Manu linkitti V2.fi:n Facebook-sivulle listan tänä vuonna parhaita arvioita saaneista peleistä. Kuten arvata saattaa, kommenteissa käytiin runsaasti keskustelua siitä, mikä peli kuuluisi listalle ja mikä sieltä pois. Tämä on aivan tervetullutta, ja sivustollamme onkin laajasti käytössä kommenttiominaisuus, jonka avulla oman mielipiteensä saa lausua. Arvostelut ovat aina yhden ihmisen mielipiteitä.

En ole yhtään kertaa muuttanut arvosteluni pisteitä julkaisun jälkeen, enkä tee niin jatkossakaan. Tästä ”vuosikatsauksesta” innostuin kuitenkin sen verran, että katselin hieman, mille peleille olen tämän sivuston 7,5 vuoden olemassaolon aikana antanut kovimpia pisteitä – ja vieläkö olen näiden arvioideni kanssa samaa mieltä. Lähinnä painotan jatkossa sitä, miten paljon aikaa olen käyttänyt pelien parissa sitten arvostelun kirjoittamisen ja miten itse pelit vertautuvat muihin aikalaisiinsa.

Pelit ovat osittain V2.fi:n vanhan 40–99 pisteen arvosanataulukon mukaisessa järjestyksessä, osittain miten sattuvat.



GTA IV, GTA V – Molemmat ovat kaikkien aikojen ehdottomien videopelisuosikkieni joukossa. Koska tahansa täydet pojot edelleen.

Forza Motorsport 2 – Todella kova tämäkin oli. On vaikea arvioida kakkosta enää erikseen, kun on nähnyt kaikki aiemmat osat, mutta ykköseen verrattuna FM2 oli paljon kypsempi ja monipuolisempi peli ja innosti myös Live-kisailuun. Jos nyt ei viittä, niin neljä ja puoli ainakin.

Metal Gear Solid 4 – Tätä olen miettinyt jälkikäteen paljon. Tarinankerronnan näkökulmasta upea, teknisenä saavutuksena samaten, mutta mitenköhän varsinaisen pelin suhteen sitten lopulta oli. Ehkä 4–4,5 tähteä.

Forza Motorsport 4 – Jos kakkonen saisi nyt sen neljä ja puoli, neloselle kuuluu kyllä edelleen täydet tähdet. Vaikka rata-autoilun kokonaiskiinnostavuus on silmissäni laskusuunnassa, niin tämä on kyllä niin täydellinen Forza kuin olla ja voi. Vitonen on selvästi askel taaksepäin, vaikka visuaalisesti etevämpi onkin.

Dragon Age: Origins – En sitten kuitenkaan koskaan tullut pelanneeksi tätä loppuun. Etenkin alku oli melkoista jyystämistä, josta ehkä olisi voinut rokottaa enemmänkin pisteitä kuin rokotin. Kokonaisuutena kuitenkin itselleni Mass Effectejä parempi peli. Neljä tähteä.



Uncharted 1, 2 ja 3 – Aloin pelata Unchartedeita hiljattain uudestaan alusta, ja jos unohdetaan ylikestävät viholliset, juonen aukot ja muutamat muut kliseet, ne ovat yhä hyvin viihdyttäviä. Arvosana on kaikille osille aika lailla kohdallaan; vaikka peli kehittyikin jokaisessa osassaan, niin tekivät myös kilpailijat.

Grand Theft Auto: Chinatown Wars – Olen jaksanut pelata tasan yhtä Nintendo DS -peliä kuukausitolkulla, ja se on tämä. Harmi, ettei ostava yleisö löytänyt sitä.

God of War III – Lopulta aika tylsää ja yltiöväkivaltaista lahtausta. Grafiikka kyllä äärettömän kovaa, mutta silti 3,5 tähteä.

Heavy Rain – Kertapelin jälkeen ei ole tullut tähän palattua, mutta niitä harvoja pelejä, jotka ovat tulleet uniin. PS3:n parhaita yksinoikeuksia etenkin alehintaan. Ehkä puoli tähteä nipistäisin.

Gran Turismo 6 ja 5 – Viitonen sai saman tähtimäärän, mutta vähemmän pisteitä V2.fi:n vanhassa systeemissä. Kuten oikein onkin, sillä GT6 ansaitsee nämä tähdet, mutta GT5 vain neljä.

The Darkness – Tämä tuli takavasemmalta ja osoittautui todella tiivistunnelmaiseksi kertomukseksi, pikku puutteineenkin. Päähenkilö on symppis ja etenkin loppukohtaus on ehkä tyydyttävintä peliväkivaltaa ikinä. Kakkososa taas tiputti pallon liki täysin ja oli pelkkää väkivallalla mässäilyä ilman sen suurempaa punaista lankaa. Pysyn näissä tähdissä, mutta jätän varauksen pelin iän suhteen.

Watch Dogs – Monen mielestä tämä peli sai aivan liikaa pisteitä, ja saatan sen tavallaan ymmärtää. Jos seurasi jumalapelihypeä heti ensimmäisestä demosta asti ja näki, miten todellisuus sai kiinni sekä bullshot-ruutukuvat että itse pelattavuuden, oli varmasti syytä katkeruuteen. Jos peliä kuitenkin katsoi pelkkänä lopputuloksena, se on ihan hauska GTA-klooni, jota olen jaksanut nakutella kymmeniä tunteja. Toki hakkerointi käy vähän tylsäksi, mutta parhaimmillaan se mahdollistaa pelimaailman rikkomisen juuri niillä tavoilla, joista itse pidän.

Red Dead Redemption – Kun Xbox 360:ni hajosi, se söi liki loppuun pelatun RDR-tallennukseni (ja tämä tapahtui juuri ennen kuin Live Gold -jäsenille tuli mahdollisuus pilvitallennukseen). Juuri tämä yksittäinen peli harmitti enemmän kuin muut yhteensä (GTA IV:n kun olisin muutenkin aloittanut uusiksi alusta). Aivan henkilökohtaisten mieltymysten vuoksi tämä ei pääse samoihin pisteisiin kuin nykymaailman vastineensa, mutta on osittain jopa niitä vahvempi peli. Edelleen.

Civilization V – Laatupeli, mutta arvosana ehkä ennakoi muutamaa patchia ja lisäosaa. Nykytilassaan 4,5 on OK.

L.A. Noire – Lopulta ontompi kuin miltä tuntui ensimmäisellä pelikerralla, ei ole juuri tullut palattua. 3,5–4 tähteä, mutta tavallaan kiinnostaisi kokeilla taas uudestaan.

Need for Speed: Hot Pursuit – 4,5 tähdessä on ehkä mukana vähän yleistä Burnout- ja Criterion-fanitusta. Laadukas ja hauska peli tämä oli, mutta vain siihen asti, kunnes seuraava sopivan viskeraalinen rälläysautoilu ilmestyi… kuten ehkä EA:n tarkoituskin oli ollut.

Settlers 7: Paths to a Kingdom – Olen hukannut tämän pelin asennuslevyn, enkä muista, liitinkö sen mahdollisesti johonkin monista virtuaalikauppapaikkojen tileistäni. Siksi muistikuvat ovat hämäriä, mutta muistelen, että tämä toi mieleen sen alkuperäisen, kivan Settlersin, eikä niitä myöhempien aikojen keskiaika-Exceleitä. Voi olla, että arvosana oli vähän korkea, mutta en mene vannomaan.

The Saboteur – Toiseksi eniten mainitussa kiintolevytuhossa harmitti tämän pelin tallennuksen menetys. Olin pommittanut jo sadoittain natsipesäkkeitä, enkä todellakaan jaksa aloittaa savottaa alusta. Saboteur jäi kuitenkin mieleen huiman sympaattisena, mutta hieman hiomattomana timanttina. Ehkä se on jonkun RDR:n kanssa vähän kovassa seurassa, mutta viihdytti kuitenkin lukemattomat tunnit kaikkine itseääntoistavuuksineen. Ja hei, DLC-tissit.

DIRT 3 – Ei niin kova kuin miltä tuntui arvostellessa, myöhemmin tosi turhan Gymkhanan osuus vain lisääntyi ja kunnon rallaus väheni. En ole juuri palannut tämän pariin, mutta ratilla pelattuna ihan hauska silti. 3,5–4 tähteä.

Ghostbusters The Video Game – Tämä oli käytännössä Ghostbusters 3, ja siksi se huvitti vanhaa haamujengiläistä niin kovasti. Puhtaasti pelinä ei aivan niin kova, mutta muistan kyllä edelleen, miten hauskaa tätä oli lypsää. Myös hauska moninpeli. Pitäisi pelata uusiksi.

Army of Two – Ei millään 4,5 tähteä. Kova co-op huvitti aikansa, mutta lopulta todella tusinaräiskintä. 3,5.

Forza Horizon 2 – Voi kyllä. Olen jopa miettinyt, olisiko pitänyt antaa suorilta se viisi tähteä, sen verran hauskaa tämän parissa on edelleen ollut. Syksyn lupaavasta autopelipaletista lopulta ainoa, joka lunasti lupauksensa ja tarjosi oikeastaan vieläkin enemmän.

Heitän haasteen myös muille V2.fi:n kirjoittajille – onko jokin arvosana, jota haluaisitte nykytiedon valossa muuttaa?