Tampereella on tällä hetkellä yli 30 pientä ja keskikokoista pelialan yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 160 työntekijää. Suuri osa täällä tuotetuista peleistä on suunnattu mobiilimarkkinoille, mutta horisontissa pilkistää jo tamperelaisvoimin tuotettuja, suurempia PC- ja konsolipelejä. V2.fi tutustui Tampereen Pyynikillä sijaitsevaan Prankiin, kuuden hengen “nyrkkipajaan”, jossa vuodesta 2010 alkaen päivänvalonsa ovat nähneet jo kolme peliä. Näistä uusin, vanhaan kunnon seikkailupelityyliin toteutettu Fester Mudd: Curse of Gold Episode 1, ilmestyi PC:lle ja Macille 5. maaliskuuta. Sekä yrityksen että Fester Mudd -pelin takana on kasa mielenkiintoisia yhteensattumia ja tarinoita, jotka valottavat osaltaan myös koko Suomen pelibisneksen tämänhetkistä tilaa.



Prank Ltd:n perustivat syyskuussa 2010 viisi kaverusta, joilla oli jo pidempi historia pelien tekemisestä yhdessä. Kaikki olivat nimittäin aikaisemmin työskennelleet Tampereen siihen aikaan suurimmassa pelistudiossa Universomossa, joka oli ollut peliyhtiö THQ:n omistuksessa vuodesta 2007 asti. Vuoden 2010 alussa THQ:n talousvaikeudet johtivat kuitenkin Tampereen studion sulkemiseen ja kymmeniä pelialan ammattilaisia jäi työttömäksi. Näistä osa päätti kuitenkin jatkaa pelinkehitystä Tampereella omissa yrityksissään. Yksi näistä Universomon hajoamisen tuloksena syntyneistä yrityksistä on Prank.

Haastateltavakseni Prankin toimistoksi muutetussa yksiössä Pyynikillä istahtavat Paavo Härkönen ja Seppo Santapukki. Titteleitä kysyttäessä miehet toteavat, että Prankilla kaikki tekevät kaikkea, eikä varsinaisia virallisia titteleitä ole edes sovittu. Selviää kuitenkin, että Paavon erityisosaamiseen kuuluu musiikki ja Seppo toimii pelinkehityksessä yleensä pääsuunnittelijan roolissa. Mutta kuten sanottu, kaikki tekevät kaikkea, kuten pieneltä yritykseltä voisi olettaakin. Miesten tiet pelibisnekseen kulkivat eri reittejä, mutta kumpikin päätyi lopulta työtovereiksi edesmenneeseen Universomoon ja sieltä Prankille. Yhteistä heillä on työpaikan lisäksi intohimo pelien tekemiseen. Ilman sitä ja vahvaa uskoa omaan tekemiseen peliyrityksen pyörittäminen tuskin onnistuisi.


Prankin alkutaival on ollut miesten sanojen mukaan hidas. Osasyynä voi olla se, että perustajajäsenet jättivät tarkoituksella lainan hakemisen välistä. Kellään ei ollut halua pistää koko elämää pantiksi yrityksen onnistumiselle. Sen sijaan Prank on ponnistanut hitaasti, mutta varmasti eteenpäin, aluksi pääasiassa alihankintatöiden avulla; monet Suomen isommista pelifirmoista ovat tilaneet niin ääniä kuin muitakin töitä Prankin väeltä. Näiden töiden ohessa alkoi sitten omien nimikkeiden kehitys. Ensimmäinen julkaistu peli oli laajaa ylistystä saanut mobiilipeli Ant Raid. Tämän jälkeen ilmestyi Applen mobiililaitteille kehitetty PinWar, joka on tälle vuosituhannelle päivitetty kaksinpeliversio flipperistä. Nyt vuoronsa parrasvaloissa ottaa vuosikausien puurtamisen tuloksena syntynyt, seikkailupelien aatelistosta inspiraationsa saanut Fester Mudd.



Fester Muddin tarina alkoi jo seitsemän vuotta sitten Paavo Härkösen harrasteprojektina. Innoittajana pelin kehityksessä Paavolla oli fanitus LucasArtsin ja Sierran klassikkoseikkailuja kohtaan sekä palava into tehdä pelejä. Koulun, töiden ja muun elämän ohessa väännetty peli ehti kokea monenlaista suvantoa ja täyskäännöstä, kunnes viime syksynä Prankin väki onnistui vakuuttamaan vanhojen Sierra-legendojen Al Lowen ja Josh Mandelin pyörittämän Replay Gamesin tutustumaan Muddin demoon. Prank sai myöhemmin Skype-videopuhelun, jossa Paavon idolit olivat valmiina antamaan tuomionsa hänen hengentuotoksestaan. Siinä meinasi miesten mukaan tulla “jännäkakka” housuun.


Tuomio ei kuitenkaan ollut tähän tilanteeseen sopiva sana. Videopuhelun toisesta päästä Paavo ja muu Prankin porukka sai osakseen valtavaa hehkutusta ja kiinnostusta. Julkaisusopimus oli syntynyt. Seuraavaksi alkoi tiukka hiomis- ja
kääntämisprosessi. Fester Mudd oli alunperin toteutettu PC-seikkailupelien
tekemiseen suunnitellulla Adventure Game Studio -ohjelmalla. Peli haluttiin kuitenkin julkaistavaksi usealle eri alustalle Macistä mobiililaitteisiin, joten Prankilla päädyttiin kääntämään koko peli Unity-pelimoottorille. Tähän hommaan irrottautui muista töistään kolme Prankilla työskentelevää ohjelmoijaa. Paavo sen sijaan jatkoi pelin juonen, grafiikkojen ja musiikkien työstämistä. Suurena apuna tässä tehtävässä toimi itse Josh Mandel, joka kehitti muun muassa muutaman pelissä esiintyvän puzzlen ja hioi niin juonta kuin muitakin elementtejä Prankin porukan kanssa.

Kaiken tämän keskellä Prank ja julkaisija Replay Games päätyivät siihen lopputulokseen, ettei Fester Muddia voi jättää vain yhdeksi peliksi; päätettiin tehdä pelisarja. Fester Mudd: Curse of the Gold Episode 1: A Fistful of Pocket Lint on siis nimensä mukaisesti ensimmäinen osa trilogiaksi suunnitellusta sarjasta. Se julkaistiin 5. maaliskuuta Windowsille, Linuxille ja Macille. Android- ja iOS-versiot ovat vielä työn alla, mutta niidenkin julkaisun on luvattu tapahtuvan piakkoin. Toistaiseksi peliä kaupitellaan vain Replay Gamesin verkkokaupassa, mutta Fester on lähtenyt myös valloittamaan Steamia Greenlight -palvelun kautta. Vielä peliä ei ole Steamin listoille hyväksytty, mutta se on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua. Yllättäen myös nuoremmat, 90-luvun seikkailupelibuumin jälkeen syntyneet pelaajat ovat kohisseet pelistä ja äänestäneet sitä ahkerasti. Fester Mudd ei siis ainoastaan herätä nostalgisia tunteita LucasArtsin ja Sierran pelejä kolunneissa point and click -faneissa, vaan on myös aivan uusia pelaajakuntia kiinnostava teos.




Pelilegendojen positiivinen palaute ja usko Festerin menestykseen on valanut toivoa Prankin porukkaan, vaikka onnistuminen ja menestyminen ovat kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys pienelle suomalaiselle pelifirmalle. Suomi on saanut paljon huomiota pelinkehittäjämaana pääasiassa Rovion ansiosta. Tämä on lisännyt myös ulkomaista kiinnostusta ja ollut varmasti innoittajana monen pienen pelifirman perustamiselle. Miehet uskovat, että mobiili on tullut jäädäkseen niin Tampereelle kuin koko Suomeenkin. Mobiilipelejä kun yksinkertaisesti on halvempi ja helpompi kehittää, kuin suurempia nimikkeitä. Tämä sopii täydellisesti pienille yrityksille, jotka usein työllistävät vain perustajajäsenensä.

Suomessa ei Paavon ja Sepon mukaan pyöri vielä tarpeeksi isoja rahasummia, jotta suurempien konsoli- ja PC-pelien kehittäminen olisi mahdollista isommassa mittakaavassa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Innostusta kuitenkaan tuskin puuttuu ja moni firma varmasti säästää tälläkin hetkellä saadakseen jossain vaiheessa “sen ison pelin” aikaiseksi. Prank sen sijaan luottaa monipuolisuuteen; Seppo ja Paavo tahtovat jatkossa tehdä kaikenlaisia pelejä monille eri alustoille. Jäämmekin innolla seuraamaan niin Prankin kuin muidenkin tamperelaisten (ja suomalaisten) pelifirmojen taivalta kohti maailmanvalloitusta.