Gone Homen ja To The Moonin kaltaiset tarinaan keskittyvät pelit ovat nauttineet kasvavasta suosiosta vuosien varrella, mutta kritisoinniltakaan ei ole säästytty. Vähäiset pelimekaniikat ovat johtaneet kädenvääntöön siitä, voiko dramaturgiaan ja juoneen keskittyviä teoksia edes kutsua peleiksi, vai toimisiko nimike “interaktiivinen tarina” paremmin. Elegy for a Dead World venyttää ääripäätä entistäkin pidemmälle, eikä tarjoa edes tarinaa.




Brittiläinen koomikko-juontaja-dokumentaristi-jokapaikanhöylä Stephen Fry aikoinaan lausui, että sanat ja tarinat ovat ihmiskunnalle äärimmäisen tärkeitä. Jokainen ihminen haluaa ilmaista itseään, mutta taidokkaaseen ilmaisuun - kuten soittamiseen tai maalaamiseen - vaaditut taidot puuttuvat monelta. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin sanansa ja mielikuvituksensa, ja näinollen edellytys kirjoittamiseen. Kickstarterista rahoituksensa onnistuneesti hankkinut Elegy for a Dead World antaakin jokaiselle mahdollisuuden ja kyvyn ilmaista itseään tarinoilla.


Pelinä ja kirjoitustyökaluna Elegy for a Dead World on hyvin yksinkertainen. Galaksin kaukaisille alueille matkanneiden tutkijoiden avaruusalus on tuhoutunut, viimeisen eloonjääneen leijuessa planeettojen pinnalla. Mysteeristen planeettojen historiat on arkistoitava, mutta jää pelaajan kontolle kertoa, millaisia niiden tarinat ovat. Tutkittavan planeetan valitsemisen jälkeen tarinalle valitaan otsikko/suuntaus, tai tabula rasamaisesti valitaan tyhjä oletustila. Tutkimusmatkailija liikkuu näytön vasemmasta laidasta oikeaan, planeettojen maisemien vieriessä esille.

Ajoittain peli pyytää pelaajaa kirjoittamaan näkemästään, antaen silloiselle pätkälle aloituksen kuten “Tunsin kylmän ilman ja ymmärsin, että...” tai “Kaukaisuudessa näin, miten…”, jonka loppuosan täyttäminen jää pelaajan itsensä kontolle. Pelaajalla on myös mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoisesti ajatuksiaan ilman ennaltavalittuja lauseenaloituksia. Kirjoitelmien ja ajatusten kokonaisuudesta rakentuu lopullinen, arkistoitava tarina planeetasta. Tutkimusmatkan jälkeen pelaaja voi myös muokkailla ja nimetä tarinansa, sekä jakaa sen muiden luettavaksi. Myös muiden kirjoittamien juttujen lukaiseminen onnistuu näin halutessa. Tarinoiden sisältö vaihtelee historiikista runoihin ja tarinoihin, on jokaisesta itsestään kiinni millaisia ajatuksia maisemat herättävät.




Planeettoja yhdistää maailmanlopun teema. Rauniot ja romahtaneet sivilisaatiot ikiaikaisine rakennelmineen ovat pysyviä visuaalisia elementtejä. Inspiraatiota planeettojen suunnitteluun on haettu myös kirjallisuuden klassikoista; innoittajiensa mukaan nimetyt planeetat Keats, Byron ja Shelley edustavat jokainen erilaista menneen ajan kuvastoa. Miellyttävästi vahva teema antaa luomisprosessille selvän kehyksen, jonka sisällä voikin etsiä rajojaan kynäilijänä. Todella kaunis, väreillä leikkivä visuaalinen tyyli tarjoaa juuri sopivasti virikkeitä erilaisten ideoiden kyhäilyyn, mutta ei kerro liian suoraan tarinaa menneistä tapahtumista, ettei mielikuvitus pääsisi leikkimään.

Ennakkoarvioon käytetyssä alpha-versiossa muutamat pelimekaniikat olivat yhä toteuttamatta, eikä lopullisen version kolmesta planeetasta voinut käydä kuin yhdellä. Harmillisesti myös pelin tarjoamat lauseiden alut eivät toimineet, ainoastaan vapaamuotoinen kirjoittaminen, editointi ja julkaiseminen. Näin ollen on vaikeaa sanoa, mihin kaikkeen lopullinen tuotos lopulta pystyy. Kirjoittamista harrastavat kuitenkin tietävät, että alkuun on vaikea päästä, ja jo pelkän ennakkoarvion perusteella Elegy for a Dead World pystyy helpottamaan juuri sillä saralla. Tarjoamalla inspiraation avuksi teeman, kehyksen ja mielenkiintoista kuvastoa peli saa kokijansa aivot rullaamaan, ja lopulta tarinat tuntuvat miltei kirjoittavan itse itsensä. Jään allekirjoittaneena odottamaan mielenkiinnolla, milloin peliin saadaan lausejohdatukset kantamaan tarinoita aivan uusille urille.


Elegy for a a Dead World ei ole millään muotoa jokaiselle suunnattu peli, mutta se tarjoaa itsensä ilmaisemisesta ja erityisesti kirjoittamisesta kiinnostuneille helpon työkalun harjoittaa taitojaan. Jokaisen kirjoittamisesta kiinnostuneen kannattaakin siirtää katseitaan elegian suuntaan ensivuoden alussa, jolloin pelin täysversio on tarkoitus julkaista.

Päivitys: Pelin piti saapua alkuvuodesta 2015, mutta se julkaistiinkin jo 10.12.

Lyhyesti: Elegy for a Dead World on jo alkuvaiheessaan mielenkiintoinen opetustyökalu kirjoittamisesta kiinnostuneille.
Hyvää: Vavahduttavat maisemat, tarinat voivat ajautua useaan eri suuntaan
Huonoa: Vähäiset mekaniikat, alpha-versio hyvin buginen ja kaatuileva