Monster Hunter -sarjan pelit ovat keikkuneet jo yli puolen vuosikymmenen ajan Japanin pelilistojen kärjessä aina kun uusi osa on ilmestynyt. Varsinkin PSP:llä pelisarja on ollut niin suosittu, että Capcomilla tuumattiin hirviöjahdin muullekin maailmalle kelpaavan. Alustaksi valittiin PS3-testailun jälkeen kustannussyistä Wii, mutta ei suotta - tuloksena on erinomainen lisä Nintendo-konsolin pelivalikoimaan. Kaikkea siinä ei tehdä täydellisesti, mutta moni asia erittäin hyvin.



Monster Hunter Tri on toimintaroolipeli, joten siihen tarvitaan myös juoni. Pelaaja, jonka ulkoasun saa itse muokata, on aloitteleva monsterinmetsästäjä, joka saapuu Mogan kylään. Kylä on pulassa, kun merihirviöt häiritsevät merimiehiä ja ilmeisesti jättiotusten aiheuttavat maanjäristykset pelottelevat rauhallista kansaa. Liskonnirhaajanuubina ei voi tietenkään rynnätä suoraan isojen petojen kimppuun, vaan alun grindaus ja tehtävien suorittaminen kuuluvat asiaan, vaikka tuntuvat vähän liiankin perinteiseltä kevytroolipelaamiselta. Ensimmäiset pari tuntia kuluvatkin koirankokoisia kiusankappaleita kurittaen, yrttejä keräillen, grillaillen ja yleisesti kaikkia pelin toimintoja opetellen ja hahmoihin tutustuen.

Tehtäviä pelaajalle kylässä antaa paikallisen hunter-killan sydänkäpynen, varusteita ostetaan kauppiaalta, seppä takoo tarvittaessa parempaa aseistusta ja onpa sankarilla ihan oma asuntokin, jossa voi käydä lepäämässä (tallentamassa). Seikkailun tuntua on ilmassa hienoisesti alusta alkaen, mutta varsinaiset kyntensä Monster Hunter Tri näyttää - ja koukuttavasti upottaa ne pelaajan selkään - kun vastaan tulee ensimmäinen kunnon monsteri.

Pieninä, ainakin meikäläiselle kohtuullisen tuoreina jippoina sankarilta loppuu elinvoiman lisäksi myös kunto ja tappovälineiden terävyys. Esimerkiksi juosta ei voi kuin jonkun matkaa kerrallaan, ennenkuin metsämies alkaa läähättää ja lopulta pysähtyy levähtämään. Terveysmittareita saa venytettyä pysähtymällä välillä grillaamaan hirviöistä raastettua lihaa - kunhan ei paista ylikypsäksi. Ase taas tylstyy taistelun tiimellyksessä ja välillä paras strategia onkin juosta hetkeksi kauemmaksi, ottaa hiomakivi esiin ja terävöittää työkalu.



Monster Hunterin maailman hirviöt ovat erikokoisia ja -näköisiä olentoja, jotka ovat selkeästi saaneet inspiraatiota dinosauruksista ja lohikäärmeistä. Jotkut niistä jättää paljon ajattelematta rauhaan ("ai niillä on lapsikin, ei niitä viitsi kiusata"), niin luonnollisen oloisiksi ne on käyttäytymiseltään ja liikkumiseltaan mallinnettu. Ihmisten ja dinomonstereiden lisäksi planeetalla asustaa kissaolentoja, jotka ovat joutuneet orjarodun asemaan. Niitä löytyy yksi omasta asunnostakin, mutta hyödyllisiä maukuvat otukset ovat maatilalla, jonka toiminnasta pelaajan täytyy pitää myös huolta.

Kontrollivariaatioissa Capcom ei ole pihtaillut: peliä voi pelata Wiimoten ja nunchukin yhdistelmällä tai Classic Controllerilla, jonka Pro-versio löytyy pelin erikoispaketista. Itse miellyin jälkimmäiseen versioon, mm. siksi, että kaiken huidonnan ja liiketunnistuksen jälkeen on mukava Wiilläkin käpertyä sohvannurkkaan ohjain tukevasti molemmissa kourissa ja uppoutua pelaamiseen. Napit saa nopeasti haltuun, vaikka perusasettelussa onkin tehty muutama omituinen ratkaisu, mutta suurin ongelma kontrolleissa ovat animaatiot.

Asioiden tekeminen Monster Hunter -maailmassa ei ole täysin reaaliaikaista, mikä käy luonnon päälle ikävästi varsinkin nopeatempoisissa taisteluissa. Hyökkäysanimaatiot ovat valmiita liikesarjoja, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli tähtäät hyökintäsi hieman harhaan, hahmosi huitoo muutamia sekunteja ilmaa ja altistuu vastahyökkäyksille. Samoin saattaa käydä, kun kesken taistelun pitää teroittaa asetta tai vaikkapa nauttia energiayrttiä - kaikki vie tietyn ajan. Tämä häiritsee taistelun rytmiä ja "sopivasti" ajoitettuna vie hermot, kun peto oli juuri kaatumassa. Monsterien käyttäytymiseen palatakseni on todettava, että taistelun tiimellyksessä ne käyttäytyvät melko ennalta-arvattavasti - paitsi silloin kuin eivät. Aina tarvitsee olla vähän varpaillaan.



Aina, kun eteen ilmestyy keskimääräistä paremman näköinen Wii-peli, tulee helposti unohdettua, että onhan niitä aina silloin tällöin ennenkin ollut. Monster Hunter Trin yhtenä suunnittelun perustavana lähtökohtana oli kuitenkin alusta asti se, että tässä tehdään nyt Wiin parhaan näköistä peliä - ainakin suhteessa maailman kokoon ja liikuttavuuteen. Jopa uutta Zeldaa väsäävä tiimi joutui ottamaan takapakkia, koska haluaa päästä samalle tasolle. Eli kyllä, nättiä on, tosin hieman yksityiskohdatonta paikoittain, mutta matkalle mahtuu komeita maisemia ja hienoja otuksia.

Hahmot eivät puhu repliikkejään, joten keskustelujen aikana joutuu kuuntelemaan itseään toistavaa rasittavaa ininää ja mutinaa. Musiikit luovat sopivan sankarimaista ja eeppistä tunnelmaa, mikä kohottaa taistelutahtoa entisestään. Kovin mieleenpainuvaa pelin äänimaailma ei kuitenkaan ole.

Monster Hunter Tri:ssä on panostettu myös moninpeliin. Kun peliä aikoinaan esiteltiin lehdistölle, sain osallistua neljän pelaajan voimin käytävään monsterinkaatosessioihin ja se oli tosissaan hauskaa ja haastavaa. Testitilanteessa kaikki neljä konetta ja pelaajaa olivat samassa huoneessa ja toisille ohjeiden huutelu kävi luonnostaan, mutta kotioloissa tätä puutetta korvaa tuki Wii Speak -mikrofonille (pelin erikoisversiossa sekin tulee mukana) ja näppäimistölle, joita molempia voi käyttää chattailyyn. Monille Wiin verkkopeleille ominaisesti omien kavereiden löytäminen on MHT:ssäkin hankalaa, mutta kunhan sopivaa seikkailuseuraa löytää, on hupi taattua. Neljän hunterin voimin pystyy käyttämään varsin erilaisia taktiikoita kuin yksin hosuessaan. Peliin on lupailtu myös lisää tehtäviä, mikä on nähtävä bonuksena Wii-pelissä.

Pienistä vioista ja lievästä yksioikoisuudestaan huolimatta Monster Hunter Tri on komea, koukuttava ja haastava peli sekä yksi harvoista Wii-peleistä, jonka verkkomoninpeliä voi suositella. Capcom on löytänyt sen raon, joka Nintendon liikeohjainvekottimen valikoimasta vielä puuttui - tosipelaajien peli (en käytä sanaa hardcore-pelaaja), joka on suunnattu kohderyhmälleen muuten, kuin veren ja väkivallalla mässäilyn avuin.

---

V2.fi järjestää tähän peliin liittyen myös kilpailun, jossa on komeat palkinnot. Ykköspalkintona on komea Monster Hunter Tri Limited Edition Ultimate Hunter Pack -arkku, josta löytyy pelin lisäksi musta Classic Controller Pro -ohjain, Wii Speak -mikrofoni sekä hieno monsterinpää-patsas. Lohdutuspalkintona arvomme lisäksi kaikkien vastanneiden kesken pelin itsekseen. Osallistuaksesi sinun tarvitsee vastata vain seuraavaan kysymykseen:

Minkä niminen on apuri, joka esiintyy Monster Hunter Tri -pelissä?

a) Chacha
b) Pikachu
c) ChouChou

Lähetä vastaus sähköpostilla osoitteeseen kilpailut@v2.fi otsikolla 'monster hunter tri' varustettuna. Vastausaika päättyy 14.5. klo 23:59 ja pääpalkinto arvotaan kaikkien oikein vastanneiden kesken, lohdutuspalkinto kaikkien vastanneiden kesken. Alasin Media Oy:n työntekijät eivät saa osallistua kilpailuun.