1980-luvulla lapsuutensa eläneelle rahalla pelattavat videopelit edustivat teknisen kehityksen huipennusta. Kotikonsoleiden kehittyminen ja kuluttajien tottumusten muuttuminen on sittemmin ajanut ne ahtaalle, mutta vielä on mahdollista löytää aivan uusiakin peliautomaatteja - muualtakin kuin Japanista. Kävin lomamatkallani muutamassa pohjoismaisessa pelihallissa ja törmäsin näihin melko tuoreisiin koneisiin. Myös tanssipelejä oli tarjolla useissa halleissa, mutta asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, miten uusia tai vanhoja ne olivat.

Valittaen on todettava, että useamman hallin (viimeisenä Linnanmäki) poistettua suurimman osan koneistaan on Suomi palannut kolikkopelaajan kannalta surkeaan tilanteeseen. Pelejä on huvipuistoissa muutama hassu, siinä missä esim. länsinaapurista löytyy vielä kokonaisia pelihalleja - saa nähdä kuinka kauan. Palaan niihin ehkä myöhemmässä listassa loppukesästä.





Tätä mainostettiin Kööpenhaminan Tivolissa "kummitusjunana" ja "pelkotestinä", koska se mm. mittaa pelaajan pulssia ja tehostaa pelivaikutelmaa kolmiulotteisuudella, ilmasuihkeilla ja muilla efekteillä. Varsinaisena pelinä kyse on kahden pelaajan valopyssyräiskinnästä. Hieman samanlaisia kummituspelejä on markkinoilla muitakin, ainakin Ideaparkin FunParkissa on jokin tällainen.





Toinenkin valopyssypeli, josta Tukholman Kungens Kurvassa sijaitsevassa O'Leary'sin pelihallissa oli esillä suorastaan jättimäinen versio videoseinineen. Näitä on vaikea toteuttaa kotona ilman hintavia lisävarusteita, joten suosio ei ole sinällään ihme.





Sega on tehtaillut pelihalleihin autopelejä tasaiseen tahtiin myös viimeiset kymmenen vuotta: osa on loistavia (kuten OutRun 2 SP), osa ihan mukavia (kuten vaikkapa Sonic & Sega All-Stars Racing ja Sega Rally 3), osa taas ankeita (kuten vaikkapa Ford Racing). Codemastersin konsoli- ja PC-peliin pohjautuva kilpa-autoilu on sieltä paremmasta päästä ainakin näin pikaisen kokeilun perusteella. Auto pysyy hanskassa ja grafiikka toimii.





Lisää ammuskeluviihdettä. Dream Raidersissa ideana on kulkea erilaisissa mielikuvitusmaisemissa, joissa villit tilanteet seuraavat toisiaan - välillä kaahataan moottoripyörällä, välillä avaruudessa. Tässä suhteessa tehdään paluu perinteiseen huvipuistomeininkiin, jossa tärkeintä ovat vauhti ja aistiärsykkeet. Sisältö ei ole sinällään väkivaltaista ja peli on helppo, joten räiskimään voi ottaa nuorempaakin porukkaa.





Tämä sai hieraisemaan silmiä: useammassakin pelihallissa oli esillä laite, joka ei sisällä peliä ollenkaan! Jutun juju on vain valita esitettävä show, jonka jälkeen istutaan tuolille. Kone keikuttelee pelaajaa sen mukaan, mitä ruudulla tapahtuu. Oma luonto ei antanut periksi maksaa pelkästä videon katselusta, mutta moni muu kyllä teki niin. Mm. "flipperin sisällä" tapahtuva toiminta oli sinällään ihan lennokasta katseltavaa. Vastaavia esityslaitteita on muitakin.





Mitä isompi kabinetti, sen parempi, ja Deadstorm Pirates ylläpitää tätä uljasta perinnettä. Kaksi pelaajaa istuutuu etäisesti merirosvolaivaa muistuttavan pömpelin sisään ja sitten räiskitään menemään. Nokkela pelillinen niksi on, että ampumalla samaan kohtaan saa moninkertaistettua tehon. Pelistä on myös konsoliversioita. Samaten mainittakoon Segan Rambo, joka lienee ainakin grafiikaltaan parempi kuin tulossa oleva Rambo: The Video Game.





Ei aivan tuore peli, mutta GRIDin ohella toinen esimerkki siitä, miten pelit nykyisin hyppäävät kotikoneilta pelihalliin, kun ennen suunta oli päinvastainen. Kokonainen lentokoneen ohjaamo ja iso näyttö antavat hienot puitteet sinällään simppelille lentoräiskinnälle, jota pelasi ainakin tehtävän-pari mielikseen.