Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA järjesti viime viikolla mediatilaisuuden, jossa esiteltiin ensimmäistä kertaa pelien ikärajoja säätelevän PEGI:n tietoiskuvideo. Helsingin Vuorikatu 8:n "pelihotellissa" pidetyssä tilaisuudessa esiteltiin myös uusimpia tutkimustuloksia suomalaisista pelaajista.

FIGMA:n teettämän puhelin- ja verkkokyselyn perusteella suomalainen pelaaja on keskimäärin 30-vuotias. 67% pelaajista on miehiä, ja koko väestöstä aktiivisesti pelaa 28%. Useimmat pelaavat viikossa yhdestä viiteen tuntia. Eniten pelaavat odotuksenmukaisesti alle 25-vuotiaat miehet.

Pelaajista kuitenkin jo kolmannes on naisia. Onko sitten kyseessä epätasa-arvo vai naisten usko sisäiseen kauneuteen, mutta useimmiten kauniimman sukupuolen käytössä on vanhemman sukupolven konsoli kuten Playstation 1.

Aivan uusinta pelirautaa ei kodeista välttämättä muutenkaan löydy, sillä Playstation 2 on edelleen yleisin kotoa löytyvä pelikone (64%). 38 prosenttia vastanneista omistaa pelikelpoisen kotitietokoneen. Uusimman konsolisukupolven edelle nousevat vieläpä PS1 ja ensimmäinen Xbox. Nintendo Wii ja Xbox360 ovat tasoissa 13 prosentissa, ja Playstation 3 on muutaman yksikön harvinaisempi. Käsikonsolit pitävät perää.

Suomalaiset ovat verkkokansaa, sillä kaksi kolmasosaa pelaajista pelaa myös netissä. Pelialan kannalta kielteinen tieto on se, että vastanneista 35 % tunnustaa omistavansa laittomasti kopioidun pelin.

Nuorten väkivallan yhteydessä nousee usein esiin keskustelu pelien antamista malleista. FIGMA:n lukujen valossa väkivaltaiset pelit ovat kuitenkin vain osa pelien kenttää. K-18-pelejä esimerkiksi ilmestyy vuodessa vain neljä prosenttia kokonaisnimikkeistä. Myöskään tilaisuuden julkkisvieraat eivät halunneet pelejä roviolle. Elokuvantekijä Pekka Lehtosaari muistutti lapsia konsolin äärestä ulos huutavia vanhempia, ettei kaupungin kaduiltakaan välttämättä löydy hyvän elämisen malleja. Tärkeää on sen sijaan aikuisen läsnäolo lasten ja nuorten arjessa.

Tilastojen valossa vanhemmat seuraavat ainakin jossain määrin lasten pelaamista. 90% oli osallistunut lasten peleihin, ja 31% lasten vanhemmista pelaa itse. Useimmat kertoivat nähneensä PEGI-järjestelmän merkintöjä, vaikka itse järjestelmä ei ollut yhtä tuttu. 81 prosenttia piti ikäraja- ja sisältömerkintöjä silti hyödyllisenä.

Pelaamisen miesvaltaisuus on selvästi laskussa. Nintendon ja osin Sonyn vanavedessä myös Microsoft on tuomassa konsolilleen laajempiin väestöryhmiin vetoavia pelejä. Singstar-henkinen laulupeli Lips ilmestyy vielä tänä vuonna. Nintendo luottaa edelleen vahvasti Wii Fitin kansanterveyttä kohottavaan voimaan. Paikalle oli kutsuttu nyrkkeilijä Eva Wahlström esittelemään laitteen mahdollisuuksia. Kotoa löytyy kuulemma myös Wii Sports, jonka Boxing-osio on nyrkkeilevän pariskunnan käsissä astetta urheilullisempi suoritus. Televisio on kuitenkin säilynyt vielä ehjänä.

Tilaisuudessa oli paikalla myös Maarit Pietinen Valtion elokuvatarkastamosta. Elokuvatarkastamo on osallistunut muun muassa FIGMA:n kanssa toteutettuihin ikärajojen pistotarkastuksiin pelejä myyvissä liikkeissä. VET luottaa Pietisen mukaan ikärajamerkintöihin, eikä menneiden vuosien elokuvasensuuria haluta nähdä pelienkään kohdalla, ellei kyse ole suorastaan lainvastaisesta aineistosta.

Maahantuojat esittelivät tällä kertaa myös selvästi aiempaa enemmän lastenpelejä. Erityisesti opetuspelit ovat kovassa nosteessa. Peleistä haetaan viihteen ohella myös hyötyä. Pelintekijöiden ja pedagogien yhteistyön on tarkoitus tuottaa oppimista leikin varjolla. Toisaalta esimerkiksi Nintendo DS:n itsensäkehittämispelit kertovat vähän isompienkin etsivän peleistä terästystä aivosoluilleen.