenkin treenaamiseen menevä aika tuntuu kuluvan pääasiassa lataamiseen ja animaatioihin.


2k18 kompastuu valitettavasti pelialan tuoreeseen trendimurheeseen. Kykyjenetsijöiden junnussa näkemä potentiaali on olemassa, mutta tekijät ovat harmillisesti jemmanneet sen maksumuurin taakse. Vaikka taitoja voi hioa hissuksiin kohti maksimia, kykyjen ostaminen mikromaksuilla on liian paljon helpompi tie. Grindaaminen on parhaimmillaan hauskaa, mutta se ei kuitenkaan ole missään olosuhteissa perusteltua, että toistojen tekeminen tuntuu rangaistukselta pihiydestä. Kaiken kukkuraksi erilaiset kustomoinnit aina tatuoinneista pelitossuihin ovat samaisen maksun takana.

NBA Live 18:n uratila kulkee nimellä The One. EA-kasvutarinassa homman juju on pelaajaluomuksen ympärille kehkeytyvän brändin rakentaminen. Tilan vahvuus ja heikkous on sama kuin Susijengin arvokisarupeama: lyhyys. Paketin kahlaa varsin nopeasti läpi, mutta onneksi eri pelipaikkojen kokeileminen tuo mukaan runsaasti uudelleenpeluuarvoa. Lisäksi piipahdukset katukoriksen maailmassa antaa pientä lisäiloa. Tarina itsessään on klassista urheilutauhkaa, mutta harvoinpa pelikenttien tapahtumista on mitään Shakespearen tasoista rustattukaan. Urheilu ja pelitapahtumat itsessään ovat kaiken suola.



Uratilat ovat molemmissa peleissä homman keskeisin juttu, mutta onneksi tarjolla on runsaasti muutakin tekemistä. Tällä saralla NBA 2k18 vetää selvästi pidemmän lenkin, sillä EA:n leirissä on tainnut kehittäjien aika loppua pahasti kesken.


NBA Live 18 jättää EA:n urheilupelejä muiden lajien osalta pelanneet kylmäksi. Suurimmat odotukset kohdistuvat Franchise-tilaan, jossa pitäisi manageroida jengi taalaliigan huipulle. Harmi vain, että managerointitilasta puuttuu managerointi. Missä ovat junnuscouttaaminen ennen draftia, syvälliset sopimusneuvottelut ja muut GM:nä toimimisen ydinasiat? Vastaus lienee ”tulevissa osissa”, sillä tällä erää tila on käytännössä yksittäisten kausien pelien seuraamista.

EA-koriksen muut tilat ovat sentään vähän paremmalla tolalla. Merkittävin maininta menee parketilla debytoiville naispelaajille, sillä WNBA sai kunnian marssia areenalle ensimmäistä kertaa. Ultimate Team -moodi on samaa lystiä kuin muissakin EA:n urheilupeleissä, vaikka mitään uutta ja kummallista ei olekaan tarjolla. Verkkopelit onneksi rullaavat teknisesti mukavasti. Moitteita joutuu kuitenkin antamaan säätövaihtoehtojen akuutista puutteesta, sillä tarjolla on ainoastaan kilpailullisia matseja. Enpä olisi ilmeisesti halunnut kaveria vastaan höntsäilläkään.


NBA 2k18 tarjoaa puolestaan tutut monipuoliset vaihtoehdot tekoälyä, kaveria tai verkkovastustajaa vastaan. Huhujen mukaan verkkomatsien pelaaminen kaverin kanssa on monesti haastava operaatio, mutta tätä ei korisvihamielisen kaveripiirin takia päässyt kokeilemaan. Hauskimmaksi osoittautui ehdottomasti Blacktop-tila, jossa pelataan lapsuuden pihapelejä muistuttavaa hyökkäysvuoropeliä. Yksinpelaajalle auvoisinta herkkua on korttivetoinen MyTeam, jossa rakennetaan aukeavista lapuista joukkueita, pelikirjoja ja muita jujuja. Samalla tosin mikromaksut nostavat jälleen päätään häiritsevällä tavalla, mikä vie lystistä suurimman ilon.



Kahden koripallopelin syksyssä on onneksi helppo luovia tiensä paremman pelin ääreen. Siinä missä NBA Live 18 on hyvä ja erityisesti aloitteleville parkettihirmuille sopiva valinta, NBA 2k18 vie kaksinkamppailun lopulta omiin nimiinsä. Sujuvampi pallottelu kentällä sekä autenttisempi ottelutunnelma osoittautuvat lopulta kilpaveljen turmaksi. Silti on kuitenkin sanottava, että sympatiat ovat vahvasti EA:n puolella, sillä 2k18-kokemus tuntuu mikromaksujen vuoksi rammalta. Murskavoitosta ei siis voida puhua.





Mikromaksujen pilaama teos päihittää kilpailijansa niin kenttätapahtumissa kuin ottelulähetyksessäkin.

+ Tunnelma
+ Realistinen ote koripalloon
+ Runsaasti tehtävää ja nähtävää
+ Komea kuin mikä
- Uratilan kaupunki
- Mikromaksuja raivostuttavuuteen asti





Kilpaveljeään helpommin lähestyttävä paketti napsii levypalloja vaan ei pärjää kokonaisuudessa.

+ Helposti lähestyttävä mainion tutoriaalin ansiosta
+ Naiset parketilla
+ Kasvoanimaatiot
- Vajaavaiset pelitilat
- Animaatiot töksähtävät silmään
- Kilpaveli on vain liiaksi parempi