Yksi perimmäisiä innoittajia pelaamiseen on erilaisten fantasioiden täyttäminen, on kyseessä sitten keskiaikaisena ritarina seikkaileminen tai tuntemattomien rajamaiden tutkiminen astronauttina. Ihmisten suosituimpiin haavekuviin on aina kuulunut yleisömeren edessä keikarointi rokkikukkona, minkä vuoksi Guitar Hero -pelisarja muovikitaroineen muodostuikin niin suureksi hitiksi kymmenkunta vuotta sitten. Lähinnä muutaman nappulan rytmittelyyn perustuvat musiikkipelit kuihtuivat pitkälti pois, mutta musiikin ja pelaamisen yhdistäminen ei ole kadonnut missään vaiheessa. Vanhojen rytmipelien tilalle kasvoi uusi soittamisen haara, joka perustui oikeiden soitinten käyttämiseen. Opetukseen ja lopulta kunnolliseen soittamiseen keskittyvistä peleistä näkyvin on ollut Rocksmith, mutta kielien oikeaoppiseen näppäilyyn voi paneutua myös suomalaisyhtiö Ovelinin avustuksella.




Helsingissä majaa pitävällä Ovelinilla on historiaa musiikkipelien kanssa. 2010-vuonna perustetun yhtiön Guitartuna toimii ilmaisena apuna kitaran virityksessä, iPad-aplikaatio WildChords taas opastaa halukkaille kitaransoiton perusteet. Tarkempaan syyniin pääsevä GuitarBots on WildChordsin henkinen jatko-osa, selainpohjaiseksi muutettu opetuspeli joka pyrkii jatkamaan opetustyötä perusteiden jälkeen myös vaativammille urille. Grafiikoiltaan pirteä Guitarbots ei suoranaisesti mainosta itseään kaikenkattavana opetuspelinä, vaan enemmänkin työkaluna soiton harjaannuttamisessa. Kuukausihinnoiteltua peliä voi halutessaan kokeilla myös ilmaiseksi, joten raha ei ole este tutustumiseen.

Turhan tekniikkasähellyksen ja piuhojen kanssa tappelun helpottamiseksi sekä WildChords että GuitarBots käyttävät Ovelinin omaa teknologiaa, joka tunnistaa oikeaoppisesti kitaran äänet millä tahansa tietokoneeseen kytketyllä mikrofonilla. Tämän seurauksena harjoittelua voi jatkaa milloin vain, missä vain kunhan mukana on sekä kitara että mikin sisältävä tietokone. Sähkökitaroitsijoiksi kaipaavat saavat äänensä koneelle useilla vaihtoehtoisilla liitäntätavoilla.


Kun minulle ehdotettiin Guitarbotsin kokeilemista, päällisin tunne oli puhdas ahdistus. Olin juuri saanut valmiiksi Dark Souls 2:n arvostelun, enkä Drangleicin samoamisen jälkeen kaivannut välitöntä lisähaastetta elämääni. Olin toki vuosien saatossa ennenkin leikitellyt ajatuksella kitaran soittamisesta - kuten varmasti jokainen jossakin vaiheessa elämäänsä - mutta kunnolliset yritykset olivat aina tyssähtäneet heti alkuunsa. Jo pelkän fysiikan ottaessa vastaan pienen kämmenen, lyhyiden sormien ja pehmeiden sormenpäiden muodossa, olin aina nähnyt harjoittelun aloittamisen liian suurena urakkana, isoveljeni opastusyrityksistä huolimatta. Motivaatiolla on paha tapa kadota, kun ranne on kolmatta päivää tunnoton ja sormenpäät verillä jo yhden tunnin harjoittelusta. Vastalauseet mielessäni alkoivat kuitenkin menettää tehoaan kaivaessani veljeni vanhan sähkökitaran kaapin pohjalta. Onnistuisiko Guitarbots ylläpitämään kiinnostusta tarpeeksi kauan, ettei soittoharrastuksen alkutahmailu hukuttaisi innostusta?



Pölymäärästään huolimatta erinomaisesti toimiva soitin kytkeytyi tietokoneeseen Rocksmithista ylijääneellä USB-adapterilla, jonka GuitarBots tunnisti oitis. Kytkennän pitäisi onnistua myös esimerkiksi vahvistimen kautta, mutta moista ei itselläni ollut. Peli varmistaa Guitartunan tavoin kitaran oikeaoppisen virityksen. Viritys ei ainoastaan auta softaa tunnistamaan soinnut oikein, vaan opettaa myös soittajaa omatoimiseen virittämiseen. Helppous on kuitenkin kaiken a ja o: soittaminen alkoi lähes aina muutaman minuutin sisällä kitaran noukkimisesta, viritysajat mukaanlaskettuna.


Kielien kiristyksen jälkeen todellinen GuitarBots näyttää vahvuutensa. Täysin alkeista lähtevät tutoriaalit hahmottavat pelaajalle kitarankäytön perusteet. Kaltaisilleni ummikoille opastetaan kuvien ja lyhyiden näppäilyharjoitusten avulla miten kättä liikutetaan kaulaa pitkin, tai millä sormilla fretti milloinkin painetaan. Erilaisia harjoituksia on kymmenittäin, jolloin mahdollisimman alhainen aloitustaso ei muodostu kenellekään ongelmaksi. Peli myös arvioi soiton - joskin hieman pintapuolisesti - muun muassa tähtien määrällä, jolloin täydellisen arvosanan metsästyksestä saa itselleen sopivia välitavoitteita. Arvosana määräytyy paitsi soitettujen nuottien määrästä, myös tahdissa pysymisestä. Oikein ajoitettu soittaminen on alusta alkaen suuressa osassa, pelin antaessa välitöntä palautetta pienistäkin virheistä. Virtuaaliporkkanan toimivuus riippuu pitkälti pelaajasta, itselleni täydellisen arvosanan jankkaus auttoi erityisesti alkuharjoituksien kanssa painiessa.

Perusnäkymä GuitarBotsia pelatessa muistuttaa aiempia musiikkipelejä, esittäen kielet pitkinä janoina. Hiljalleen kielille alkaa ilmestyä näppäilyä vaativia painalluksia, jotka ovat Guitar Heroa mukaillen värikoodattuja. Näppäinsormea kuvaavan värin lisäksi numeromerkkaus määrää painettavan fretin paikan. Alussa päälle vyöryvät numero- ja värisekamelskat alkavat hiljalleen hahmottua ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi: Oranssi kolmonen A-kielessä vaatii kolmatta frettiä ja etusormea, turkoosi nelonen G-kielellä kaipaa nimetöntä. Muutaman päivän soittelun jälkeen väri- ja numerokoodit uppoavat päähän niin hyvin, että soittaessa voi keskittyä vain ja ainoastaan hapuilevien sormien ohjailemiseen. Käytäntö muistuttaa hieman tabulatuureilla soittamista, mutta värin lisääminen numerointiin auttaa pitkällä aikavälillä ymmärtämään käden oikeaoppiset asennot ja liikeradat. Soinnut esitetään samankaltaisesti värikoodattuina laattoina. Käyttöliittymä on positiivisena yllätyksenä tehty tarpeeksi intuitiiviseksi, että pelaaminen onnistuu kaikenikäisiltä.


Kitaransoittamisen opettelu on tunnetusti hidasta suossa tarpomista. Suureen osaan ongelmista auttaa roolipeleistä tutun raidaamismentaliteetin omaksuminen ja suomalaisen sisun käyttäminen, mutta ajoittaiselta pään hakkaamiselta seinään voi tuskin kukaan välttyä. Lopullisen kitaran nurkkaan heivaamisen välttämiseksi GuitarBots yrittää varmistaa, ettei aloittelijan turmioksi käy turhan vaikeat harjoitukset ja kappaleet. Kun peukalo kuitenkin ajautuu keskelle kämmentä, peli tarjoaa harjoituksiinsakin oman harjoitustilan, joissa kappaleen ongelmakohtaa voi kokeilla säädettävällä temmolla kunnes liikeradat alkavat löytyä.



Guitarbotsin kaltaisen opetuspelin kohdalla tärkeimmäksi kysymykseksi muodostuu, onnistuuko peli opettamaan pelaajalleen soittamisen aakkoset? Kaikki muu on toissijaista, jos kitara ei muutaman viikon harjoittelujakson jälkeen tunnu tutulta, saati kädet liiku intuitiivisesti pitkin kaulaa. Allekirjoittaneella sairasteluiden, ranteiden ja sormien lepuuttelun sekä koulutöiden vuoksi Guitarbotsilla harjoittelu jakaantui usean viikon aikavälille. Viikkojen lopuksi voin kuitenkin todeta osaavani rämpyttää edes alkeellisimpia sointuja sekä yksinkertaisimpia riffejä, joka on kaltaiselleni rähmäkäpälälle varsin suuri saavutus. En ehkä voi vielä kanavoida Hendrixin henkeä saati esittää Claptonia, mutta pystyn soittamaan kymmenen sekunnin serenadin.


Peli on kuitenkin vain peli, eikä varsin aktiivinen peliyhteisökään pysty aina auttamaan ongelmatilanteissa. Teorian omaksuminen kitaransoitossa on lopulta varsin yksinkertaista verrattuna kehonhallintaan - käsi ja sormet eivät aina liiku miten haluaisi, vaikka tietäisikin mitä pitäisi tehdä. Yksi henkilökohtaisesti suurimmista ongelmista, erään sointuparin näppäily, ei auennut useistakaan opetusvideoista tai -teksteistä huolimatta. Ainoastaan tapaaminen soittohistoriaa omaavan ystävän kanssa auttoi ymmärtämään, mikä käteni asennossa ja puristustyylissä oli alkujaankin pielessä. Tällaiset ongelmat ovat pitkälti subjektiivisia ja näinollen mahdottomia esittää yleispätevinä ongelmina, mutta vastaavien tilanteiden varalta olisi suotavaa, että jokaisella harjoittelemista aloittavalla olisi mahdollisuus tavata asiaan paneutunutta ongelmatilanteiden sattuessa. Täysvaltaisena opettajana peli ei välttämättä siis toimi, mutta soittamista harjaannuttavana sekä ylläpitävänä työkaluna kyllä.

Vain aika kertoo, jatkuuko kitarointi huushollissani vai kaikuuko seinistä lähinnä aitojen muusikoiden soinnut, mutta kitaransoitosta unelmoivien kannattaa ainakin kokeilla, löytyisikö Guitarbotsista lisämotivaatiota harrastuksen aloittamiseen sekä ylläpitoon. Ilmaisversion harjoitukset auttavat erityisesti kitaraan tutustuessa, eikä kokoversionkaan hintalappu juuri heikota.