Alpha-testissä Total War: Arena
Pataan areenalla
Viisitoista vuotta sitten The Creative Assembly aloitti vuoropohjaista strategiaa ja resurssienhallintaa ja taisteluiden taktikointia yhdistävän sotapelisarjansa pelillään Shogun: Total War. Tänä vuonna julkistettu ja jo alphatestaukseen ennättänyt Total War: Arena poikkeaa aiemmista pelisarjan osista siinä, että se on tarkoitettu vain verkkomoninpeliä varten.
Ilmaiseksi pelattavassa MMO:ssa taistellaan kymmenellä pelaajalla kymmentä vastaan. Jokainen pelaaja kontrolloi kolmea yksikköä, joista jokainen yksikkö voi sisältää korkeintaan 500 sotilasta. Yhteensä yhdellä puolella on siis 30 yksikköä käytössään.
Alpha-vaiheen Arena ei tarjoa lainkaan eeppisiä kampanjoita vaan se perustuu vain ryhmäpohjaiseen pelaamiseen. Aluksi porukka kasataan ja sitten sovitaan taistelustrategia. Tämä on ensimmäinen asia, joka tökkii. Tasoerot joukkueiden välillä voivat olla erittäin suuria. Tiimissä voi olla täysin sarjalle vieraita tai vanhoja konkareita.
Arena kaipaisi kipeästi harjoittelumoodia. Pelin tahti on hektisempi kuin Total War -sarjan muissa peleissä, mikä voi yllättää myös kokeneemmat. Keltanokat ovat hätää kärsimässä ja ottavat pataan minkä ehtivät. Mielenkiintoisimmat mittelöt syntyvät kahden saman tasoisen joukkueen välillä. Niitä sattuu kohdalle hyvin harvoin.
Joukkueen yhtenäisyys on olennaista, ja tässäkin tasoerot pelaajien välillä vaikuttavat vahvasti. Strategiaa suunnitellessa lyhytpinnaisempi turhautuu kun tuntemattomat tiimiläiset tuhertavat kartan täyteen peniksiä. Toki keskustelulaatikkoon voi kirjoitella ehdotelmia, mutta ottelun alkaessa ei ole mitään takeita, että sovitut suunnitelmat toteutuisivat.
Yhtenä kymmenestä jokaisella joukkueen jäsenellä on suuri vastuu. Heikoin pelaaja on puolustuksen heikoin lenkki. Aiempiin peleihin tottuneelle voi olla outoa ohjailla vain kolmea yksikköä kolmenkymmenen sijaan. Jokainen liike on nyt mietittävä tarkasti, sillä omien yksiköiden kuoltua voitto riippuu tiimiläisistä. Onneksi omien yksikköjen hävittyä ei tarvitse jäädä enää seuraamaan muiden yhdeksän tuhoa vaan voi liittyä saman tien uuteen taisteluun. Yksi ottelu kestää reilut kymmenen minuuttia.
Pelisarjalle uskollisesti Total War: Arena on nätti, äänimaailma on uljaan eeppinen ja kartat näyttävän polveilevia ja monipuolisia. Karttoja on tarjolla vain muutama, mutta mukana on niin metsää, kalliota kuin erämaatakin. Joukkojen yhteenotto näyttää hyvältä ja sulavalta, eikä bugeja liiemmin tunnu olevan.
Alphassa tarjotut joukot ovat roomalaiset, kreikkalaiset ja gallialaiset, komentajinaan Julius Caesar, Leonidas ja Vercingetorix omine erikoisominaisuuksineen. Alussa tarjotut yksiköt eivät juurikaan eroa toisistaan, ja niitä on varsin mukava muokata omiin käyttötarkoituksiinsa sopiviksi. Komentajat voivat kerätä itselleen kehityspojoja, joilla sitten avata uusia joukkoja asiallisen oloisesta kehityspuusta.
Total War: Arenan suurimmaksi ongelmaksi nousee turhan pitkät odotteluajat. Vaikka periaatteessa omasta matsista voi siirtyä seuraavaan saman tien omien joukkojen kärsittyä tappion, voi seuraavaa taistelua joutua jonottamaan kokonaisen jopa kymmenen minuuttia.
Vaikka peli on vielä vaiheessa, se näyttää lupaavalta. Arena tarjoaa Total War -sarjan ystäville nopeatempoisia pikapelejä, mikäli ei pyri täydellisyyteen ja on sinut tasoerojen kanssa. Toistaiseksi peli ei vielä rohkaise kovin pitkiin sessioihin, eikä kehityspuusta ominaisuuksien avaaminen ole tarpeeksi innostava täky. Pelisarjaan tutustumattomille nämä ilmaiset verkkotaistot voivat olla varsin hyvä tapa tutustua Total Warin maailmaan.
Lisätietoa Steamissa.
Ilmaiseksi pelattavassa MMO:ssa taistellaan kymmenellä pelaajalla kymmentä vastaan. Jokainen pelaaja kontrolloi kolmea yksikköä, joista jokainen yksikkö voi sisältää korkeintaan 500 sotilasta. Yhteensä yhdellä puolella on siis 30 yksikköä käytössään.
Alpha-vaiheen Arena ei tarjoa lainkaan eeppisiä kampanjoita vaan se perustuu vain ryhmäpohjaiseen pelaamiseen. Aluksi porukka kasataan ja sitten sovitaan taistelustrategia. Tämä on ensimmäinen asia, joka tökkii. Tasoerot joukkueiden välillä voivat olla erittäin suuria. Tiimissä voi olla täysin sarjalle vieraita tai vanhoja konkareita.
Arena kaipaisi kipeästi harjoittelumoodia. Pelin tahti on hektisempi kuin Total War -sarjan muissa peleissä, mikä voi yllättää myös kokeneemmat. Keltanokat ovat hätää kärsimässä ja ottavat pataan minkä ehtivät. Mielenkiintoisimmat mittelöt syntyvät kahden saman tasoisen joukkueen välillä. Niitä sattuu kohdalle hyvin harvoin.
Peniksiä kartalle
Joukkueen yhtenäisyys on olennaista, ja tässäkin tasoerot pelaajien välillä vaikuttavat vahvasti. Strategiaa suunnitellessa lyhytpinnaisempi turhautuu kun tuntemattomat tiimiläiset tuhertavat kartan täyteen peniksiä. Toki keskustelulaatikkoon voi kirjoitella ehdotelmia, mutta ottelun alkaessa ei ole mitään takeita, että sovitut suunnitelmat toteutuisivat.
Yhtenä kymmenestä jokaisella joukkueen jäsenellä on suuri vastuu. Heikoin pelaaja on puolustuksen heikoin lenkki. Aiempiin peleihin tottuneelle voi olla outoa ohjailla vain kolmea yksikköä kolmenkymmenen sijaan. Jokainen liike on nyt mietittävä tarkasti, sillä omien yksiköiden kuoltua voitto riippuu tiimiläisistä. Onneksi omien yksikköjen hävittyä ei tarvitse jäädä enää seuraamaan muiden yhdeksän tuhoa vaan voi liittyä saman tien uuteen taisteluun. Yksi ottelu kestää reilut kymmenen minuuttia.
Näyttävää odottelua
Pelisarjalle uskollisesti Total War: Arena on nätti, äänimaailma on uljaan eeppinen ja kartat näyttävän polveilevia ja monipuolisia. Karttoja on tarjolla vain muutama, mutta mukana on niin metsää, kalliota kuin erämaatakin. Joukkojen yhteenotto näyttää hyvältä ja sulavalta, eikä bugeja liiemmin tunnu olevan.
Alphassa tarjotut joukot ovat roomalaiset, kreikkalaiset ja gallialaiset, komentajinaan Julius Caesar, Leonidas ja Vercingetorix omine erikoisominaisuuksineen. Alussa tarjotut yksiköt eivät juurikaan eroa toisistaan, ja niitä on varsin mukava muokata omiin käyttötarkoituksiinsa sopiviksi. Komentajat voivat kerätä itselleen kehityspojoja, joilla sitten avata uusia joukkoja asiallisen oloisesta kehityspuusta.
Total War: Arenan suurimmaksi ongelmaksi nousee turhan pitkät odotteluajat. Vaikka periaatteessa omasta matsista voi siirtyä seuraavaan saman tien omien joukkojen kärsittyä tappion, voi seuraavaa taistelua joutua jonottamaan kokonaisen jopa kymmenen minuuttia.
Vaikka peli on vielä vaiheessa, se näyttää lupaavalta. Arena tarjoaa Total War -sarjan ystäville nopeatempoisia pikapelejä, mikäli ei pyri täydellisyyteen ja on sinut tasoerojen kanssa. Toistaiseksi peli ei vielä rohkaise kovin pitkiin sessioihin, eikä kehityspuusta ominaisuuksien avaaminen ole tarpeeksi innostava täky. Pelisarjaan tutustumattomille nämä ilmaiset verkkotaistot voivat olla varsin hyvä tapa tutustua Total Warin maailmaan.
Lisätietoa Steamissa.
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti