LittleBigPlanet-peleissä on ammennettu miniatyyrimaailman riemuja jo vuosien ajan. Yhdistelmä persoonallista kenttäsuunnittelua ja mielikuvituksellisia puzzleja on kestänyt ajan hammasta hyvin, mutta nyt sama kehittäjätiimi on ottanut askeleen tulevaisuuteen: Tearaway on PS Vitalle kehitetty, kosketusteknologiaa hyödyntävä, tasohyppelyä ja yksinkertaisia puzzleja yhdistävä peli, joka siirtää kunnianhimoisesti kaikki LittleBigPlaneteista tutut elementit uuteen ympäristöön.




Tearawayn koko konsepti perustuu PS Vitan ominaisuuksille. Näistä tärkeimmät ovat konsolin etu- ja takapuolelta löytyvät kosketuspaneelit sekä kamera, joilla peli rikkoo neljännen seinän heti kättelyssä. Pelaaja on toisesta ulottuvuudesta paperimaailmaan tuijotteleva titaani, jonka hyppysissä pieni kartonkiukko nitistää vihollisia ja ratkoo tehtäviä. Pelattavuus perustuu näiden todellisuuksien väliselle interaktiolle, jossa pelaaja tuntee kirjaimellisesti työntävänsä sormensa läpi konsolista. Paperipintojen rikkominen, rummunkalvojen näpäyttely tai esineiden työntely on aluksi hieman absurdia “omia sormenpäitä” tuijotellessa, mutta efektiin tottuu pian. Huomattavasti vaikeampaa on tottua auringosta takaisin tuijottelevaan naamaansa.


LittleBigPlaneteissa suurta hupia aiheuttaneet tarranlätkimiset ovat Tearawayssa mukana paperikoristeina. Osa puzzleista perustuukin nokkeliin syy-seurauskulkuihin: kurpitsa ei näe ilman silmiä, joten tälle voi liimata koristevalikoimasta haluamansa muotoiset killuttimet. Ongelma ratkaistu! Koristeita luodaan lisäksi itse piirtämällä ja leikkaamalla, ja tunnelma on katossa viimeistään huomatessaan askartelevansa paperikruunua oravalle. Vaikka sisältö on selkeästi tarkoitettu lapsille ja kouluikäisille, tempautuu aikuinenkin intohimoisesti mukaan. Kyllä kunnon kruunussa nyt muutama jalokivi pitää olla!




Itse tasoloikka toimii kiitettävästi. Haastavuus ei ehkä huimaa päätä, mutta toisaalta pitää aikuisenkin valppaana. Pääpointti on selkeästi erilaisten pintojen hahmottamisessa. Mihin eri muotoihin voin vääntää tämän paperineliön, jotta pääsen kiipeämään seuraavalle tasanteelle? Voinko pitää sormillani tuota pilaria pystyssä sen ajan, että ukkoni ehtii juosta sen alta turvaan? Vaikka käsien asettelu tuottaa toisinaan harhalaukauksia kosketuspinnoille, tukevat PS Vitan kontrollit päällisin puolin Tearawayn toimintaa loistavasti. Sormet eivät mene mutkalle ja ohjattavuus antaa paljon anteeksi. Esimerkiksi automaattinen tähtäys pelastaa vihollisten rynnistäessä sankoin joukoin niskaan.


Tearaway on peli, jonka parissa viihtyy väistämättä: hauskat puzzlet, värikäs maailma sekä monipuolinen interaktio tekevät jokaisesta pelikokemuksesta omanlaisensa. Peliä voi pelata tarkasti kaikki nurkat ja aarteet koluten, tai anarkistisesti liimaillen ukkonsa täyteen vampyyrihampaita. Oman kontribuution tärkeyttä ei voi juuri alleviivata, sillä ne mieleenpainuvimmat hetket syntyvät omasta älyvapaasta mielikuvituksesta. Kun matkan varrelle osuu uutta turkin kuviointia toivova hirvi ja ruudulle lävähtää kamera, vain maailma tuntuu olevan rajana. Kun muutkin hirvet vielä omaksuvat saman kuvioinnin koska “se sun tietokoneen taustakuva nyt vaan on niin makee että mekin haluttiin”, onnistumisen tunne on saavutettu. Se, jos mikä, on lupaavan pelin merkki.

Media Molecule on jälleen saanut aikaiseksi omaperäisen, kunnianhimoisen ja ilahduttavan peli lapsille ja lapsenhenkisille.

Peli julkaistaan 22.11.2013