Free-to-play on päivän sana, piti siitä tai ei. Facebook-pelien lisäksi tämä koskee tällä hetkellä erityisesti MMO-pelejä, joiden kohdalla jotkut tahot ovat jo ehtineet julistaa kuukausimaksullisen mallin jopa kuolleeksi. Jos peli ei alkujaan ole ollut ilmaiseksi saatavilla, yhä useampi siirtyy siihen jälkikäteen.

Samasta syystä free-to-play-markkinat ovat erittäin ruuhkaiset. Pelaajien ajasta kilpailemaan on saapumassa myös Age of Wulin, keskiaikaiseen Kiinaan sijoittuva MMORPG. Gala Networksin kaverit Claas Wolter ja Alex Buchanan kävivät V2.fi:n toimistolla esittelemässä tulevaa peliä ja kertomaan miksi juuri tämä peli erottuu massasta ja on pelaajien ajan arvoinen. Syitä löytyi useita. Kiinassa peli on ehtinyt jo avoimeen betaan; Eurooppaan suljettu beta saapuu alkuvuodesta. Sen jälkeen nähdään paremmin mihin asti nuo syyt riittävät. Tässä kuitenkin esimakua.





Age of Wulin sijoittuu 1300-luvun loppupuolen Kiinaan. Avoin maailma on kuulemma hyvin laaja ja siihen on mallinnettu monia todellisia paikkoja, kuten antiikin Peking, Longmenin luolat sekä Loulanin rauniot, ja peli kieltämättä näyttää hyvältä. Maailmassa on muutenkin pyritty autenttisuuteen, ja lohikäärmeitä ja muita fantasia-olentoja odottava joutuu pettymään. Sen sijaan pelissä käsitellään esimerkiksi keskiaikaista päivittäistä elämää, kamppailulajeja ja kehon hallintaa itämaiseen tapaan.

Liikkumisessa ja taistelussa otetaan kuitenkin askel realismin ulkopuolelle, sillä ne perustuvat kiinalaiseen kamppailulajien fantasia-kirjallisuuteen Wuxiaan. Sille tyypillistä ovat esimerkiksi nopeat, liioitellut liikkeet, liidot sekä seiniä pitkin tai vetten päällä juokseminen; tyyli, joka on tullut länsimaisille parhaiten tutuksi elokuvista kuten Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme ja Hero.





Pelin alkaessa luodaan tuttuun tapaan hahmo, mutta toisin kuin MMORPG-peleissä yleensä, luokkia ei ole. Luokkien sijaan pelissä on kahdeksan “lahkoa” tai koulukuntaa, joihin liitytään valinnan mukaan pelin alkupuolella. Koulukunnat määrittävät ainakin hahmon taistelutavan, opittavissa olevat taidot, asevalikoiman ja käyttäytymissäännöt. Hyvislahkot, kuten Shaolin, odottavat jäseniltään moraalia ja rikkeetöntä elämää, kun taas pahat lahkot, kuten Keisarillinen kaarti, sallivat vapaammin kaikennäköisen toiminnan tai toisinaan jopa rohkaisevat rikoksiin. Käyttäytymissäännöt voivat myös pitää sisällään tietyn univormun käyttämistä tai jopa pidättäytymistä lihan syönnistä ja alkoholista.

Luokkien lisäksi hahmolta puuttuvat täysin tasot. Sen sijaan jokaista opittua taitoa voi parantaa “kultivoivamalla” sitä, jolloin taidon taso kasvaa pikkuhiljaa taustalla tehtäviä tehdessä, taistellessa, eli ylipäätään peliä pelatessa. Nopeuttaakseen taidon tasonnousua voi meditoida, olla inspiroivalla alueella kuten vesiputousten läheisyydessä, tai erityisissä taiji-harjoituksissa. Harjoitukset ovat minipelejä, joissa yksin tai ryhmässä tulee painella oikeita näppäimiä oikeassa järjestyksessä. Mitä isommassa ryhmässä harjoituksia tekee ja mitä paremmin ne onnistuvat, sitä isomman bonuksen saa. Taidot ovat pelissä edustettu fyysisinä kirjoina, joita voi siis siten saada palkkioksi, löytää tai ostaa. Pelaajan ei tarvitse odotella saavuttavansa tietyn taitotason päästäkseen oppimaan hankitun taidon, vaan sen voi ottaa käyttöön heti.




Taistelu on astetta dynaamisempaa kuin perinteisesti morpeissa on totuttu näkemään. Hyökkäysten lisäksi on torjuntoja ja harhautuksia, ja taisteluliikkeet muodostavat kivi-paperi-sakset-kombinaation. Pelkkä hyökkäysten hakkaaminen ei kanna kovin pitkälle, ja reagointi on tärkeää. Pääsin pikaisesti kokeilemaan taistelua itsekin, mutta käytössä oli valmis hahmo jonka lukuisista taidoista en tiennyt mitään. Muutamat taistelukokeilut olivatkin juuri lähinnä aika satunnaisessa järjestyksessä hakattuja hyökkäyksiä. Ei siis ihme etten pärjännyt hirveän hyvin. Olettaisin että vähän pidemmällä pelikokemuksella taistelukin olisi taktisempaa ja taidokkaampaa.

PvP on pelissä vahvasti läsnä: areenoiden lisäksi kuka tahansa voi hyökätä missä tahansa kenen tahansa kimppuun. Ainoastaan aloittelijat ovat turvassa. Kaupungeissa on paikallisia poliiseja, jotka voivat auttaa rähinöissä, muuten hyökkäyksen kohde voi turvautua halutessaan esimerkiksi kavereiden tai ympärillä olevien apuun tai asettaa hyökkääjän etsintäkuulutetuksi palkkiota vastaan.




Yksi mielenkiintoinen elementti pelissä on sen offline-mekaniikka. Kun pelaaja kirjautuu ulos pelistä, hahmo ei katoa vaan jää elämään omaa elämäänsä pelimaailmaan NPC-hahmona. Hahmo voi esimerkiksi jäädä suorittamaan ammattiinsa liittyviä tehtäviä, kuten toimia kerjääjänä tai myyjänä, ja samalla toimia aktiivisten pelaajien kanssa ja tienata hahmon tilille rahaa.

Offline-hahmot ovat aina myös potentiaalisessa vaarassa. Pelaajat voivat nimittäin kidnapata epäaktiivisen pelaajan hahmon jättimäiseen säkkiin ja myydä sen orjakauppiaille. Yleensä isommissa kaupungeissa hahmot ovat turvassa, sillä muut pelaajat tai NPC-poliisit voivat yrittää estää kaappauksen. Jos rikollinen onnistuu, hän saa palkkion, eivätkä seuraukset uhrille ole turhan vakavat. Toisaalta jos toinen pelaaja onnistuu pysäyttämään varkaan, saa hän palkkioksi mainetta kunniallisesta teosta –­ tai voi napata säkin itselleen ja myydä kidnapatun itse.

Kidnappauksen lisäksi pelissä voi rikkoa lakia monin keinoin, mutta rikollinen tulee lopulta tunnetuksi pahanteostaan, jolloin paikallinen poliisi voi heittää linnaan. Vankilassaolo on muuten online-aikaa, joten tuomio täytyy oikeasti kärsiä. Käytännössä aika on kuitenkin vain muutamia minuutteja, ja kiven sisällä voi kommunikoida muiden vankien kanssa, suunnitella tulevia rikoksia, tai yrittää paeta.

Kiltojenkin kohdalla mielenkiintoisin ominaisuus olivat linnat, tosin sanan toisessa merkityksessä. Pelimaailmassa on nimittäin 32 paikkaa johon kilta voi rakentaa itselleen linnan, ja luonnollisesti koska kiltoja on paljon enemmän, nämä paikat tulevat olemaan hyvin haluttuja. Linnojen valtaamiseksi on eventtejä, ja kun yhdellä killalla voi olla jopa 400 jäsentä, linnan valtaaminen tällaiselta killalta aiheuttaa eeppisen kahakan, jossa voi olla jopa 1300 henkilöä yhdessä isossa taistelussa.





Pelin esittelijät kertoivat, että pelin oikealla rahalla ostettavat elementit keskittyvät ulkonäöllisiin seikkoihin ja mukavuus-ominaisuuksiin. Ulkonäköön liittyvät elementit ulottuvat jopa taisteluiden animaatioiden näyttävyyteen, kun taas mukavuus-ostos voivat olla nopeampi ratsu tai lisätila inventaarioon. Pelissä on VIP-lippu, joka yhdistelee tiettyjä ominaisuuksia paketiksi, jota voi maksaa kuukausittain. Tähän kuuluu esimerkiksi offline-kultivaatio, joka mahdollistaa taitojen tasonnousun myös offline-tilassa. Tätäkään ei pidetty pay-to-win-ominaisuutena, sillä se ei kuulemma tee lopulta maksavasta pelaajasta paljon muita vahvempaa.

Esittelijät vakuuttivat, että pelistä pystyy nauttimaan täysin maksamatta senttiäkään. Samalla he luottivat siihen, että tarpeeksi iso osa haluaa ostaa tarjottuja ominaisuuksia, ja uskoivat että peli on oikea askel eteenpäin free-to-play-mallissa. Kuulostaa toki hienolta, mutta vasta pelin ollessa kunnolla vauhdissa näemme miten tämä puoli pelistä käytännössä järjestyy. Omalle seurantalistalle peli onnistui pääsemään.