Uuden DC-jatkumon on melko varmasti tarkoitus olla sitä, mitä sanottiin Invincible-sarjasta: tuttua superkamaa, joka on itsetietoisesti suunnattu heille, jotka tahtovat samaa, kun se on hyvää. Sääli teoriassa, jos moni ei tahdo. Superman olisi voinut menestyä paremmin, Supergirl floppasi ja käsittääkseni Peacemaker alitti odotukset.

Samaa: nuori poika kuulee, että kuka tahansa voi olla avaruuspoliisi Vihreä lyhty. Hyvää: poika ei ole kuka tahansa, vaan hänestä varttuu perustellusti jäykkä suorittaja, josta on valmennettu uutta lyhtyä. Hyvää samaa: hänen kouluttajansa on sellainen huvittava, rutinoitunut, asioita panttaava renttu, joka äijä olisi myös tilanteessa, jossa kukaan ei ole supereista kuullutkaan, mutta yksi tippuu taivaalta.

Kaikki tietävät, että supersankareita on. Vihreiden lyhtyjen asema on vakiintunut. Ensivaikutelma on se, että sarja osaa poimia hyvät kliseet. Emme tarvitse alkeiskurssia tai yleispätevää päähenkilöä, joka sanoo woohoo.

Sitten vanha lyhty Hal Jordan selittää alkeet mm. siitä, kuinka hän itse sanoi woohoo, eivätkä lyhdyt järin virallisilta viranomaisilta vaikutakaan. Selittely ei ole täysin luontevaa, mutta on ihan hyvää läppää ja pääjuonta avataan samalla. Hal epäilee, että periamerikkalainen ammuskelu kytkeytyy avaruusolentoihin. Asiaa tutkitaan lähes ilman voimasormusta, koska tämän on tarkoitus olla myös jotain True Detectiven tapaista. Pienen kylän kuvioihin tutustutaan.

Tylsää on montaa sorttia. Jakso on melko tylsä tai kuivahko, mutta kun jakso on kiinnostuneempi juonestaan kuin pinnallisesta fantasiasta, jakso signaloi sarjan olevan menossa jonnekin. Loppukoukkukin on puhtaasti juonivetoinen. Jätin katsomatta "tulevina viikkoina" -trailerin kunnioituksesta; leikitään, että koukku riittää.


Katsottu: HBO Max